Minulla oli about 16 vuotta sitten seksisuhde erääseen rouvaan, joka tuli raskaaksi. Kyse ei tainnut olla vahingosta, vaan rouva taisi halutakin lasta mieluummin minun kuin miehensä kanssa - tai sitten miehellä ei oikein toiminut. Kun raskaus varmistui, rouva pani suhteen minuun täysin poikki.
Nyt sitten lapsi otti minuun yhteyttä sähköpostitse ja kertoi minun oleva hänen biologinen isänsä ja ehdotti tapaamista. Hänellä on tähän vanhempiensa lupa. Yhteydenotto ei tullut varsinaisena yllätyksenä, olin sitä tavallaan odottanutkin.
Ensi lauantaina se sitten tapahtuu, näen lapseni ensimmäistä kertaa. Jännittää aivan mielettömästi ja pelkään mokaavani koko jutun. Vain se on varmaa, että en hänen isyydestään rupea kilpailemaan, vaan arvostan paljon hänen oikeaa isäänsä, joka on kasvattunut lasta kaikki nämä vuodet omanaan. Mutta silti - mitä ihmettä sanon ja mitä ei aiankaan pidä sanoa ... näitä mietin pääni puhki.
Nyt sitten lapsi otti minuun yhteyttä sähköpostitse ja kertoi minun oleva hänen biologinen isänsä ja ehdotti tapaamista. Hänellä on tähän vanhempiensa lupa. Yhteydenotto ei tullut varsinaisena yllätyksenä, olin sitä tavallaan odottanutkin.
Ensi lauantaina se sitten tapahtuu, näen lapseni ensimmäistä kertaa. Jännittää aivan mielettömästi ja pelkään mokaavani koko jutun. Vain se on varmaa, että en hänen isyydestään rupea kilpailemaan, vaan arvostan paljon hänen oikeaa isäänsä, joka on kasvattunut lasta kaikki nämä vuodet omanaan. Mutta silti - mitä ihmettä sanon ja mitä ei aiankaan pidä sanoa ... näitä mietin pääni puhki.
Vastaukset 83
Vanhimmat
Mistä tiedät että olet isä? Onko isyys todettu jotenkin? Ehkä äiti haluaa sekä miehensä, että sinut lapsen elättäjäksi?
Et todellakaan voi tietää varmaksi, että olet lapsen isä! Ja tiedäthän jo nyt, että isäehdokkaita on 2, sinä ja se toinen....ellei sit muutama muukin silloinen säätö ehdokas ole päässyt rouvan lakanoihin, niin kuin sinäkin!!! Mietis nyt vähän uusiksi näitä asioita.
Dna testillä saat 100% varmuuden ja olosuhteet huomioiden, kukaan ei voi siitä loukkaantua, ei edes oletettu lapsesi. On aivan inhimillistä ottaa asiasta selvää 16v jälkeen, koska et esim ole saanut olla lapsesi elämässä aikaisimpina vuosinakaan, niin miksi se nyt sitten sopii vanhemmille?
Tapaa tämä nuori, ja juttele nätisti asiasta hänen kanssaan, sillä ei hänkään tiedä sinun olevan 100% hänen isänsä.
Kyllä biologinen isyyteni on täysin varma. Olen jo nähnyt pojan valokuvan ja hän on kaksoisolento minusta pienenä. Ei tässä kukaan valehtele eikä minulta kukaan ole vaatimassa mitään. Ihmeen vihaisia kommentteja...
No tänne kun kirjoittaa niin saa varautua kaikkeen. Kyllä kai se nainen olisi nyhtänyt sinutlta rahaa jo 16-vuotta jos vain sitä haluaisi.
Ensinnäkin hienoa, että lapsesi haluaa sinuun tutustua, ja hienoa että vanhemmistaan se on ok. Tuo kaikki voi johtaa loppuelämän hienoon suhteeseen, jossa sinä kuljet äidin ja isäpuolen rinnalla ja jaat lapsesi arjen ja juhlan.
Uskon että jännittää kovasti, mutta usko pois niin jännittää lastasikin.
Älä käytä itsestäsi termiä isä, älä vielä äläkä puhuttele häntä lapsenasi, sen aika tulee myöhemmin. Ennen kaikkea kuuntele, ja vastaa kysymyksiin. Hän tulee varmasti sinulta kysymään miksi et ole hänen elämässään ollut menneinä vuosina, vastaa rehellisesti mutta älä alistu moittimaan hänen vanhempiaan, sillä ajat hänet luotasi, usko pois. Kysele koulujutuista ja kavereista ja tulevaisuuden haaveista, niistä saatte hyvin jutun alkua. Ja sitten ihan lopuksi, kun kaikki on mennyt kuitenkin hyvin, kerro hänelle että olet iloinen siitä että hän otti sinuun yhteyttä ja että haluat olla hänen elämässään jatkossakin jos se on hänestä ok.
Tsemppiä kovasti tapaamiseesi! Kaikki menee hyvin, usko pois.
Kuule UUNO. Ai, että lapsen äiti tajuaisi vasta nyt KUUSITOISTA (16) vuotta myöhemmin hakea elättäjää lapselle. Hahhah. Sinä se vasta vitsikäs olet, paljonkos tuota ikää sinulle on kertynyt?
Ihmettelin kanssa näitä vihaisia töräyttelyjä, tässä asiassa ja muussakin Niitä on miehissä ja naisissa. Todellakin kyllä sinulta olisi nyhdetty rahaa esimerkiksi kasvuiässä. Vaatteet, harrastusvälineen jne.
On hienoa että oivallat sen että se on isä joka lapsen kanssa kasvaa, näkee kävelemään ja puhumaan opettelemisen, kouluun menon ja mahdolliset vaikeudet, Tuhkarokosta pikku tapatumiin. Harrastukset jne. jne.
Tämän päivän 16-vuotiaat ovat aika älykkäitä mutta tunteet saattaa heilahdella laidasta laitaan. Kovin yksityskohtin ei kannata mennä kyselyissään äidistä ja isästä , taloudesta tms. Tuossa iässä saattaa ilmetä sekin että kotoväki on aivan tyhmää rajoituksineen ja vahtimisineen. Eikä ottaa kantaa sihen tyyliin että minä olisin tehnyt tuon asian kanssa toisin. Siihen väliin ei kannata mennä. Eikä paljon eritellä, ihmetellä eikä selitellä lapsen alkuun laittamisen aikoja. Koulun käynti, tulevaisuuden suunnitelmat ja harrastukset on turvallinen alue. Mahdollinen terveys
Uskon että kaikki menee hyvin. Omasta asenteestasi ja tasapainoisuudesta se on toki kiinni.
