Suomen pankki varoittaa jälleen kotitalouksien

" Eihän kotitalouksien velkaantuminen ole mikään ongelma, vaan se, että koko rahajärjestelmä itsessään on korollista tyhjästä luotua velkaa. Meillä ei olisi käytössämme lainkaan rahaa jos kaikki velat maksettaisiin pois, vaan jäljelle jäisi maksamattomat korot joita ei siis pystyttäisi maksamaan "

Juuri näin se on raha/pankki-järjestelmämme kokonaisuutta ajatellen. Siksi tässä osittaisreservipankkijärjestelmässämme ei saisikaan päästää käymään niin, että velkojen lyhennykset vaan virtaavat pankkiin ja uusia lainoja ei paljon myönnetä kun pankeilla ei ole mielestään sopivia asiakkaita joille lainoja myöntää. Jos tämä tilanne alkaa mennä tällätavoin pahaksi, niin silloin on julkisen vallan puututtava peliin ja alettava syytää uutta velkarahaa kehiin vaikka jotain suuria infrastruktruurihankkeita niillä rahoittaen. Itse asiassa näin pakostakin päätyy käymään siksi kun silloin väistämättä verotulot laskevat jos ei pankkisekrtorilla ole laina-asiakkaita, ja julkisia menoja tai budjettivajeita joudutaan tällöin kattamaan enemmän velkarahalla.

" Tällainen järjestelmä vaatii jatkuvan talouskasvun ja aina vaan uusia lainanottajia jotta edelliset pystyisivät maksamaan lainansa pois. Asuntojen hinnat nousevat ja samoin otettujen lainojen määrä, kunnes tulee raja vastaan jolloin ei lainaraha (tyhjästä luotu) enää käy kaupaksi, koska lainanhoitokulut veisivät liian suuren osan ihmisten kuukausituloista. Nyt ollaan lähellä tätä pistettä, sen huomaa pankkien mm S-pankin mainoksista joissa raha etsii lainaajaa."


Talouskasvu on tosiaankin aivan välttämätöntä tässä nykyjärjestelmässämme. Tosin tämän kasvun ei suinkaan tarvitse ola mitään realikasvua ja ei se sitä koskaan olekkaan kuin osin jos aina sitäkään. Aina realikasvu ainakin lahaa numeraalisen kasvun perässä. Numeraalinen kasvu on erityisesti välttämätöntä myös siksi, että verotulot pysyisivät hyvinä ja ei budjettivajeet aivan tolkuttomiksi kasvaisi.
Onhan palkankorotuskierrokset nytkin taas menossa ja kyllä ne numeaaliset palkat nousevat.

" Rahan luominen tulisi palauttaa valtion hallintaan, jolloin esim. infrastruktuuriinkin olisi varaa, eikä pikiteitä tarvitsisi muuttaa hiekalle. "

Näin on, mutta se on tämä helpommin sanottu kuin toteutettu. Ainakin kaikki vahvoilla olevat tahot ovat niin tottuneet siihen, että ei jousteta numeroissa muuta kuin ylöspäin, ja haravatkin on sen mukaan asetettu. Ja kun jonkun on tarvittaessa pakko joustaa, niin se on sitten rahan arvo joka joustaa, ja se joustaa aina alaspäin.

44455555555566666666 kirjoitti:

" Eihän kotitalouksien velkaantuminen ole mikään ongelma, vaan se, että koko rahajärjestelmä itsessään on korollista tyhjästä luotua velkaa. Meillä ei olisi käytössämme lainkaan rahaa jos kaikki velat maksettaisiin pois, vaan jäljelle jäisi maksamattomat korot joita ei siis pystyttäisi maksamaan "

Juuri näin se on raha/pankki-järjestelmämme kokonaisuutta ajatellen. Siksi tässä osittaisreservipankkijärjestelmässämme ei saisikaan päästää käymään niin, että velkojen lyhennykset vaan virtaavat pankkiin ja uusia lainoja ei paljon myönnetä kun pankeilla ei ole mielestään sopivia asiakkaita joille lainoja myöntää. Jos tämä tilanne alkaa mennä tällätavoin pahaksi, niin silloin on julkisen vallan puututtava peliin ja alettava syytää uutta velkarahaa kehiin vaikka jotain suuria infrastruktruurihankkeita niillä rahoittaen. Itse asiassa näin pakostakin päätyy käymään siksi kun silloin väistämättä verotulot laskevat jos ei pankkisekrtorilla ole laina-asiakkaita, ja julkisia menoja tai budjettivajeita joudutaan tällöin kattamaan enemmän velkarahalla.

