Ravintoloitsijalle mukava yllätys - hyvä työ palkittiin runsaasti!
Ravintola-asiakas maksoi laskunsa 15 vuotta myöhässä.
Keittiömestari Claus Hjortkjaer on työskennellyt useissa ranskalaisissa ravintoloissa Albuquerquessa Yhdysvalloissa New Mexicon osavaltiossa. Viisitoista vuotta sitten ystävänpäivänä mies teki hyvän työn, joka palkittiin myöhemmin.
90-luvun loppupuolella Le Café Miche -ravintolan asiakkaaksi saapui 15-vuotias teinipoika seuralaisineen. Hän halusi tehdä vaikutuksen treffikumppaniinsa hienossa ranskalaisessa ravintolassa. Kun tulin maksun aika, poika huomasi, etteivät hänen rahansa riitä.
Kun seuralainen kävi naistenhuoneessa, poika kertoi ravintolan omistaja Hjortkjaerille, että häneltä puuttuu 40 taalaa laskun hinnasta. Hyväsydäminen keittiömestari päätti maksaa omasta pussistaan puuttuvan summan, ja pyysi poikaa maksamaan joskus takaisin.
Omistaja unohti pian koko asian, ja ravintolakin suljettiin sittemmin. Viime viikolla Hjortkjaer avasi Le Café Michen uuteen paikkaan. Yksi ensimmäisistä asiakkaista oli mieheksi varttunut samainen poika. Hän maksoi Hjortkjaerille velan korkoineen, yhteensä sata taalaa.
- Välillä on hyötyä olla mukava. Minusta tuntui hyvältä. Menin ja ostin itselleni kukkia, Hjortkjaer sanoo.
Hän ei tiedä miehen nimeä, mutta haluaisi kutsua tämän ravintolaansa viinilasilliselle. Tällä kertaa talo tarjoaa.
Tapauksesta uutisoi paikallinen KOAT-televisiokanava.
IL
Minä tapasi uuden talon hississä tuntemattoman naisen ja hänen tyttärensä, olimme aikki olleet katsomassa uutta asuntoa talossa, joka alkoi olla valmis.
Äiti olikin vanha tuttavani noin 13 vuoden takaa, ja tyttö oli se sama pikku Liisa, jonka olin kerran pelastanut kiusaajalauman keskeltä mieheni kanssa. He olivat vain molemmat muuttuneet. Hän sanoi nimeni, ja kertoi tapauksen ja sen tutkinnan, mikä siitä seurasi, ja kertoi tytön selviytyneen.
Tyttö kertoi opiskelevansa oikeustiedettä ja kiitteli minua vuolaasti.
Pitkään seisoimme hissistä poistuttuamme ala-aulassa juttelemassa, ja oloni tuli erittäin iloiseksi ja hyväksi. Hyvä tekoni muistettiin vieläkin!
:)
Ravintola-asiakas maksoi laskunsa 15 vuotta myöhässä.
Keittiömestari Claus Hjortkjaer on työskennellyt useissa ranskalaisissa ravintoloissa Albuquerquessa Yhdysvalloissa New Mexicon osavaltiossa. Viisitoista vuotta sitten ystävänpäivänä mies teki hyvän työn, joka palkittiin myöhemmin.
90-luvun loppupuolella Le Café Miche -ravintolan asiakkaaksi saapui 15-vuotias teinipoika seuralaisineen. Hän halusi tehdä vaikutuksen treffikumppaniinsa hienossa ranskalaisessa ravintolassa. Kun tulin maksun aika, poika huomasi, etteivät hänen rahansa riitä.
Kun seuralainen kävi naistenhuoneessa, poika kertoi ravintolan omistaja Hjortkjaerille, että häneltä puuttuu 40 taalaa laskun hinnasta. Hyväsydäminen keittiömestari päätti maksaa omasta pussistaan puuttuvan summan, ja pyysi poikaa maksamaan joskus takaisin.
Omistaja unohti pian koko asian, ja ravintolakin suljettiin sittemmin. Viime viikolla Hjortkjaer avasi Le Café Michen uuteen paikkaan. Yksi ensimmäisistä asiakkaista oli mieheksi varttunut samainen poika. Hän maksoi Hjortkjaerille velan korkoineen, yhteensä sata taalaa.