Tseppiä!
Kyllä nyt paljastui todellinen UUNO, SINÄ
lässyn lässyn
Valitettavasti tuo on harhaa. Dna testillä ei saa kun 96,97-99,97% varmuuden.
Ottanut joskus omista mukuloista tuon. Se oli silloin Briteissä 100 €
laaki ja nykyään varmaan 600 € laaki, mutta halusin voivani keskittyä
elämään ja varsinkin työhön 100%.
Naiseen luotan aina ja vain noin 50%
Minullekin on ilmeisesti käynyt noin ,,,21-vuotta olin naimisissa kunnes samaan aikaan alkoi avioeron myllerrys,,,Tapasin naisen joka ilmoitti hankkivansa lapsen jonkun "tuntemattoman " kanssa elääkseen lapsen kanssa ja oli sopinutkin ilmeisesti asiasta jonkun kanssa, hänellä oli vahva suunnitelma jopa alulle pano päivistä,,ja olin jotenkin ihmisenä ja tukena hänen vierellään,,,Oma avioeroni vei valtavasti voimia koska siinä oli mukana useampi taho,,,mm.sosiaali viranomaiset ,,eräänä päivänä nainen ilmoitti olevansa raskaana ,,kyselyjeni jälkeen hän kertoi asialla olleen tapaamansa mies josta ei halua kertoa kun on" sopinut "niin,,.,,,myöhemmin hän tarinoi minulle ikäänkuin että minä olisinkin ehkä "mahdollinen",,,itse olen tuntenut jotenkin syvää petetyksi tulemisen tunnetta ja kaikenlaisen salailun lisäämää jännitettä,,,.
Näitä katkeria pikku p*rsereikiä piisaa tällä palstalla. Eipä paljon kannattaisi noteerata. Naiset pääsevät paljon vähemmällä kun jättävät tällaiset eronneet, karanneet, jätetyt ja runk*arit väliin.
Suomen laki ei anna isälle mahdollisuutta vaatia isyystestiä, vaan isyystestin tekemiseen. Puuntö tulee äidiltä, tai lapselta.
Puheena olevan lapsen äiti on erittäin itsekäs ihminen. Tekemällä lapsen muun kuin aviomiehensä kanssa tällaisen yhdenillan jutun kautta hän on aiheuttanut erittäin sekavan ja vittumaisen tilanteen lapselle itselleen, miehelleen, lapsen mahdollisille sisaruksille ja tietenkin alkuperäiselle. Jos lapsi on teetetty aviomiehen kanssa yhteisymmärryksessä esimerkiksi miehen hedelmättömyyden takia, niin olisivat edes hoitaneet asian hedelmöitysklinikan kautta vapaaehtoisen luovuttajan siemennesteellä. Tuollaisilta naikkosilta pitäisi laittaa putket tukkoon. Tarina olkoon opetuksena myös kaikille varattuihin naisiin sekaantujille ja ylipäätään kaikille miehille, jotka harrastavat (irto)seksisuhteita ilman kondomia.
Antaapas, mutta vain virallista isyyden tunnustamismenettelyä käyttäen. Tosin tässä tapauksessa saatettaisiin katsoa isällä olleen tieto asiasta, tai mikäli lapsen isäksi on jo tunnustettu joku muu mies ei hänellä ole oikeutta isyyden vahvistamiskanteeseen. Lisäksi yli 16v lapsi voi aina itse nostaa kanteen asiasta. Tämä tietysti voi tapahtua ainoastaan mikäli lapsella ei ole juridista isää. Mikäli äiti oli naimisissa lapsen syntyessä aviomiehestä tulee lapsen isä, eikä tällöin voida tunnustusmenettelyä käyttää. Mies jonka isyyden tunnustusta maistraatti ei ole vahvistanut voi kanneteiste ajaa vahvistamista käräjäoikeudessa.
Hyvät neuvot tämä ja "kallen tyttö". Vaikutat itsekin fiksulta, joten kaikki edellytykset sille että asia menee hyvin näyttävää olevan voimassa :).
Tarkennus: Tuo "uusperheen äitinä 10" on siis hyvä neuvo, ei tosimiehen "lässyn lässyn" -kommentti.
En minä nyt näe asiaa niinkään, että olisi vihaisia kommentteja, päinvastoin ihmiset saattavat puhua kokemusesta vain suorilla sanoilla kaunistelematta yhtään. Näitä tapauksia on monia, että väitetään toisen olevan vanhempi ja sitten jossain vaiheessa tuleekin ilmi ihan jotain muuta.
Oma tarinani on se, että minua (olen mies) huijattiin 7 pitkää vuotta, että olen poikani isä. Mutta yks kaunis päivä ilmeni, etten ollutkaan. Luulin häntä oikeasti pojakseni, sillä näin muka hänessä piirteitäni ja sen, että hän kävelikin samalla tavalla kuin minä.
Silloinen vaimoni oli suhteessa toisen miehen kanssa salaa ja tuli raskaaksi väittäen minua tulevan lapsen isäksi. Minulla oli puitteet kunnossa ja omaisuutta oli. Hän kait tunsi olonsa ja tulevaisuutensa kanssani turvatuksi, siksi ei kait minua jättänyt.
Kun valhe minulle alkoi paljastumaan ison riidan pääteksi, vaimoni minulle huusi raivon partaalla, että et ole tämän lapsen isä! Riidan päätteeksi hän perui sanansa ja kuittasi asian, että kunhan vaan huusi haluten pahoittaa mieleni. Asia sitten kuitenkin jäi kaivamaan mieltäni päivittäin ja ajattelin teettää testin ja niin myös tein. Ja tässä sitä ollaan, toipumassa elämäni suurimmasta helvetistä, lapsen menetyksestä ja valheesta jonka ex-vaimoni minulle tuotti. Lapsi, poikani ei ole minun, vaan jonkun muun.
Bioisälle sanon terveiset, että ei se ihan noin vaan mene niin kuin Strömsöössä, että niin sanotusti kuvassa lapsi näyttää ihan sinulle. Fakta on vasta faktaa, sit sen tiedät oikeasti! Teetä testi. Tässä puhuu kokemuksen rintaääni.......................