" Tällainen järjestelmä vaatii jatkuvan talouskasvun ja aina vaan uusia lainanottajia jotta edelliset pystyisivät maksamaan lainansa pois. Asuntojen hinnat nousevat ja samoin otettujen lainojen määrä, kunnes tulee raja vastaan jolloin ei lainaraha (tyhjästä luotu) enää käy kaupaksi, koska lainanhoitokulut veisivät liian suuren osan ihmisten kuukausituloista. Nyt ollaan lähellä tätä pistettä, sen huomaa pankkien mm S-pankin mainoksista joissa raha etsii lainaajaa."


Talouskasvu on tosiaankin aivan välttämätöntä tässä nykyjärjestelmässämme. Tosin tämän kasvun ei suinkaan tarvitse ola mitään realikasvua ja ei se sitä koskaan olekkaan kuin osin jos aina sitäkään. Aina realikasvu ainakin lahaa numeraalisen kasvun perässä. Numeraalinen kasvu on erityisesti välttämätöntä myös siksi, että verotulot pysyisivät hyvinä ja ei budjettivajeet aivan tolkuttomiksi kasvaisi.
Onhan palkankorotuskierrokset nytkin taas menossa ja kyllä ne numeaaliset palkat nousevat.

" Rahan luominen tulisi palauttaa valtion hallintaan, jolloin esim. infrastruktuuriinkin olisi varaa, eikä pikiteitä tarvitsisi muuttaa hiekalle. "

Näin on, mutta se on tämä helpommin sanottu kuin toteutettu. Ainakin kaikki vahvoilla olevat tahot ovat niin tottuneet siihen, että ei jousteta numeroissa muuta kuin ylöspäin, ja haravatkin on sen mukaan asetettu. Ja kun jonkun on tarvittaessa pakko joustaa, niin se on sitten rahan arvo joka joustaa, ja se joustaa aina alaspäin.

Fiksuja kirjoituksia 2 edellistä.

Mutta
"Tällainen järjestelmä vaatii jatkuvan talouskasvun ja aina vaan uusia lainanottajia jotta edelliset pystyisivät maksamaan lainansa pois."

Mitä käy, jos uusia lainoja ei myönnetä?
Edelliset ikilainat sulaa pois lyhennystahtia ja 25vuoden päästä kansa on velaton?
Ehkä myös täysin varaton?
Jos lainanatoa kiristetään rajusti, vaikkapa 30%omarahoitus, niin asuntojen hinnat saattavat kyllä nitkahtaa hieman alaspäin.
Asunnon vaihtoa harkitaan ja punnitaan entistä enemmän, jolloin verotulot pienenee, pankkien katteet tippuu. Välittäjät (aivan turhia muutenkin) kilpailevat verisesti vähistä asiakkaista ja siitä se lama itseasiassa voisi syntyäkin.

En ole politiikassa mukana, että se on seurattava sivusta miten tuon lainakaton kanssa käy. Eihän tässä nyt mitään hätää ole kun on jo se ikilaina mutta harmittaa nuorison puolesta, kaikilla kun ei ole rahoittajaa perheessä.

44455555555566666666 kirjoitti:

" Eihän kotitalouksien velkaantuminen ole mikään ongelma, vaan se, että koko rahajärjestelmä itsessään on korollista tyhjästä luotua velkaa. Meillä ei olisi käytössämme lainkaan rahaa jos kaikki velat maksettaisiin pois, vaan jäljelle jäisi maksamattomat korot joita ei siis pystyttäisi maksamaan "

Juuri näin se on raha/pankki-järjestelmämme kokonaisuutta ajatellen. Siksi tässä osittaisreservipankkijärjestelmässämme ei saisikaan päästää käymään niin, että velkojen lyhennykset vaan virtaavat pankkiin ja uusia lainoja ei paljon myönnetä kun pankeilla ei ole mielestään sopivia asiakkaita joille lainoja myöntää. Jos tämä tilanne alkaa mennä tällätavoin pahaksi, niin silloin on julkisen vallan puututtava peliin ja alettava syytää uutta velkarahaa kehiin vaikka jotain suuria infrastruktruurihankkeita niillä rahoittaen. Itse asiassa näin pakostakin päätyy käymään siksi kun silloin väistämättä verotulot laskevat jos ei pankkisekrtorilla ole laina-asiakkaita, ja julkisia menoja tai budjettivajeita joudutaan tällöin kattamaan enemmän velkarahalla.

