Mulla on paska olo. Menetin just pari päivää sitte mun kaks rakkainta kaverii... ); Ne nyt puhuu musta paskaa ja kertoo mun kaikkii salaisuuksii kaikille vastaan tulioille. Mulla menee hermo! En ees voi muuttaa faijalle ku se asuu australias ja mutsi ei osta lentolippuu! Ääää mä kuolen!!! Tänää ku saatii todistukset jäin luokalle! Eli 8 luokka vaa uusiks! En vittu ees saanu ehtoi! Mutsi ei siit tiiä ja varmaa tappaa mut ku kerron... Mun rakas poniki kuoli viime viikol ); enkä vittu saa uutta! Nyt mä tääl vaa perse auki avaudun eikä täskää oo mitää järkee!
Elämä pilalla... Auttakaa!
ELÄMÄ.PILALLA!
286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
eihän noi miltään sun kavereilta kuulosta eli et ole menettänyt yhtään mitään
Lifemocker puhuu asiaa, eivät ne mitään oikeita kavereita ollut.
Ja luokalle jääminen ei tarkoita sitä, että maailma kaatuisi. Pitää vain opiskella ankarammin. Sille ei voi mitään, ja ensi vuonna sulla menee sitten paremmin, eikö vain? ;) Itkeminen ei auta. Siitä pitää vain ottaa opikseen. Koeta saada äitisi ymmärtämään, että teit parhaasi eikä raivoaminen mitään auta. Olet varmasti ottanut jo opiksesi.
Sinuna antaisin noille sun entisille "kavereillesi" kunnon opetuksen... Huutaisin niilleja antaisin kuulla kunniansa. Vittuako niillä on kertoa sun salaisuuksia muille?
Kannattaa hankkia ystäviä, jotka eivät hylkää sinua eivätkä puhu pahaa. Olen ainakin itse mielummin yksin kuin väärien ihmisten seurassa.
Silloin kun oma elämäni meni todella huonosti, ystäväni hylkäsivät minut, äitini sairastui vakavasti, isäni huusi minulle aina, tuntui, että elämä olisi pilalla. Nyt kuitenkin vähän myöhemmin kaikki on ihan hyvin. Tuo on vain ohi menevä vaihde sun elämässä :) Kyllä se paha olo helpottaa ajan myötä.