Miksi sinä menetit poikasi? Vaikka hän ei perimältään ole sinun, hän on kuitenkin ns. paperilla sinun. Olet hänen huoltaja, ja häntä kasvattanut. Häntä rakastanut nämä vuodet. Ennen kaikkea sinä olet sille pojalle isä. Ainoa isä hänen silmissään. Ethän missään nimessä käännä pojallesi selkää? Hän on täysin viaton ihminen tässä sopassa.
p.s. Poika saattaa hyvinkin kävellä ihan kuten sinä, koska sinä olet se mies, josta hän on koko elämänsä mallia ottanut. Isyys on jotakin ihan muuta kuin geeniperimä.
Kyllä töräytelijät aina purkaa omaa pahaa oloaan, kehnoa itse tuntoaan ja omaavat vain negatiivisia asinesitys tyylejä.
Mietin vaan että miten niin menetit poikasia. Oli kai kolaus huonolle itse tunnollesi. Sinähän olit kasvanut pojan kanssa 7- vuotta. Minkä vamman omalla egollasi aiheutitkaan kasvavalle lapselle. POJALLESI?????
Onneksi sinulla ei ole adoptiolasta tai et ole mennyt naimisiin naisen kanssa jolla oli jo lapsia.
Sinulle Kallen tyttö, negat. töräyttelijälle!
Se, että käytin ilmaisua "menetin lapseni" ei tarkoittanut sitä, että hylkäsin, vaan henkisellä tasolla tieto siitä, että poika ei ollutkaan perimääni mitä aikasemmin näin olin uskonut 7v oli raskasta. Egoni on kunnossa tämä asia ei sitä horjuuta. Rakastan lastani silti ja tulen olemaan hänen elämässä, kun saan asiani kuntoon vaikka bioisä en olekaan.
Heipsan!
Todella ikävä juttu sinulle. Toivon sinulle kaikkea hyvää elämässäsi, etenkin rehellisyyttä ja luottamusta...kaikilta!
Terkuin Adeliina-62
Ethän jätä poikaasi vaikkei ole biologisesti sinun? Poika alkaa vihaamaan äitiään, koska uskotteli, että pojalla on rakastava isä ja senkin takia, että oli sinulle valehdellut. Ja sinua alkaa vihaamaan, koska hylkäsit hänet ja kutsumasi "rakkaus" loppui kun paperilla ilmoitettiin ettet ole isä.
Jos rakastat poikaasi /kyllä, sinun poikasi) niin älä hylkää häntä! Sinä olet ainoa ja ihan oikea isä hänelle. Ja hänkin ihan oikea oma lapsi sinulle, vai mitä? Joku paperiko sen päättää ettet enää olekkaan jonkun isä, jos olet sitä koko lapsen elämän hänelle ollut.
UUSPERHEEN ÄITINÄ, kiitos viestistäsi. En kyllä ajattele, että olisin isä, vaan siittäjä tai biologinen isä enintään. Eikä lapsen isä ole isäpuoli, vaan kyllä hän on ihan oikea isä. Arvostan todella miestä, joka on pitänyt 16 vuotta huolta, vaika alkuperä ei ole omista pusseista. Joten en varmasti kutsu itseäni isäksi enkä lasta minun lapsekseni. Hyvä neuvo kyllä jutella kavereista ja koulusta. Niin teen.
ISÄ JA EI-ISÄ. Olen pahoillani, että sinulle on käynyt näin. Miten asiat tarkkaan ottaen jatkuivat? Purettiinko isyytesi vai jäikö se voimaan? Entä lopetitko suhteesi lapseesi, jota olit kuitenkin rakastanut peräti seitsemän vuotta?
Ex-vaimoni kanssa välimme ovat erittäin tulehtuneet. Ja hän estää kaikin tavoin minua tapaamasta lasta, hän on sanonut, että tekee sen eteen kaikkensa, että emme pojan kanssa tapaa enään. Syy siihen on se, että hän ei netonnut erossa minun omaisuuttani yhtään mitään (avioehto). Siitä hän suuttui näin raivoisasti, että käyttää nyt poikaa riitakapulana.
En tietenkään hylkää lasta, sillä olen rakastanut tätä poikaa kuin omaani ja tulen rakastamaan aina. Ikävä on kova!
Tilanne on nyt se etten kauheasti jaksa riidellä ex- vaimoni kanssa, kun yritän päästä ensin yli tästä kamalasta järkytyksestä! Kun tunnen, että pahin on ohi otan yhteyttä lakimieheeni ja katsotaan miten tapaus etenee.
Entisen vaimosi on pakko päästää lapsesi näkemään sinua. Ota yhteyttä kunnan sosiaaliviranomaisiin ja kerro tilanne. Ota mielellään myös joku kaveri todistajaksi ja pyydä kaikki päätökset kirjallisina. Jos tapaamiset eivät vieläkään suju (kirjaa kaikki ongelmat ylös ja ilmoita pienimmästäkin poikkeuksesta kirjallisesti sosiaaliviranomaisille) niin hae oikeudessa päätöstä, että äidiltä evätään lapsen huoltajuus. Jos se menee läpi niin hae samassa päätöksessä elatusmaksupäätös, ja se on ulosottokelpoinen sitten ilman eri päätöstä eli hae heti ulosottoa jos ei maksut tule ajallaan. Näin niiden hullujen naisten kanssa keskustellaan.
Samaa mieltä Luukurkkuun kanssa että hae ihmeessä sitä huoltajuutta. Ainut miinushan on se että et olekaan biologinen isä. Mutta jos äiti on niin epävakaa että käyttää lasta nappulana niin ei se ole kellekkään parasta. Meillä miehen exä oli samallainen kuulemma ja mies vei asian käräjille. Nyt lapsi asuu meillä pääsääntöisesti eikä äiti enää niin usein pysty kiusaamaan ja manipuloimaan miestäni ja lapsipuoltani. Tapaamisista ei jousteta ja äidillä on tiukat rajat. Ole vahva ja huolehdi lapsestasi ennen kun on liian myöhäistä. Äiti saattaa käyttää sitä hyväkseen että jos sinä asut erillään lapsestasi. Verkostot kannattaa myös katsoa koska sitä nuo sosiaaliviranomaiset ainakin tuntuu pitävän tärkeänä.
