Sähkö vai kemia?

Luulisin että kyllä onnistuu noin, että jättää menemästä fyssan kokeeseen. :)

Ota ihmeessä se joka kiinnostaa enemmän!

Koulutusohjelmaa ei voi vaihtaa kesken lukuvuotta, pitää hakea ihan samalla tavalla uudestaan sisälle seuraavana vuonna. Kursseja voi tosin ottaa ihan mitä haluaa, esim. voit lukea koneen kursseja vaikka olisit biolla. Olettaen että täytät esitietovaatimukset jne. Mutta siis ekana vuonna näillä ei ole niin väliä, voi lukea ihan mitä vain. Ja ekana vuonna tosiaan on 20op matikkaa, about 10op fyssaa, ja jotain muita tällaisia yleisiä jotka ovat aika lailla samoja kaikille.

Kiitos vastauksesta!

Osaatko muuten opiskelijana sanoa, miten esim. kesätyöpaikkoja on kemian alalla löytynyt ja painottuvatko ensisijaisesti ns. raskaaseen teollisuuteen vai pääseekö tutkinnolla laaja-alaisempiinkin hommiin?

Tekniikan ylioppillaan kesätööitä: "...vuoden jälkeen ei osaa yhtikäs mitään. Sad but true. :) Ns. "hyviä" hommia minne kaverit ovat päässeet on esim. Tikkurilalle sulkemaan maalipönttöjä, labroihin siivoilemaan... " Itse olen nähnyt tekniikan opiseklijoita, joilla on ollut onnea saada kesätyöksi esim. voimalaitoksen kattilan sisäpuolen nuohoamista (amikset eivät tällaiseen työhön suostu).

Monet hakeutuvat tekniikan opintoihin, koska tutkinto tuntuu jotenkin arvostetulta, mutta on syytä huomata, että myös opiskeluaika (vähintään 5 vuotta) on pitkä osa elämää ja haluatko todellakin tehdä yllä kuvattuja hanttihommia, jotka eivät kelpaisi edes amiksen käyneelle duunarille ? Jos tekniikan sijaan valitsisti opintokohteeksesti esim lääketieteeen, niin alusta alkaen pääsisist mielekkäisiin kesätöihin. Tottahan tietysti on, että vain harvat pääsesvät lääkikseen toisin kuin tekniikan opintoihin, joista on tullut suurten massojen massakoulutusta.

Nimmerkille "Nähty on!" voin sanoa, että jos todellakin koet, että kesäytyönä vaikkapa voimalaitoksen kattilan nuohoaminen ei tunnu turhauttavalta työltä lukion surittaneelle ihmiselle, niin olet valinnut oikean alan. Itse kuitenkin ajattelen, että vaikka työ kuin työ on toki arvokasta, niin kyllä moneen tehtävään vähempikin koulunpenkillä istuminen riittääisi. Jos kuitenkin on jaksanut paljonkin opiskellla, niin toivoisi niiden paljojen opintojen antavan ihmiselle valmiukisaa muuhunkin, kuin kaikkein alhaisinta taitoa ja osaamista vaativiin hanttiihommiin. Mutta jos itse olet tyytyväinen, niin sehän on kuitenkin lopulta hyvä asia. Ehkä on jopa niin, että jos ei paremmasta tiedä, niin ei sitä osaa kaivatakaan...

Nimimerkki "Nähty on" toteaa: "Lisäksi olen ehtinyt olla riittävän monta kymmentä vuotta näissä siisteissä sisätöissäkin, jotka eivät kaikki nekään niin kovin herkkua ole. Paljon on rutiinia, jonka voisi hoitaa lähes kuka tahansa luku- ja kirjoitustaitoinen ilman teknistä yliopistokoulutusta ja vuosikymmenten kokemusta. "

Omat havaintoni ja kokemukseni ovat hyvin saman suuntaisia. Insinöörien siisteitä sisätöistä suuri osa näyttäisi olevan toimistorutiinin ja -hallinnon pyörittämistä (tai mukana pyörimistä), jota kuka tahansa fiksu yliopilaspoika tai -tyttö voisi tehdä ilman mitään teknillistä koulutusta. Insinöörien opinnoilla ja työtehtävillä ei useinkaan näytä olevan juuri mitään yhteyttä. Opinnot ovat vain testi, joka pitää hoitaa, jotta pääsee virkaan, ei muuta. Lisäksi on täysin selvää, että insinöörin ammattiin hakeudutaan taloudellisista syistä (kukaan varakas/rikas ei koskaan ole aloittanut insinööriopintoja). Tässä mielessä insinööriammatti vertautuu tehtaan duunarien työhön, joka sekaään ei ole vähimmässäkään määrin kutsumusammatti tai valinta vaan työtä tehdään vain rahan vuoksi. Mielenkiinoonkohteet liittyvät harrastuksiin (potkupallo, jääkiekko tms...), jos jokin harrastuskohde on.