- Välillä on hyötyä olla mukava. Minusta tuntui hyvältä. Menin ja ostin itselleni kukkia, Hjortkjaer sanoo.
Hän ei tiedä miehen nimeä, mutta haluaisi kutsua tämän ravintolaansa viinilasilliselle. Tällä kertaa talo tarjoaa.
Tapauksesta uutisoi paikallinen KOAT-televisiokanava.
IL
Minä tapasi uuden talon hississä tuntemattoman naisen ja hänen tyttärensä, olimme aikki olleet katsomassa uutta asuntoa talossa, joka alkoi olla valmis.
Äiti olikin vanha tuttavani noin 13 vuoden takaa, ja tyttö oli se sama pikku Liisa, jonka olin kerran pelastanut kiusaajalauman keskeltä mieheni kanssa. He olivat vain molemmat muuttuneet. Hän sanoi nimeni, ja kertoi tapauksen ja sen tutkinnan, mikä siitä seurasi, ja kertoi tytön selviytyneen.
Tyttö kertoi opiskelevansa oikeustiedettä ja kiitteli minua vuolaasti.
Pitkään seisoimme hissistä poistuttuamme ala-aulassa juttelemassa, ja oloni tuli erittäin iloiseksi ja hyväksi. Hyvä tekoni muistettiin vieläkin!
:)
Vastaukset 10
Vanhimmat
tapaaminen voi viedä sanattomaksi. Ja se, ettei muista,
missä yhteydessä tuo on niin tuttu. Varsinkin ihmisläheisissä ammateissa niin voi käydä, koko ajan paljon uusia ihmisiä..
Molemmat aloituksen kertomukset saivat vedet silmiini! Kiitos.
En nyt tiedä niinkään, että palkittu, mutta olen joskus saanut yllättäen takaisin "lainaamani" rahat, joita en edes ajatellut lainaksi.
Kerran kaupan kassalla vanha täti oli maksamassa ostoksiaan. Olin nähnyt hänet jo kaupassa siellä täällä valikoimassa hyvin huolella ostoksensa. Ei niitä niin kovin paljon ollut, mutta kaikki hyvin harkitusti valittuja. Tavarat olivat jo puoliksi kassissa kun hän alkoi räpläämään maksukorttinsa kanssa, joka ei toiminut. Joko muisti koodin väärin tai sitten oli jotain muuta vikaa. Posket punaisena ja hämmentyneen näköisenä hän yritti uudelleen ja uudelleen, mutta ei. Minun kävi sääliksi ja maksoin hänen tavaransa.
Monta viikkoa sen jälkeen joku nykäisi hihastani kadulla ja sanoi; taidat olla se sama ihminen, joka maksoi ostokseni kerran. Hän oli ollut tukalassa tilanteessa, kun oli kutsunut vieraita syömään ja ainekset meinasivat jäädä kauppaan. Sen jälkeen hän oli ottanut opikseen ja alkanut pitämään aina myös käteistä mukanaan. Niin nytkin ja maksoi minulle tarkalleen kaiken takaisin.
Hyvän teon maine menee, jos tekijä itse sen kertoo.
Itsensä mainostamista se on.
Nimettömänä kertominen ei ole itsensä mainostamista.
Nimetö? :)
minä minä ja kärkevä vastaus, harkiten jatka....harkiten
Voithan kertoa jonkun toisen hyvästä työstä niin saat kirkkaamman kruunun.
tuo Liisa, ajatella että tuo kiusattukin oli Liisa.
Eipä ole vielä tullut tehtyä palkitsemisen arvoisia hyviä töitä.
Enkä muista onko muitakaan hyviä.
Rinnakkaisluokan opettaja kyllä hyvin muisti kansakoulun ajoilta kaikki pahat tekoni yli 50 vuoden takaa. Hänen nimensä on jo muutaman vuoden ollut kiveen hakattuna Oulussa Stooleporissa.
Toinen, vähän iäkkäämpi opettaja ei muistellut pahoja tekojamme. Hän tiettävästi elää vieläkin.
Olen itsekin huomannut tuon saman vanhoista työkavereistani ja tutuistani, että positiiviset elävät pitempään kuin ne, jotka vain pahat teot mielessään pitävät. Ja siihen suuntaan alituiseen itsekin pyrin, mittaan vain aurinkoiset tunnit niinkuin aurinkokello.