Äitin huoltajuutta ei kannata yrittää lähteä eväämään. Sosiaaliviranomaiset on kuitenkin pääsääntöisesti naisia. Mutta jos saat äidille puhuttua mahdollisimman paljon että hän saa mennä vapaasti että voit itse kattoa lasta. Viet paljon sukulaisia tervehtimään sekä omia että äidin sukulaisia. Eli siis teet itsestäsi kaikkien silmissä vain superisän.
Kehotan siis vain näin koska jos äiti saa lapsen päähuoltajuuden et saa nähdä lasta muuta kuin silloin kun äiti haluaa irrotella jos haluaa ja rahaa tarvitaan muutenkin kuin pelkkä elatusmaksu. ja sillä sua sitten kiristetään että saatko nähä lasta vai et.
ISÄ JA EI-ISÄ. Katsomme samaa asiaan kolikon eri puolilta. Minun tapauksessani olen iloinen juuri siitä tiedosta, ettei siittämäni lapsi koskaan jäänyt isättömäksi. Sinulle voin vakuuttaa, että tunne isyydestä ei synny naimalla, vaan arjen tekojen kautta. Vaimosi siittäjä ei siis ole mikään isä eikä sellainen koe olevansa, vaikka asioiden oikean laidan tietäisikin. Itse olen saanut nauttia myös oikeasta isyydestä.
Koska lapsi on syntynyt avioliitossa, olet lapsen ainoa ja juridinen isä. Ex-vaimollasi ei ole mitään oikeutta estää tapaamisia ainakaan sillä perustella, että siitoksen on suorittanut toinen mies. Tapaamiset voidaan määrätä valvotuiksi, jos olet väkivaltianen tai päihteiden väärinkäyttäjä. Lastenvalvojan kanssa päätetään kirjallisesti huoltajuudesta, siitä kumman luona lapsi asuu, tapaamisista ja elatumaksujen määrästä. Tarvittaessa minkä tahansa näistä voi alistaa oikeuden päätettäväksi.
Sinä voit ajaa oikeudessa isyytesi purkamista, mutta ainakaan lapsen etu se ei ole, se kai on selvää. Lapsesi rakastaa ja arvostaa sinua ja vain sinua. Isyyden purkamisvaatimus tulee normaalisti tehdä 2 vuoden kuluessa lapsen syntymästä, mutta poikkeuksellisissa tapauksissa se on mahdollista myöhemminkin. Poikkeus voi olla se, että ei-biloginen isyytesi salattiin. Ex-vaimosi ei voi enää hakea isyyden purkamista. Älä hae sinäkään.
Varmista nyt kuitenkin testeillä, että tämä lapsi on oikeasti sinun alulle laittamasi. Siitäkin huolimatta, että sinulta ei vaadita asiasta rahaa tms hyödykkeitä.
Muuten sitten ole oma itsesi ja osoita että haluat olla omalta osaltasi lapsesi elämässä muuten(jos tosiaan sinun lapsesi). Eikä sinun tosiaan tarvitse "kuroa" näitä vuosia kiinni tai muutenkaan olla se puuttuva isä.
Olet oma itsesi ja näin, niin eiköhän se siitä sitten suttaannu:) Ja jos lapsesi haluaa tietää joistakin asioista, niin ole rehellinen.
Ymmärrettävää että sinua jännittää ja ehkä jossain määrin ahdistaakin, mutta kyllä nämänlaisetkin asiat lähtevät toimimaan ajan kanssa. Ja kirjoituksestasi päätellen kuitenkin kaikki osapuolet lapsen kasvattanutta miestä myöden ovat tässä asiassa täysillä mukana hyvässä hengessä, joten lähtökohdat teidän väleille ovat mainiot.
Jos nainen on naimisissä ja mies ei kiistä syyttään niin lapsi on automaattisesti suomen lain mukaan aviomihen ja hän eläätäjä.
Voi lissu, lissu, lissu!!! Miksi edes viitsit vaivautua, kun eihän tuosta räpellyksestä saa edes selvää!
jaa'a olet sitte taas kännissä
Olenko ainoa jonka mielestä on outoa, että kyseisen rouvan mies ei pistä pahakseen sitä että vaimo petti häntä kanssasi aikoinaan? Ilmeisesti nainen halusi salata sinut mieheltään, koska pisti suhteen poikki.
Varmaan ollutkin raivona, sitä emme tiedä. Voi olla, että silti pystyivät jatkamaan.
Vanhemmat ovat olemassa lapsiaan varten. Homma on yksi tärkeimmistä tehtävistäsi elämässäsi, tee se siis kunnolla nyt kun tapaamatte: ole paikalla lastasi varten. Kuuntele mitä hän haluaa kertoa ja kysyä ja vastaa rehellisesti (lähes, mieti missä menee raja) kaikkeen. Kerro sekin mitä lapsi ei uskalla välttämättä itse kysyä, vaikka haluaisikin tietää. Näitä kysymyksiä jos on ne niin ne kyllä huomaa, vaikka lapsi ei suoraan sanoisikaan.
Näitä hän nyt varmasti miettii, vaikka ei kysyisikään: 1) miksi lapsesi ottaa nyt _sinuun_ yhteyttä, etkä sinä _häneen_? 2) miksi et ole itse järjestänyt tapaamista aiemmin? 3) koska et ole, etkö välitä hänestä? ym.
mmm18.... voihan nenä tätä hyvyyden täyttämää pyhää yksinkertisuutta kysymyksineen.
Reippaalla mielellä matkaan,kyllä varmasti molemmat jännittävät ja myös odottavat tapaamiselta paljon.Omien juurien etsiminen on tietyssä vaiheessa nuorelle hyvin tärkeää.Toivon että aikuisena osaat suhtautua asiaan järkevästi ja hellävaroen koska vanhempien etsintä ei ole ihan helppoa nuorellekaan.
Halu tavata vanhempansa lähtee nuorelta eikä siinä tarvita mitään "kostotoimenpiteitä".Hän haluaa tutustua isäänsä ja se ilo on hänelle suotava.
Olemalla oma itsensä ja keskustelemalla avoimesti tuet häntä parhaiten!
Lisäisin vielä että jos nuori ei jännitykseltään osaa paljon puhella niin se ei tarkoita ettei häntä kiinnostaisi.Aikuisella on paremmat eväät seuraavaan yhteydenottoon. Eikä kaikkia epäselviä asioita tarvitse heti selvittää kunhan hän saa tärkeimpiin kysymyksiinsä vastaukset.Eihän tarkoitus ole etsiä syyllisiä vaan tutustua sukuun.
