»Jos ensimmäisessä näytöksessä seinällä roikkuu ase, kolmanteen näytökseen mennessä sillä tulee ampua jotakin. Jos asetta ei aiota käyttää, ei sitä tarvita seinällä.»
(Anton Tšehov)
Tarkoittaako tuo kääntäen sitä, että on turha mainita ketään henkilöä tai henkilön työnantajaa nimeltä, tai käyttää lausetta asuinkaupungin tai maan kuvaamiseen, jos ei noilla henkilöillä tai kaupungeilla ole juonen kanssa mitään tekemistä, jos ne vain ovat hetken sivuroolissa?
(Anton Tšehov)
Tarkoittaako tuo kääntäen sitä, että on turha mainita ketään henkilöä tai henkilön työnantajaa nimeltä, tai käyttää lausetta asuinkaupungin tai maan kuvaamiseen, jos ei noilla henkilöillä tai kaupungeilla ole juonen kanssa mitään tekemistä, jos ne vain ovat hetken sivuroolissa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jyrkempi dramaturginen suuntaus ajattelee näin: mikään mikä ei liity juoneen, kannattaa poistaa. Tshehov tarkoitti tällä klassisella ajatuksellaan dramaturgista istuttamista.
> mikään mikä ei liity juoneen, kannattaa poistaa
Varmaan noin on hyvä, mutta mitenköhän käy kun joku lukee käsikirjoitusta ensi kertaa ja ei ehkä lue kokonaan.
Kirjoituksessa voi olla alkupuolella asioita, jotka tuntuvat irrallisilta ja eivät vie juonta eteenpäin. Vain lukemalla koko kirjoituksen löytää ne irrallisten asioitten vastakappaleet, joskus jopa aivan viimeisessä kappaleessa.
Sitä vain että jos joku "tarkastaja" on niin tarkka että sitä alkaa tökkiä irralliset jutut ja nakkaa paperipinon nurkkaan lukematta edes puolia.
Ts on menneen talven lumia. Ei elämästä voi karsia kaikkea, jolla ei ole merkitystä tietyllä aikavälillä, esim kirjan esittämä ajanjakso.
Sama pätee elokuviin.
Äsken katsoin elokuvan jossa eläkkeellä oleva sotilas leikkaa haavan leukaansa kun ajaa partaa. Haavaa ja sen parantamista kuvattiin kaikkiaan kolmessa otoksessa. Eikä se parantaminen ollut muuta kuin se tavallinen kostutettu paperinpala.
Mutta sillä kaikella haluttiin kai esittää kuinka täsmällinen mies oli; hoiti tarkasti haavansa vaikka etsi kadonnutta poikaansa tai tämän murhaajia.
Ase seinällä ... ei mun mielestä sitä tarvi käyttää. Kertoohan se jotakin omistajastaan.
Jos tuollaisia vanhoja omituisia sääntöjä on iskostettu kirjallisuusalan ihmisten kalloihin, niin enpä ihmettele ....
Nuo on niiltä ajoilta kun ei kunnolla edes syy ja seuraus -suhdetta tiedostettu saati kaaosteorioita osattu kuvitella.
Etsin palstalta paria esimerkkiä hyvin muodostetuista lauseista, jotka olivat sopivan rönsyileviä muttei turhaa sisältäviä selityksiä tms. Muistaakseni oli ensin pelkistetty lause: Mari meni sisälle ...
ja sitten se "paras mahdollinen" versio.
Jossain täällä ne oli mut En löytänyt , ... tämä keskustelu löytyi.
Tämä alla oleva kommentti tuntuisi järkevältä, vähän samanlaista on omissa teksteissäni.
"Ase seinällä ... ei mun mielestä sitä tarvi käyttää. Kertoohan se jotakin omistajastaan. "
Mutta miinusten perusteella se on pannassa ja Tšehovin opit jumalasta :-)
Onko todellakin näin?
Lähinnä tuo tarkoittaa minun mielestäni sitä, että jos esität lukijalle jonkin asian hyvin painokkaasti, niin se myös koetaan merkitykselliseksi. Mikäli aseen merkitys on tuoda omistajan metsästysharrastus esille, sillä on täysi motiivi tarinassa.