mä oon tosi yksinäinen.kavereita ei ole yhtään.kaksi hyvää on mutta ne asuvat satojen kilometrien päässä.he ovat ainoat jotka ymmärtävät ja välittävät musta..ädille ja isälle olen yks paskan hailee.kavereita oli vielä yläasteel mutta ne vain katosivat.luokkalaisistani en saa yhtään kaveria joka viettäisi vapaa-aikana aikaa kanssani.entiset kaverit pyytävät joskus harvoin korkeintaan juomaan,en halua juoda.mutta poltan silti.vietän päiväni koneen ääressä ja ehkä käyn kaupassa.en ole koneen äärellä koko päivää siksi että olisin riippuvainen,vaan siksi koska ei ole kertakaikkiaan muuta tekemistä.snoukkaan talvella jonkin verran mutta sekin jää pois koska kavereita ei enää ole...tyttöystävä oli,meillä oli kaukosuhde,ntapasimmekin jopa,sitten hän jätti mut noin vain...ilman hyvää syytä,vaikka rakasti minua.mä rakastan häntä vieläkin,mutta turhaa,koska en saa häntä takaisin enää(etsii jo muita miehiä)joka päivä on yhtä piinaa ilman häntä.suunniteltiin jopa tulevaisuutta hyvin tarkasti.olen siis hyvin yksinäinen.en välitä yhtään tulevaisuudestani.olen niin yksinäinen.tiedän että olen tosi säälittävä...sori.jokainen päivä on vaan kopio edellisestä.ei elämän pitäis olla tämmöistä.
miks elämä on tämmöistä?
niin yksinäinen...
11573
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ymmärrän että sulla on varmasti vaikeaa mutta pitäisiköhän miettiä että sun itsekin pitäisi tehdä asialle jotain eikä vain kieriä itsesäälissä ja tuijottaa tietokonetta.Älä nyt suutu tosta mutta ootko varma ettet anna itsestäsi sellaista kuvaa muille että et edes halua ihmisiä lähellesi.Et varmaan ole koulussasi ainut joka tuntee itsensä yksinäiseksi.
tsemppiä.
Kun harrastaa, tekee kaikennäköisiä mukavia asioita, sieltä löytää ihmisiä.
Sitä kautta tutustuu uusiin ihmisiin ja ihminen joka on aktiivinen, harrastaa sellainen on mielenkiintoinen.
yksin oon minäkin. yläasteella koulussa oli kavereita. ei ne periaatteessa mihkään oo menny, en vaan nää niitä juur koskaan. uusia ei oo lukiossa tullu. muutaman kerran täs kesän aikana on kaveri pyytäny hengaamaan ostoskeskukseen. mutta mitäpä parista kerrasta. kotona istun koneen ääressä ja kuuntelen musaa. en yksinkertasesti keksi muuta tekemistä. yritän tosin olla menemättä koneelle ennen kuin illalla. joskus tuleekin siksi koko yö siellä hilluttua.
alussa koneen ääressä istuminen johtu siitä, kun en keksinyt mitään vaikka kuinka yritin, sittemmin oon tullu siitä jotenkin riippuvaiseksi, kun se tuntuu olevan ainoo tapa olla kosketuksissa ihmisiin täällä peräkylässä. yhteen poikaan ihastuinkin sitä kautta epätoivosesti. ehkä jopa rakastuin. nyt sekin on menny. katos sanaa sanomatta vaikka oli ilmassu olevansa kiinnostunut myös. ratsastuskin loppu lukion takia.
nyt on jo niin lannistunut, ettei edes viitsi yrittääkään tehdä asialle mitään ja sitä vaeltaa murheen alhossa.
muttaku ei oikein mikään harrastus kiinnosta...on mulla sentään kohtalotoveri :P mistä päin oot?
ei kiinnosta niin, oikeessa oot. tai jos kiinnostaa, niin semmonen on sitten ihan mahdotonta.
minä oon etelä-suomen pääkaupungin (Hml) vierestä. mistäs sinä? kenties voitas vaikka kirjotella.. :p
niin siis etelä-suomen läänin, jopa...
oon täältä kuopiosta :P täällä jumalan selän takana :F onks mesee?
on kyllä. en vaan kehtaa tähän julkiselle paikalle pistää osotettani. kehtaakko sää? :P
en :D ootas mä käyn tekee uuden s-posti ossan nii mä annan sen sit tähä ja voit sinne lähettää hotmailis :)
tos on toi s.posti sendi siihe hotmailis :) [email protected]
Sinne meni. :)