" Tällainen järjestelmä vaatii jatkuvan talouskasvun ja aina vaan uusia lainanottajia jotta edelliset pystyisivät maksamaan lainansa pois. Asuntojen hinnat nousevat ja samoin otettujen lainojen määrä, kunnes tulee raja vastaan jolloin ei lainaraha (tyhjästä luotu) enää käy kaupaksi, koska lainanhoitokulut veisivät liian suuren osan ihmisten kuukausituloista. Nyt ollaan lähellä tätä pistettä, sen huomaa pankkien mm S-pankin mainoksista joissa raha etsii lainaajaa."


Talouskasvu on tosiaankin aivan välttämätöntä tässä nykyjärjestelmässämme. Tosin tämän kasvun ei suinkaan tarvitse ola mitään realikasvua ja ei se sitä koskaan olekkaan kuin osin jos aina sitäkään. Aina realikasvu ainakin lahaa numeraalisen kasvun perässä. Numeraalinen kasvu on erityisesti välttämätöntä myös siksi, että verotulot pysyisivät hyvinä ja ei budjettivajeet aivan tolkuttomiksi kasvaisi.
Onhan palkankorotuskierrokset nytkin taas menossa ja kyllä ne numeaaliset palkat nousevat.

" Rahan luominen tulisi palauttaa valtion hallintaan, jolloin esim. infrastruktuuriinkin olisi varaa, eikä pikiteitä tarvitsisi muuttaa hiekalle. "

Näin on, mutta se on tämä helpommin sanottu kuin toteutettu. Ainakin kaikki vahvoilla olevat tahot ovat niin tottuneet siihen, että ei jousteta numeroissa muuta kuin ylöspäin, ja haravatkin on sen mukaan asetettu. Ja kun jonkun on tarvittaessa pakko joustaa, niin se on sitten rahan arvo joka joustaa, ja se joustaa aina alaspäin.

Tuossa lopussa meni tuo kommenttini vähän vierestä sen mitä edellinen takaa ajoi.

" Rahan luominen tulisi palauttaa valtion hallintaan, jolloin esim. infrastruktuuriinkin olisi varaa, eikä pikiteitä tarvitsisi muuttaa hiekalle. "

Tämä on se niin usein esille tuotu vaihtoehtoinen malli joka käytössäkin on ollut, ja onnistuneestikkin niin, esim. ne kuuluisat Lincolnin greenback-taalat jenkeissä joilla hän sisällisotansa rahoitti).
Periaatteessa tällainen voisi hyvinkin toimia. Se vaan että tällöin julkisen vallan olisi myös päätettävä suurimmasta osastakin investointeja ja bisnestä, kun pankeilta siis olisi viety tämä osittaisreservien perusteella tyhjästä kehitettävä velkarahajuttu ja pankkien rooli tässä olisi vastaavasti pienetynyt. Politikot ja julkinen valta ei kuitenkaan välttämättä niin hyvin osaisi suurinta osaa bisnestä hallita. Tosin ei sitä kyllä pankitkaan ole aina niin hyvin hallinneet lainoituksissaan.
Mutta jos nyt setelipainot näin annettaisiin niin suoraan politikkojen käsiin, että ei tätä korkotoppariakaan olisi pidättelemässä uuden rahan painamista, niin todennäköisesti rahaa päädyttäisiin painamaan niin paljon, että inflaatio kiihtyisi ihan tolkuttomuuksiin, kaksinumeroiseksi prosenttiluvuksi pienimmilläänkin. Juuri korkohan on se mikä sentään asettaa takarajan sille kuinka paljon voi julkista velkaa kasvattamalla saada sieltä uutta nettorahaa budjettivajeiden kattamiseen. Korothan vielä nousevatkin ylivelkaantumisen vuoksi. Juuri tämä takaraja tuli esim. Kreikassa vastaan, ja Italiassakin ja samaan sarjaan on tulemassa vielä Ranskakin (Muuten kun nyt tällaiset suuret euroalueen teollisuusmaat Italia ja Ranska vaativat löysempää finanssipolitiikkaa niin siihen suuntaan lie Saksankin taivuttava, ja se taipuuu hyvinkin jos demarit tulevat Saksassa seuraavaan hallitukseen. Näin mennen finanssikriisi ja ongelmat päädytään ratkaisemaan tavalla tai toisella massiivisesti uutta rahaa kehiin talikoimalla josta seuraa inflaation kiihyminen ja euron arvon aleneminen kilpailijamaiden valuuttoihin nähden).