Tuollaisessa tilanteessa yleensä nuori itse on se, jolla on paljon kysyttävää. Kerro, että olet valmis vastaamaan hänen kaikkiin kysymyksiin. Jos nuori menee lukkoon, voit ehdottaa, että kerrot jotakin itsestäsi, jolloin voisit kertoa esim:
- koko nimesi ja ikäsi
- miltä paikkakunnalta olet kotoisin ja mistä sukusi (isän ja äidin suku) ovat lähtöisin
- onko sinulla sisaruksia ja onko vanhempasi vielä elossa. Lapsesi saattaisi haluta tavata heidät
- oletko naimisissa (tai oletko ollut), onko sinulla muita lapsia vai oletko sinkku
- mitä teet työksesi ja mikä olet ammatiltasi
- mitä harrastat ja mistä asioista innostut (esim. jonkun lätkäjoukkueen kannattattaminen jne).
Jos haluat itse kysyä jotakin, niin ehdottaisin, että kysyisit nimenomaan nuoresta itsestään eikä niinkään utelemalla hänen virallisista vanhemmistaan esim:
- monennellako luokalla hän on, mitä koulua käy
- meneekö koulu hyvin
- mihin ammattiin hän on ajatellut ryhtyä, onko jatko-opiskeluhaaveita
- mitä nykynuoret tekevät vapaa-ajallaan
- mitä hän harrastaa
- onko hänellä lemmikkejä. Usein lemmikkieläimet ovat sopivan neutraali asia ja monelle murkkuikäiselle esim. koira voi olla se rakas uskottu
Voit myös kertoa suoraan, että sua jännittää kauheasti, mutta olet kovasti odottanut tapaamista. Voit myös sanoa lopuksi, että olisi mukava tavata myöhemmin tai voit ehdottaa, että hän voi olla myös sähköpostitse, puhelimitse tai Facebookin kautta yhteyksissä (voit nämä tiedot kirjoittaa jo valmiiksi paperille, jos hänellä ei vielä niitä ole). Jos hän hyväksyisi sinut Facebook-kaveriksesi, niin sitä kautta pääset näkemään hänestä valokuvia jne.
Miksi kaikki ensinnäkin olettaa, että tämä "lapsi" ei olisi jo keskustellut erinäisistä asioista vanhempiensa kanssa? Teini-ikäiselle läväytetään kylmiltään, että hei btw. Isäs ei muuten oo sun biologinen isä, tässä biologisen isäs tiedot ota yhteyttä jos haluat? Kuvitteletteko iha tosissanne niin, etteikö tämä teini olisi jo kysellyt aivan ja taatusti ummet ja lammet myös kotona aiheesta?
Oooooh ja voi pyhä yksinkertaisuus.
Aloittajalle ensinnäkin suuri hatunnosto siitä, että ylipäätään haluat tämän nuoren tavata. Se on taatusti tälle lapselle iso juttu, koska onhan tämä omalla tavallaan verrattavissa adoptio tapauksiin. On täysin luonnollista se, että ihminen haluaa tietää omista biologisista juuristaan.
Aloittaja tehnyt jo selväksi sen, että kunnioittaa nuoren kasvattanutta miestä, jota myös lapsi pitää isänään. Hatunnosto siitäkin. Ja pakko on myös arvostaa vanhempia siitä, että ovat kuitenkin päätyneet olemaan lapselleen rehellisiä oli se syy mikä tahansa. Ehkä syynä ollut jo ihan puhtaasti se, että nuori on ominpäin laskenut 1 1 yhteen esim. veriryhmänsä kautta (nämä asiat tulevat ilmi yläasteen biologiantunneilla) ettei oma isä voi mitenkään olla biologinen vanhempi. Oli miten oli, totuus tullut kuitenkin ilmi.
Tietysti jos aloittaja haluaa asiasta täyden varmuuden (kuten myös nuori itse), niin teetättää dna-testin. Tosin eihän tässä ole kyse mistään vaatimuksista puolin eikä toisin? Jos ymmärsin oikein, niin lapsi on syntynyt avioliiton sisällä, ja on täten automaattisesti laillisesti katsottuna kasvattajansa "oma" ja myös rintaperillinen. Kasvattaja ei ole kiistänyt isyyttään, ja ei myöskään ole näin aikonut tehdäkkään?
Ja jos "lapsi" on jo 15-vuotias, niin ei sitä isyyttä enää kyetä edes kumoamaan. En tarkalleen muista lakipykäliä, mutta muistelen, että niin isyyden kiistämisessä kuin isyyden laillistamisessakin on tiettyjä aikarajoja joiden sisällä nämä on tapahduttava. Eli ei asioita voida lähteä vaatimaan (Suomessa) suuntaan tai toiseen ykskaks 16-vuoden jälkeen vaikka kuinka olisi dna-testejä. Laillista perustetta esim. elatusmaksujen perimiseen jälkikäteen ei täten siis ole kun ei ole kyse mistään biologisen vanhemman "pakoilusta" omasta vastuustaan. Eri asia taitanee sitten olla esim. tapauksessa, jossa biologinen vanhempi haluaa vapaaehtoisesti liittää mahdollisen biologisen jälkikasvunsa mukaan testamenttiin?
Aloittajalle siis: tsemppiä ja onnea tapaamiseen! Onhan tuo taatusti mullistava kokemus puolin ja toisin. Rennoin ottein ja olemalla oma itsesi, niin varmasti hyvin menee. Ehkäpä tuossa on jopa alku loppuiän kestävään hyvään ystävyyteen? Aika näyttää miten käy.
Pakko kommentoida.Ihan julkisestiko tuo valokuva on levinnyt pitkin maita ja mantuja?Itselläni vastaava tilanne ja lopetin pohtimasta asiaa kun nyt vaan toistan lausetta kuin mantraa itselleni että poikani on ihan samannäköinen kuin isänsä.Ja niin se siltä sitten silmissä alkaa näyttää.Toki,on niin että lapsi käyttäytyy kuten ympäristönsä moukkaa,mutta toisaalta on hyvä lopettaa ajoissa.Kukaan mies ei ole vähä-älyinen joka kasvattaa ja elättää lapsia.Aika törkeä kommentti.Sellainen mies joka pistää naisen hakemaan apua valtiolta,on todellinen luuseri.
