Sähkö vai kemia?

...

Tulin hetken mielijohteesta laittaneeksi hakulomakkeeseen elektroniikka- ja sähkötekniikan ennen kemian tekniikkaa kun ajattelin ensimmäisen olevan jälkimmäistä parempi työllistäjä, vaikka minulla olisi ehkä paremmat valmiudet ja enemmän kiinnostusta juuri kemian opiskeluun. Voinko kiertää priorisoinnin, mikäli jätän menemättä fysiikan (pakollinen sähkölle) kokeeseen? Entä voiko koulutusohjelmasta vaihtaa toiseen kesken lukuvuoden ilman valintakokeeseen osallistumista, eivätkös ensimmäisen vuoden kurssit ole kaikille melko lailla samoja?

Niin ja kyseessä siis Aalto.

8

323

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kemmateekkari

      Luulisin että kyllä onnistuu noin, että jättää menemästä fyssan kokeeseen. :)

      Ota ihmeessä se joka kiinnostaa enemmän!

      Koulutusohjelmaa ei voi vaihtaa kesken lukuvuotta, pitää hakea ihan samalla tavalla uudestaan sisälle seuraavana vuonna. Kursseja voi tosin ottaa ihan mitä haluaa, esim. voit lukea koneen kursseja vaikka olisit biolla. Olettaen että täytät esitietovaatimukset jne. Mutta siis ekana vuonna näillä ei ole niin väliä, voi lukea ihan mitä vain. Ja ekana vuonna tosiaan on 20op matikkaa, about 10op fyssaa, ja jotain muita tällaisia yleisiä jotka ovat aika lailla samoja kaikille.

    • ...

      Kiitos vastauksesta!

      Osaatko muuten opiskelijana sanoa, miten esim. kesätyöpaikkoja on kemian alalla löytynyt ja painottuvatko ensisijaisesti ns. raskaaseen teollisuuteen vai pääseekö tutkinnolla laaja-alaisempiinkin hommiin?

      • Kemmateekkari

        Kemman alalla ei hirvittävän helposti pääse sille ihan omalle alalle, ihan vain siksi että ekan vuoden jälkeen ei osaa yhtikäs mitään. Sad but true. :) Ns. "hyviä" hommia minne kaverit ovat päässeet on esim. Tikkurilalle sulkemaan maalipönttöjä, labroihin siivoilemaan... Tärkeintä on se että saa ns. jalan oven väliin jonnekin.

        Itse olen tehnyt töitä sähköalan firmassa (asiakaspalvelua). Ei omaa alaa, mutta tekniikan alaa kylläkin, ja mahdollisuuksia edetä. Tosiaankin normaalia opiskelujen alkuvaiheessa että ei ole omalla alalla. (Ja jopa se että valmistumisen jälkeen tekee jotain ihan muuta kuin mihin on kouluttautunut, hyvässä mielessä! DI on todella arvostettu tutkinto, alasta riippumatta.)


    • Opiskeluajan työt

      Tekniikan ylioppillaan kesätööitä: "...vuoden jälkeen ei osaa yhtikäs mitään. Sad but true. :) Ns. "hyviä" hommia minne kaverit ovat päässeet on esim. Tikkurilalle sulkemaan maalipönttöjä, labroihin siivoilemaan... " Itse olen nähnyt tekniikan opiseklijoita, joilla on ollut onnea saada kesätyöksi esim. voimalaitoksen kattilan sisäpuolen nuohoamista (amikset eivät tällaiseen työhön suostu).

      Monet hakeutuvat tekniikan opintoihin, koska tutkinto tuntuu jotenkin arvostetulta, mutta on syytä huomata, että myös opiskeluaika (vähintään 5 vuotta) on pitkä osa elämää ja haluatko todellakin tehdä yllä kuvattuja hanttihommia, jotka eivät kelpaisi edes amiksen käyneelle duunarille ? Jos tekniikan sijaan valitsisti opintokohteeksesti esim lääketieteeen, niin alusta alkaen pääsisist mielekkäisiin kesätöihin. Tottahan tietysti on, että vain harvat pääsesvät lääkikseen toisin kuin tekniikan opintoihin, joista on tullut suurten massojen massakoulutusta.

      • Nähty on!

        Vai pääsee vain lääketieteen opiskelija mielekkäisiin kesätöihin? Tosiasiassa vielä nuori lääkärikin on lääketieteen alalla melkoinen noviisi opiskelijoista puhumattakaan. Mutta vain lääketiede on jotakin, muu on arvotonta paskaa!

