Ruotsin-Suomen mustalaisten historia

Romanivainoilla ja joukkomurhaamisilla Hitlerin aikana on ideologiset juurensa vuosisatojen aikana syntyneessä rasistisessa käsityksessä romaneista . Rasistisluontoinen suhtautuminen omaa myös Suomessa pitkät perinteet.

Romaniheimojen saapuessa 1000-luvun Eurooppaan, eurooppalaiset kuvittelivat että heillä ja juutalaisilla olisi yhteinen alkuperä. Erotukseksi katsottiin ainoastaan se, että romanien katsottiin luoneen itselleen kristittyjen vainojen pelossa uuden kielen. Tämä käsitys kumottiin vasta 1700-luvulla.

1800-luvun alkupuolen kirjallisuus romantisoi romanielämää. Mutta olennainen osa 1700-luvun vainojen perintöä siirtyi 1800-luvulla tehtyyn tieteelliseen tutkimukseen. Kirja nimeltään "Geschichte der Zigeuner, ihrer Herkunft, Natur und Art" (1835) kirjoitti romaneista:

"Kuka olisi saattanut aavistaa näiden rääsyisten varkaiden joukkion saapuessa Saksaan, että sellaisten irtolaisten jälkeläiset eivät tulisi neljän vuosisadan kuluttua olemaan yhtään sen parempia kuin esi-isänsä."

Kirjoittajan mukaan mustalaiset olivat "ihmiskunnan roskaväkeä", joka oli saapunut Eurooppaan kuin "Jumalan rangaistuksesta". Kirjoittajan mielestä keskiajan suuret ruttoepidemiat olivat romanien ja juutalaisten syytä. Hän yhdisti kummatkin etniset ryhmät toistensa kanssa ulkonäön puolesta. Hänen mukaansa molemmat olivat työtävieroksuvia, kieroja ja epärehellisiä. Romanit olivat hänelle varkaita ja juutalaiset kauppasivat varastettua tavaraa.

Näiden negatiivisten stereotypioiden sitkeähenkisyyden osoittaa suomalaisten sanakirjojen tarjoama kuva. Suomalainen tietosanakirja vuodelta 1914 on tätä mieltä mustalaisista: "Elantonsa m. hankkivat kerjäämällä ja varastamalla, petollisella eläintenpuoskaroimisella ... yms. työllä... Henkiset, varsinkin taiteelliset lahjat ovat vähäiset... Tupakkaa polttavat ahkerasti sekä miehet että naiset, vieläpä lapsetkin. Puku on tavallisesti repaleinen...heidän asuntonaan on teltta,... . Yleisestä poiketen Suomen m. ovat siistimpiä ja paremmin puettuja kuin muut heimolaiset." Otavan suuri tietosanakirja kertoo vielä vuonna 1962 tällaista: "Säännöllistä työtä m. yleensä karttavat." Elämää leirinuotion ympärillä

Maailmassa on arviolta noin 10-13 miljoonaa romaania, joista Suomessa asuu likimain 6 000. Romaneilla eli kansankielellä sanottuna mustalaisilla on takanaan pitkä ja värikäs historia. Tarina kertoo, että ensimmäiset havainnot Suomessa esiintyvistä mustalaisista on jo vuodelta 1540.

Kuten laulutkin sen kertovat, niin mustalaisia on kautta aikojen luonnehdittu liikkuvaksi kansaksi. He ovat tietoisesti halunneet elää irrallaan muusta väestöstä.

- Olemme tummia heimoltaan ja kulkijoita luonnoltaan. Levottomien esi-isiemme elämä on pyörinyt puhtaasti hevosten ja leirinuotion ympärillä.

- Liikkuvasta elämäntyylistä huolimatta heimomme on kuitenkin aina ollut tarkka perinteistä ja niiden kunnioittamisesta. Osa näistä perinteistä elää edelleen, .



Vainottu kansa

Leirinuotion ympärillä ei ole aina ollut yhtä rauhallista. Mustalaiset ovat kautta aikojen olleet toinen toistaan "rajumpien vainojen kohteena."

"Esimerkiksi" 1500-luvulla polttoroviot paloivat täysillä, sillä mustalaisia alettiin hävittää sekä tulella että miekalla .

Sama hävityslinja jatkui vuonna 1637, jolloin kuningatar Kristiina määräsi kaikki Ruotsi-Suomessa tavattavat mustalaiset hirtettäviksi.

Preussin Fredrik Wilhelm ei kohdellut heitä vuonna 1727 yhtään paremmin. Hän määräsi kaikki miespuoliset Ruotsi-Suomessa hirtettäviksi, ja naisilta ja lapsilta leikattiin toinen korva.
Myös toinen maailmansota oli myllerryksen aikaa mustalaisille ja heidän kulttuurilleen. Kolmannen valtakunnan rotuoppien seurauksena n. 100 000 mustalaista murhattiin.