DNA.
jos sinua ei olisi , lasta ei olisi ,
Itse tutustuin omaan isääni kunnolla vasta siinä 15-vuotiaana. Sen ikäinen ei oikeastaan kaipaa uutta kasvattajaa, lähinnä rohkaisua, ja saattaa vähän etsiä juuriaan, ehkä hän nimenomaan siksi otti sinuun yhteyttä nyt.
Varmaan kannattaa ottaa enemmän sellainen kaveriasenne kuin isällinen. Älä kysele liikaa koulusta, siitä tuon ikäiset joutuu puhumaan kaikille muille sukulaisille koko ajan. Mieluummin vaikka harrastuksista, lempibändeistä jne., teini-ikäinen ymmärtää jo small talkinkin päälle. Kuitenkin hän on ilmeisesti juuri 15-16 -vuotias ja päättämässä peruskouluaan, joten jatkosuunnitelmat tietenkin saa kysyä :)
Kerro omasta elämästäsi, esim. työstäsi, kiinnostuksen kohteistasi, vaikka vähän omasta nuoruudestasi tms., poika varmaan tahtoo löytää jotain samaistumisen kohteita. Suhtaudu häneen rohkaisevasti, älä ainakaan anna kuvaa, että odotat häneltä hirveän suuria.
Jos poika kyselee kauhean vaikeita esim. suhteestasi hänen äitiinsä, voit sanoa, että puhutaan näistä vaikka ensi kerralla kun ollaan ensin tutustuttu, annat tietää että haluat hänet tavata toisenkin kerran ja saat samalla miettimisaikaa.
Voit kertoa, että sinusta oli jännittävää kun hän otti yhteyttä, varmasti häntäkin jännittää.
Varmaan pääasia on, että et sano mitään kauhean negatiivista hänen vanhemmistaan etkä anna ymmärtää, että odotat häneltä liikaa, tai suhtaudu häneen "onnettomuutena" tai "vahinkona".
Kiitos kaikista kannustavista kommenteista, tsemppauksista ja fiksuista mielipiteistä.
Olen kyllä ottanut lakipykälistä selvää. Ei minulla on mitään oikeuksia vaatia DNA-testejä. Ainoa, jolla on tähän oikeus, on lapsi itse, koska hän täyttänyt 15 vuotta. Olisi minulta muutenkin äärimmäisen typerää ryhtyä penäämään testejä. Ei kukaan äiti ja isä kerro tällaista lapselleen ellei tieto ole varma.
Muutenkaan en aio häiritä olemassa olollani tätä perhettä, joka kaikesta päätellen on onnellinen.
Minulla aikanaan jäi käsitys, että rouva petti miestään enintään osittain. Kysessä taisi olla seksuaalisesti tavallisesti avomielinen pariskunta. Se selittäisi senkin, miksi he eivät raskauden vuoksi eronneet. Tai ehkä mies ei vain voinut saada lapsia. Ymmärsin, että rouva laittoi suhteensa poikki minuun suojellakseen perhettään. En tiedä enkä aio kysellä perään, vaan säilytän hyvät muistot.
Olen ollut turhankin avomielinen. Onhan olemssa riski, että joku asianosainen lukee viestejäni. Noh, ei kai näissä mitään pahaa ole - vai mitä?
Tutki vähän etukäteen poikasi ikätason asioita esim.MLL:n vanhampainnettisivut. Niin pääset jyvälle ikätason asioista ettet kysele jotain mitä hän pitää liian lapsellisena. Mulla on 16v.poika ja pääsääntöisesti hän haluaa fiksua keskustelua ja ajatusten vaihtoa. Haluaa että hänen mielipiteitä kunnioitetaan ja tulla kohdelluksi aikuisena. Tosin on vielä murrosikää joten mielialat vaihtelee ja jännityskin voi tehdä hänestä ikätasoa taantuneemman riippuen hänen luonteestaan. Ja kyllä, hän on todennäköisesti kysellyt äidiltään sinusta kaikenlaista, mutta halunnee vahvistuksen sulta miten asia on. Ja koska et voi tietää onko äiti puhunut totuuden, kaunistellun totuuden vai emävalheen niin suosittelen rehellisyyttä. Mutta älä alennu haukkumaan tai morkkamaan ketään. Lapsi on yleensä lojaali vanhemmilleen eli äidille ja sille kasvatti-isälle joten heidän kritisoimisensa tai perheasioiden utelu on sulle miinusta pojan silmissä. Korosta sitä että olet iloinen yhteydenotosta ja haluaisit oppia tuntemaan häntäparemmin. Kysy mitä hän ajattelee ja toivoo? Kysy mikä olisi hänestä hyvä tapa jatkaa yhteydenpitoa? Monesti nuorella on oma ajatus asioista ja heistä tuntuu hyvältä että sitä kysytään. Ja varsinkin jos ajatus on hyvä, kehutaan!!
Ainoa oikea menettely:
Kierrä mulkunkuula kaukaa ja ilmoita kersalle ettet ole kiinnostunut tapaamisista.
Kersalla horo äitinsä perintönä/kehoituksesta rahan huijaus mielessä.
NUORI ISÄTÖN, jos olet nuori, olet paljon fiksumpi kuin NÄIN OIKKEN -kaltaiset hyypiöt.
"NUORI ISÄTÖN, jos olet nuori, olet paljon fiksumpi kuin NÄIN OIKKEN -kaltaiset hyypiöt."
Nuori isätön on vain helpommin huijattavissa.Viisastuu kun vanhenee tai sitten ei...
Kyllä on aikakin tavata, jos lapsi sitä haluaa. Mutta outoa jos et ole tavannut häntä 16-vuoteen? Varmaan vieras tuntematon sinulle.
Au-lapset ja muut myös tapaamaan vanhempiaan ja muistakaa tehdä kirjallisena kaikki sopimukset kuten isyyden vahvistus jne.
Sitten aikanaan voitte saada kunnon perintöjä. Muuten, ette saa mitään jos Teitä ei ole tunnisttu. Joten vaatikaa aina tunnistus isyysdestänne.
Nyt vaan kaikki joukolla selvittämään taustoja, isyyttä ja nimet paperille.
Itsekin tein sen vaikka biologinen isäni on vanhaukko. Mutta omaisuus otetaan pois. Sen olette velkaa panoistanne.
"Itsekin tein sen vaikka biologinen isäni on vanhaukko. Mutta omaisuus otetaan pois. Sen olette velkaa panoistanne."
Aloittaja!