        Insinööriopiskelijoille voi sanoa, että käytännön haalarihommissa oppii insinöörikäytäntöjä erittäin hyvin, kun pitää silmänsä auki ja aivot päällä. Oppii ainakin sen millaisia ei järjestelmien ja koneiden pidä olla, jos ajatellaan niiden toimivuutta, käytettävyyttä tai huollettavuutta. Varmaan sen kattilan sisustankin voisi konstruoida nuohottavuutta ajatellen melkoisesti paremmin ja varustaa jonkinlaisella nuohousautomaatiolla tai -robotiikalla. Sekundaratkaisuja on kentällä pilvin pimein, jos joskus joukossa aivan nerokaskin. Kaikesta tällaisesta oppii, jos vain haluaa. Monet eivät vain halua, hinku siisteihin sisähommiin on liian kova, vaikka insinööriosaamista on tuskin nimeksikään edes kandipaperi kädessä.


    • Opiskelijan työt

      Nimmerkille "Nähty on!" voin sanoa, että jos todellakin koet, että kesäytyönä vaikkapa voimalaitoksen kattilan nuohoaminen ei tunnu turhauttavalta työltä lukion surittaneelle ihmiselle, niin olet valinnut oikean alan. Itse kuitenkin ajattelen, että vaikka työ kuin työ on toki arvokasta, niin kyllä moneen tehtävään vähempikin koulunpenkillä istuminen riittääisi. Jos kuitenkin on jaksanut paljonkin opiskellla, niin toivoisi niiden paljojen opintojen antavan ihmiselle valmiukisaa muuhunkin, kuin kaikkein alhaisinta taitoa ja osaamista vaativiin hanttiihommiin. Mutta jos itse olet tyytyväinen, niin sehän on kuitenkin lopulta hyvä asia. Ehkä on jopa niin, että jos ei paremmasta tiedä, niin ei sitä osaa kaivatakaan...

      • Nähty on!

        Asia on niin, että katselen insinööriuraa aivan toisesta päästä eli sen lopusta. Omista kesätyökokemuksistani on yli 40 vuotta. Siksipä luulen pystyväni arvioimaan varsin hyvin sen, mitä kesätyöt merkitsivät silloin käytännön kokemuksena ja merkitsevät edelleenkin. Tosin täytyy myöntää, että en sitä itsekään silloin nuorena ymmärtänyt, mutta ikä ja kokemus on tuonut näissäkin asioissa näkemystä.

        Lisäksi olen ehtinyt olla riittävän monta kymmentä vuotta näissä siisteissä sisätöissäkin, jotka eivät kaikki nekään niin kovin herkkua ole. Paljon on rutiinia, jonka voisi hoitaa lähes kuka tahansa luku- ja kirjoitustaitoinen ilman teknistä yliopistokoulutusta ja vuosikymmenten kokemusta.


    • Opiskelijan työt

      Nimimerkki "Nähty on" toteaa: "Lisäksi olen ehtinyt olla riittävän monta kymmentä vuotta näissä siisteissä sisätöissäkin, jotka eivät kaikki nekään niin kovin herkkua ole. Paljon on rutiinia, jonka voisi hoitaa lähes kuka tahansa luku- ja kirjoitustaitoinen ilman teknistä yliopistokoulutusta ja vuosikymmenten kokemusta. "

      Omat havaintoni ja kokemukseni ovat hyvin saman suuntaisia. Insinöörien siisteitä sisätöistä suuri osa näyttäisi olevan toimistorutiinin ja -hallinnon pyörittämistä (tai mukana pyörimistä), jota kuka tahansa fiksu yliopilaspoika tai -tyttö voisi tehdä ilman mitään teknillistä koulutusta. Insinöörien opinnoilla ja työtehtävillä ei useinkaan näytä olevan juuri mitään yhteyttä. Opinnot ovat vain testi, joka pitää hoitaa, jotta pääsee virkaan, ei muuta. Lisäksi on täysin selvää, että insinöörin ammattiin hakeudutaan taloudellisista syistä (kukaan varakas/rikas ei koskaan ole aloittanut insinööriopintoja). Tässä mielessä insinööriammatti vertautuu tehtaan duunarien työhön, joka sekaään ei ole vähimmässäkään määrin kutsumusammatti tai valinta vaan työtä tehdään vain rahan vuoksi. Mielenkiinoonkohteet liittyvät harrastuksiin (potkupallo, jääkiekko tms...), jos jokin harrastuskohde on.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      321
      7635
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2176
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      177
      1856
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      16
      1392
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1287
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1261
    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      170
      1231
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      57
      1186
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1081
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1029
    Aihe