Sitten ehdotetaan esim. kultarahaan siirtymistä. Mutta tässä on klassisena ongelmana se, että jotkut tahot voivat alkaa jemmata kultaa kirstuhinsa ja tietoisestikkin aiheuttaa deflaatiota jotta myöhemmin saisivat sillä jemmaamallaan kullla ostettua yhä enmmän realiomaisuutta.

44455566666666666666 kirjoitti:

Tuossa lopussa meni tuo kommenttini vähän vierestä sen mitä edellinen takaa ajoi.

" Rahan luominen tulisi palauttaa valtion hallintaan, jolloin esim. infrastruktuuriinkin olisi varaa, eikä pikiteitä tarvitsisi muuttaa hiekalle. "

Tämä on se niin usein esille tuotu vaihtoehtoinen malli joka käytössäkin on ollut, ja onnistuneestikkin niin, esim. ne kuuluisat Lincolnin greenback-taalat jenkeissä joilla hän sisällisotansa rahoitti).
Periaatteessa tällainen voisi hyvinkin toimia. Se vaan että tällöin julkisen vallan olisi myös päätettävä suurimmasta osastakin investointeja ja bisnestä, kun pankeilta siis olisi viety tämä osittaisreservien perusteella tyhjästä kehitettävä velkarahajuttu ja pankkien rooli tässä olisi vastaavasti pienetynyt. Politikot ja julkinen valta ei kuitenkaan välttämättä niin hyvin osaisi suurinta osaa bisnestä hallita. Tosin ei sitä kyllä pankitkaan ole aina niin hyvin hallinneet lainoituksissaan.
Mutta jos nyt setelipainot näin annettaisiin niin suoraan politikkojen käsiin, että ei tätä korkotoppariakaan olisi pidättelemässä uuden rahan painamista, niin todennäköisesti rahaa päädyttäisiin painamaan niin paljon, että inflaatio kiihtyisi ihan tolkuttomuuksiin, kaksinumeroiseksi prosenttiluvuksi pienimmilläänkin. Juuri korkohan on se mikä sentään asettaa takarajan sille kuinka paljon voi julkista velkaa kasvattamalla saada sieltä uutta nettorahaa budjettivajeiden kattamiseen. Korothan vielä nousevatkin ylivelkaantumisen vuoksi. Juuri tämä takaraja tuli esim. Kreikassa vastaan, ja Italiassakin ja samaan sarjaan on tulemassa vielä Ranskakin (Muuten kun nyt tällaiset suuret euroalueen teollisuusmaat Italia ja Ranska vaativat löysempää finanssipolitiikkaa niin siihen suuntaan lie Saksankin taivuttava, ja se taipuuu hyvinkin jos demarit tulevat Saksassa seuraavaan hallitukseen. Näin mennen finanssikriisi ja ongelmat päädytään ratkaisemaan tavalla tai toisella massiivisesti uutta rahaa kehiin talikoimalla josta seuraa inflaation kiihyminen ja euron arvon aleneminen kilpailijamaiden valuuttoihin nähden).

Sitten ehdotetaan esim. kultarahaan siirtymistä. Mutta tässä on klassisena ongelmana se, että jotkut tahot voivat alkaa jemmata kultaa kirstuhinsa ja tietoisestikkin aiheuttaa deflaatiota jotta myöhemmin saisivat sillä jemmaamallaan kullla ostettua yhä enmmän realiomaisuutta.

Joskus aiemmin olen laittanut ihan oikeasti rautalangasta tästä osittaisreservipankkitoiminnasta, ja kun minulla on se tallessa niin laitan sen taas tähänkin.