Juuri tämän kaltaisten huijarien takia kannattaa olla erityisen varovainen.
näin okken> minustakin on kohtuullista, että panoista saa lapset korvaukse edes perintönä, jos ei ole muuten aikanaan huolehdittu lapsesta.
Se ei ole huijausta vaan potut pottuina ja isyys tunnistukseen. Voi tulla monelle perheelle ero jos ei vielä asiasta ole kerrottu mitää lehtolapsista.
Rahaa on ja eikö tuo Kari Tapiokin jätäänyt oman poikansa ja nyt ei edes suostu hänelle maksamaan>omaiset.
Taistelkaa näistä perinnöistä ja isyystesteistä sekä lainsäädännön muututtava.
Kaikkein typerimpiä on naiset, jotka eivät suostu kitkeryytensä takia isyyden selvityksiin ajallaan.
Lapsella on oikeus saada osansa aikanaan ja tämä tulee vasta kun isyys on vahvistettu.
Joten nyt vaan selvittämään ihan oikeasti taustojanne, perimää ja voi tulla sievoisia summia.
Mitä väli sen jos tulee riittaa, mutta omaisuus pois jos sellaista on! Ja perintö tasaveroisena.
"Naiseen luotan aina ja vain noin 50%"?
Se ei ole luottamusta.
Ja suhde tuskin on hyvä jos ei luoteta toisiinsa.
Joskus sitä vain haluaa lapsen fiksun ihmisen kanssa, ja ap vaikuttaa siltä. Loppu ketju sitten vaikuttaakin siltä, että toisen päivä pitää ihan periaatteestakin pilata.
Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa, ja tässä lapsella on tiedossa biologinen isä, joka on valmis olemaan aikuinen, ja tapaamaan oletetun lapsensa.
Mikäli vainoharha vaivaa, kuten useimpia tuntuu vaivaavan, testit voi teettää, sillä k.o. 16 vuotias nuori vaikuttaa fiksulta lapselta, joka on tottunut keskustelija, eikä luultavasti vastusta tutkimusta.
Ap:lle toivotan iloa uuteen tuttavuuteen. Ainoa ohjeeni on tunnustella, miten sinusta on kerrottu. Tuskin negatiivisesti, koska lapsi on tehnyt aloitteen tapaamisesta. Kannattaa kommentoidessaan myös huomata, että asioilla on aina kaksi puolta, ja neutraalit kommentit tunnetusti alkavat "Minusta tuntuu, että..."
Olet jo mokannut,koska et ole pitänyt yhteyttä nyt sitten heittäydyt vastuulliseksi joka on jo aivan liian myöhäistä.Peru tapaaminen jollakin tekosyyllä sillä et ole ansainnut lapsen luottamusta jonka hylkäsit kylmästi.Käytä kortsua vastedeskin ettei teikäläinen lisäänny.
Kyllä sinun täytyy vaatia isyystutkimus että voitko varmasti tai mahdollisesti olla tämän lapse isä älä muuten suostu siihen että myönnät isiitysi ilman veritutkimuksia se on vähän kimuranttihommaa.Mutta voisihan se olla parempi jos mieskin huolehtisi siitä mihin siemenenaä syöksää.
Ennenkuin bioisä aloit tätä provoa keksimään, olisit katsonut kalenteriin.
Ensi lauantai on koulujen kevätjuhlapäivä. :P
Ja mitenkähän koulujen kevätjuhlapäivä vaikuttaa ko tapaamiseen? Eihän se kestä kuin pari tuntia ja sen jälkeen on 22 tuntia tavata ketä vaan !
Sinulla ei taida olla omia lapsia? Koulujen kevätjuhlapäivänä juhlitaan ensin perheen kanssa ja sitten teineillä on illalla aivan muunlaisia tapaamisia. :)
Voihan se olla, että syntyy uusi rakkauden roihu :-)
Ompa kaikenlaisia kommentteja, jopa aivan naurettavia!!
Toivotan sulle ja lapellesi hyviä hetkiä.
Tsemppiä tapaamiseenne.
Olet vain oma itsesi ja muista olla kiinnostunut hänen asioistaan
ja ennenkaikkea ole hyvä kuuntelija.
Niinpä niin Tiituska, olipa tosiaan kahdenlaisia kommentteja: fiksuja ja vähemmän fiksuja.Osa oli niin hölmöjä, että on vaikea uskoa. En yleensä harrasta keskustelupalstoja, mutta nyt vain tuli sellainen tilanne, josta en viitsinyt vaihtaa ajatuksia tuttujen kanssa.
Nyt vaikenen tällä palastalla ja yritän miettiä muita asioita. Jos jotakuta sattuu kiinnostamaan, voin lauantai-iltana kertoa miten pärjäsin.
Bioisä...todellakin kiinostaa. Kerro ihmeessä miten meni. Vaikka en tunne teitä niin vähän jänskättää teidän molempien puolesta :)
Eikä tosiaankaan kannata piitata niistä epäkypsistä kommenteista mitä täältä löytyy...
Kuulumisiin... :)
Kerro vain! Se haluaa tavata nyt kun koulutkin loppuu.. Kysy siltä kesäsuunnitelmia. Lasta jännittää varmaan sata lasissa.. Ole lempeä.. Ja jos siltä tuntuu, halaa lämpimästi ja kysy mitä kuuluu ja millä mielllä on liikkeellä..
Joo, mä en ainakaan haluais tavata jotain äpärä lasta vaikka olis mun tekemä. Ei helkutissa! Kyl, akat voi väittää mitä tahansa yhen illan suhteen aikaansaamasta äpärästä, et saavat elättäjän. Levittävät jalkansa ja sit jo haetaan maksajaa äpärälle. Joten, mua ei kiinnosta tollaset jotka tulis oventaakse 18- täytettyään kyseleen isäänsä.
Minä olen ns. äpärälapsi ja en koskaan ole nähnyt isääni. En ikinä edes haluaisi nähdä sitä raukkamaista huorapukkia.
Että voi se mennä näinkin päin...
Onko lapsesi tyttö vai poika?
Hyvä on, jos pystyy olemaan luonnollinen.
Vastata lapsen kysymyksiin rehellisesti, välittävästi.
Se merkkaa paljon, jos olet kiinnostunut lapsestasi, hänen elämästään ja toiveistaan. Ei liikaa kysellen, vaan sopivasti. Koulusta, harrastuksista ja jatkosuunnitelmista.
Plussaa, jos sinulla on mahdollisuus edesauttaa kesätöiden saamista.
