Tokihan valmistuneita on syytä onnitella, mutta onko joku suomalainen oikeutettu tekemään sen valtioin varoin?
Enpä osaisi enempää omanapaisuutta ajatella?
Olkoon kuinkakin ministeri asialla.
Huonot on liksat, jos ei ole omin varoin moista mahdollista tehdä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013060117097739_uu.shtml
Enpä osaisi enempää omanapaisuutta ajatella?
Olkoon kuinkakin ministeri asialla.
Huonot on liksat, jos ei ole omin varoin moista mahdollista tehdä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013060117097739_uu.shtml
Vastaukset 5
Vanhimmat
kansalainen.
KIEROA hommaa,
eipä ole ihme jos kokoomus on ollu MUKA suomen suurin puolue,
kun Risikko on OSTANU ääniä valmiiksi peräti valtion rahoilla,
eipä RÖYHKEÄMPÄÄ ole ennen kuultukaan !
RISIKKO paluttakoon kaikki rahat taksi valtion pussiin,
maksakoon aivan ITSE OMASTA pussitaan joka euron takasi.
kokoomusministereiltä on nyt karannut mopo käsistä.
700 000 €kin noin vaan jollekin Himskatille,
ja vielä ruusu jollekin ylioppilaalle toiselta kokoomuslaiselta.
vertauskohta 700 000 euroon.
Ylioppilasruusu pakattuna läpinäkyvään ja varustettuna vesisäiliöllä maksaa tänään 3 euroa.
Ei todellakaan voi käsittää!
Ruotsissa Mona Sahlin joutui eroamaan kun oli ostanut valtion pankkikortilla Tobleronea lentokentällä.
Vuosien mittaan lähetetyt onnitteluviestit ovat jatkuva rike.
Taas tulee esiin se, että määräävässä asemassa olevat henkilöt usein katsovat, että heille "kuuluu" ilmaiset palvelut asemansa vuoksi.
Moni silmäätekevä, ei ainoastaan politiikassa, vaan liikemaailman huipulla, on natku ja omaa etua tavoitteleva pienissäkin asioissa. Muistan, kun olin konttoristina ison konsernin palveluksessa, että eräs johtajistamme oli aina hankkimassa ja saamassa etuja ja ilmaisia hyödykkeitä milloin miltäkin toimittajalta. Kaikki neuvottelut käytiin ilmaisen lounaspöydän ääressä ja kaikki ilmaiseksi tulleet esitteet ja mallit piti toimittaa hänelle..
Eräänä vuonna hän pani minut tilaamaan firman piikkiin vaimonsa ja tyttärensä nimiin painatettuja kirjepapereita ja käyntikortteja joululahjaksi perheen naisille.
Eihän se suuri kustannus ollut, mutta kyllä raivostutti. Joka vuotiset joulukortit hän myös lähetti meidän tyttöjen avustuksella firman postikortteja käyttäen. Kirjoitimme hänelle osoitetarrat kymmeniin kortteihin, jotka hän sitten allekirjoitti ja lähetti postitukseen.
Se ei ollut valtion laitos. Joltakin se kuitenkin oli pois, sillä eihän mikään tässä maailmassa ole ilmaista.