Ajatellaan tässä siis koko pankkisektoria. Jos sinne jostain pöllähtää rahasumma U, joko yhteen pankkiin tai useampaan jakautuen, niin tästä nämä pankit voivat uloslainata noin 90% eli 0,9*U (Tämä näin siis siksi kun pankit kokemuksen pohjalta tietävät, että ihmiset eivät tätä enempää ryntää tilejään pankista tyhjentämään.Tietenkin myös pankkivalvonta voi asettaa muitakin tästä vähän poikkeavia reservivaatimuksia).
Kun sitten tämä 0,9*U lähtee lainoina liikkeelle niin se jää tai päätyy tavalla tai toisella muiden tileille pankkeihin talletuksina, mistä taas voidaan uloslainata 90% eli tällä kertaa 0,9*(0,9*U) tai 0,9^2*U. Seuraavalla kierroksella voidaan uloslainata 0,9*0,9*0,9*U eli 0,9^3*U. Ja kierrokset siis jatkuvat samalla tavalla loputtomiin.

Koulujen matematiikan kirjoistakin tuttu Geometrinen sarja menee näin

S(n) = 1 + r + r^2 + r^3 .....+r^(n-1)+ r^n

Kertomalla tämän yhtälön molemmat puolet r:llä saadaan toinen yhtälö

r*S(n) = r + r^2 + r^3 + r^4.....+r^n + r^(n+1)

Vähentämällä tämä toinen yhtälö edellisestä saadaan kolmas yhtälö

S(n)-r*S(n) = 1 - r^(n+1) eli (1-r)*S(n) = 1- r^(n+1) mistä

S(n) = (1-r^(n+1))/(1-r)

calculuksen raja-arvoihin perehtymättömällekkin se lie selvä asia, että jos tässä n kasvaa loputtomiin niin r^(n+1) lähestyy nollaa silloin jos r on pienempi kuin 1. Tätä sopii kokeilla taskulaskimella. Raja-arvoksi(kun n kasvaa äärettömyyksiin) tulee siis

S(n) = 1/(1-r)

Tuo pankkilainojen sarjassa paisuminen menee siis tällaisen geometrinen sarjan raja-arvon mukaan, paitsi että tässä uloslainaamisia ajatellen siitä alusta tuo ykkönen yhtälön oikealta puolelta jäi puuttumaan. Mutta kyllä sekin olisi
siinä voinut kertoimena olla kun koko rahamäärän paisumista ajatellaan, sillä eihän se alkuperäinen U joka pankeille pöllähti sekään siitä rahana mihinkään katoa.

Siis kun r = 0,9 ja n kasvaa loputtomiin niin

S(n) = 1/(1-0,9) = 10

Näin se osittaisreservipankkiperiaatteella mennen paisuu liikenteessä olevan rahan määrä resrveihin nähden. Ja jos lainoille vaan kysyntää on niin kyllä se ilmieisesti aika lähelle tätä maksimiaan paisuu, mutta ei sen yli jos vaan
reservivaatimuksista kiinni pidetään eikä mitään
ylimääräisiä 'sijoitusinstrumentteja' tai jatkohuijauksia rakennella.
Lisäksi näitä reservivaatimuksia voidaan muutella, mikä siis vaikuttaa tähän liikkeellä olevan pankkilainarahan määrään.

Tämä oli se juttu faileista.
Siis pankit pyrkivät aina myäntämään lainoja kaiken sen mitä reservit sallivat, ja se on heidän tehtävänsäkin. Huolestua pitääkin siitä jos pankit lakkaavat löytämästä tähän riittävästi luototuskelvolliseksi katsomiaan kohteita ja asiakkaita. Silloinhan tämä liikenteessä olevan velkarahan määrä lähtee laskuun, ja laskun jatkuessa vääjäämättä deflaatio konkursseineen seuraa.

Siis se varsinainen inflaation sylttytehdas onkin muualla kuin tässä osittaisreservipankkijutussa millä voidaan vain noin 10 kertaistaa olemassaolevia rahareservejä, ja se siis jää siihen.
Mutta oletetaan tähän että julkinen sektori kattaa budjettivajeitaan hallitsemillaan setelipainoilla tai yhtä hyvin vaikka uudella velkarahalla(siis yli sen mitä jo olemasaaolevista velositaan korkoa maksaa). Kun sitten tämä uusi raha tai velkaraha siinä törsäillään tai lasketaan liikenteeseen niin pääty se ihmisten ja firmojen tileille. Jos, ja useimmiten kun, myös nousukausikin taas lähtee vetämään ja pankeille riittää laina-asiakkaita sen kuin rservit sallivat, niin tämä uusi kehiin tullut raha voidaan paisuttaa reservien puitteissa taas noin kymmenkertaisena entisten reservien lisäksi.