Välittävä, hyvä asenne lapseesi ennen kaikkea.
Ei mitään moitteen sanaa ensimmäisellä tapaamisella. Mieluummin vähän kehumalla.
16 v. tietää jo omasta mielestään kaiken. Eli jos jotain esittää pitää olla faktaa, eli hyvät perustelut.
16 v. on vielä murrosikä päällä, eli pitää olla hyvin hienotunteinen.
Ompas sama tilanne kuin itselläni ja vielä 16v poika minulla. Neuvoksi vain ota iisisti ja ole vain oma itsesi. Kyllä ne kyselee ja vastaa rehellisesti, kuten asiat ovat.
Bioisä...olet vain oma itsesi. Kyselet koulun käynnistä ehkä tai tulevaisuuden suunnitelmista kun hän kuitenkin on jo 16v. Voit kysellä miten elämänsä on sujunut ja että mitä hän ajattelee tästä tapaamisesta ja että jännittäkö tapaaminen häntä yhtä paljon kuin sinua. Mielestäni voit ihan hyvin sanoa että tilanne on sinulle uusi ja että sinua jännittää se. Voit kertoa että on mukava tavata ja tutustua häneen ja että jos hän haluaa niin voitte tavata toistekin...jos siis itse olet sitä mieltä. Älä anna katteettomia lupauksia. Kerro että et halua viedä hänen isänsä paikkaa tms. Sitten vain vastailet siihen mitä hän kyselee.
Tulin kuitenkin jatkamaan keskustelua, vaikka ajattelin vetäytyä syrjään aggressiivisilta kommenteilta.
"Tsemppiä " .. . jotakuinkin näin juuri olen ajatellut tehdä. Kyllä viiskymppinenkin saa sanoa että jännittää. Jatkotapaamisista saa lapsi (tai nuorihan se jo on!) päättää, minä vain ilmoitan että voidaan tavata jatokossakin.
Fiksusti ehdodit, että "Kerro että et halua viedä hänen isänsä paikkaa". Tämä on minusta hyvin olennaista. Luulisin, että lapselle on kaikkein tärkeintä se, että hänellä tasan yksi oikea isä. Varmasti en rupea sekoittamaan lapsen mieltä tässä asiassa. Enkä minä mikään isä olekaan. Silti jokaisen on tärkeää tietää myös biologiset ja genettiset juurensa.
Jotkut kommentoijat olivat sitä mieltä että olen vastuuton asshole. Saavat olla ihan rauhassa. Tein tietoisen päätöksen, etten rupea rikkomaan perhettä änkeämällä sen elämään. Jos minulta olisi vaadittu jotain, olisin kantanut vastuuni. Päätökseni oli kaikille parasta ainakin minun mielestäni,
Niin olet fiksu toisin kun monet tänne kirjoittavat. Älä vaan pahoita mieltäsi noista kirjoituksista, mieti että tuollaiset kirjoitukset kumpuavat omasta onnettomasta elämästä.
Tsemppiä tapaamiseen! Ja tule ihmeessä kertomaan miten meni, kiinnostaa kuulla.
:kiitos äidille,että synnitti sinut maailmalle.minulla nyt on ihanasukulainen ,poika.
rouva varastasi sinulta ,,,siemen,,,
varasti, siemen.
Onneksi olkoon.
Miks miehen pitäis elättää jonkun huoran kakaraa? Akat jakaa tavaraa jokaselle mistä tietää kuka on isä? Minä en huoranpenikkaa elätä, eikä tarvii tulla mun oven taa ruikuttaa. Mun kaveri kerto, et yks muija tuli ruikuttaa, et on paksuna yhenyönsuhteen takia akka oli ollu kännissä ja tuli vaatimaan elatusta, no, kaverini sano, et turha luulo sä makaat kaikkien kanssa joten älä kuvittele joutavia. Tuli vaan mieleen, et onko naiset niin tyhmiä,et kuvittelevat miesten menevän halpaan? Joten näin.
Joo, akat on ihmeellisiä mahtavatko lainkaan ajatella järjellä? No, mul on sellasii kokemuksia akoista, että voi hyvät hyssykät sentään. Mut sen mä sanon, et huoran penikoita en ala elättää turha kuvitellakkaan sen olen oppinut elämässäni jotkut naiset on tosi kieroja siinä asiassa tämä on tosi asia.
Tsemppiä tälle päivälle!
Lupasin kertoa miten tapaminen sujui. Ei sujunut mitenkän. Sain lapselta viestin, ettei voikaan tavata tänään. On kuulemma tärkeää menoa kavereiden kanssa. Tekosyyhän se tietenkin oli, mutta en ruvennut sen kummennin suostuttelemaan. Hän voi ottaa uudestaan yhteyttä halutessaan milloin vain.
Vähän tietysti pettynyt olo. Olin valmistautunut niin huolellisesti.
Voi kun harmi.
Pojalle tuli pupu pöksyyn, ja onhan se ihan ymmärrettävää.
Kyllä teidän tapaaminen varmasti pelottaa.
Toivotaan että tapaaminen vielä järjestyy. Tulehtan sitten kertomaan miten meni.
Hyvää kesää sinulle!
Valitsitte vain todella huonon päivän tapaamisellenne. Kyllähän jokainen teini-ikäisen vanhemmat tietää, mitä tavalliset nuoret tekevät koulun päättäjäispäivänä. :)
Se on paha paikka nuorelle.Isän pitäisi olla normaalioloissa läheisin ihminen lapselle mutta se onkin samalla ihan vieras.
Tätä juttua olen itse miettinyt aikojen saatossa.
Olen tehnyt samanlaisen retken itsekin.
Näitä juttuja lukiessa en voi ymmärtää sitä vihan määrää mikä kohdistuu siihen nuoreen ja lapsiin yleensä
Ei ne ole saaneet valita vanhempiaan! En minäkään olisi halunnut tälläistä "perhettä"
Mielummin kauniit rikkaat ja ihanat vanhemmat. perhhana!
Hei
En ole ennen lukenut näin katkeraa keskustelupalstaa.
Lapsesi äiti ja hänen miehensä ovat olleet rehellisiä, kun ovat kertoneet sinusta ja että olet hänen isänsä. En usko, että etsivät maksumiestä vaan lapsesi haluaa tutustua sinuun ja nähdä millainen on toinen puoli suvusta. mistä on perinyt piirteensä ja luonteensa.
kyllä teille löytyy keskustelun aiheet.