Virheet tehdään nousukaudella. Lamassa tai laskusuhdanteessa päädytään tekemään enemmänkin vaan se mitä on pakkon tehdä, usein vielä paniikinomaisestikkin mitä kyllä tulisi välttää. Siis varsinkin silloin näin jos julkinen velka on jo koko lailla tappiinsa kasvatettu, eikä ole sieltä varaa laskukaudella enää ottaa.
Nousukaudella pitäisi tuhota sisään virtaava löysä veroraha entisten velkojen kuoletuksiin, eikä lähteä levittelemään sitä erilaisina tukina, etuuksina ja verohelpotuksina omille intressiryhmille, jotka taasen levittelevät sitä avokätisesti mm.palkankorotuksiin. Näin kuitenkin politikot päätyvät nouskaudella tekemään. Niin teki Vanhasen hallituskin viimeisen nousukauden aikana.
Lisäksi kun demokratiaan kuuluu vaalitkin 4 vuoden välein, niin valtapoliitiikan kannalta katsoen ongelmalasti nimenomaan kannattaakin kehittää ja sysätä seuraavan hallituksen syliin. Näin varsinkin jos epäilee että seuraavissa vaaleissa joutuu oppositioon. Näinhä todennäköisesti suosio kasvaa oppositiossa seuraaviin vaaleihin mennessä.

Nämä liikepankit ja osuuspankit ja säästöpankitn mitä niitä nyt onkaa, siis pankit joista yksittäiset ihmiset ja firmat hakevat lainrahoitusta toimivat osittaisreserviperiaatteella. Viranomaiset vielä asettavat sen reservivaatimuksen. Reservivaatimuksia tarvittaessa alentaan 10 prosentista tai nostetaankin, mutta jotain sitä luokkaa se tietääkseni yleensä on.
Keskuspankilla voi olla hallussaan vaikka setelipainot ja se voi määrättömästi rahaa niillä painaa, mutta keskuspankki on eri juttu kuin mitä nämä pankit missä me asioimme. Meillä on nyt keskuspankkina EKP, ja se toimii koko euroalueella. Varmasti ne voivat painaa velkarahaa tai ties mitä bittirahaa sen kuin haluavat ja tarpeelliseksi katsovat. Minä en tiedä näistä keskuspankin käytännöistä miten ne rahaa painavat, eikä niistä tietoa missään jaellakkaan muuta kuin harhaanjohtavaa tietoa. Totta ihmeessä ne jatkuvasti painavat kehiin uutta rahaa kun jo tavoiteinflaatiokin on se 3%. Se on juuri sitä uutta rahaa tai jotain bittirahaa jota budjettivajeiden kattamiseen painetaan. Sepä se sylttytehdas juuri onkin, ja sitä minäkin tuossa yritin selittää. Mutta siis nämä osittaisreserviperiaatteella toimivat pankit eivät voi paisuttaa rahamäärä yli annettujen reservivaatimusten. Uuutta rahaa ne kyllä voivat saada vaikka suoraankin keskuspankista, en minä ole näistä rahaliikenteistä tietoinen kun en ole pankkialalla. Sitä ajoin takaa että nämä pankit voivat sen rahan mikä heille jostain mistä tahansa pöllähtää paisuttaa velkarahana annettujen reservien puitteissa mutta ei sitä enempää, elleivät taas lisää rahaa jostain saa.
Näillä pankeilla kylläkin on valta supistaa liikkeellä olevan velkarahan määrää suhteessa reserveihin vaikka kuinka paljon, mutta ei nillä ole valtaa paisuttaa rahan määrää yli vaadittujen reservien.

"Yhdysvalloissa reservivaatimusten merkityksettömyys on aivan yhtä ilmeistä. Siellä vaadittavat reservit määritellään kiinteällä prosenttiosuudella pankin asiakkaiden talletusten kokonaismäärästä.

No kyllä se asia nimenomaan juuri tällä hoidettua tuleekin. Eihän sillä tässä ole väliä mistä lähteistä ne raservirahat sinne pankkeihin on tulleet.

" Pankit ilmoittavatkin talletustensa kokonaismäärän keskuspankin määrittelemien ajallisten jaksojen osalta.
Ilmoituksen jälkeen liikepankilla on kuitenkin vielä kuukausi aikaa hankkia tarvitsemansa reservit."

Tuo 6kk aikaa hankkia tarvitsemansa reservit vaikuttaa tässä kyseenalaiselta. Kyllä ne ptäisi olla melkein heti ositettavissa.