Heippa! Meillä on kääpiökoira (rotua en tässä mainitse, en jaksa niitä stereotypioita) ja ongelmana on, että koira ei tee muuta kuin sekoilee sekä ulkona että sisällä.
Ulkona se tempoo hihnassa minkä ikinä jaksaa, mikään koulutus ei ole siihen tehonnut. Olen yrittänyt nameilla, puheella, kääntymällä tulosuuntaan ja hihnasta nykäisemällä saada sen oppimaan kävelemään hihnassa vetämättä ja TEMPOILEMATTA. Ei tulosta.
Sisällä se kuuntelee korvat höröllä kaiken ulkoa kuulevan ja haukkuu kaikille äänille. Olen kieltänyt, siedättänyt ja käyttänyt sitruunapantaa. Ei tulosta. Vieraita kun tulee niin se hyppii heidän päälleen holtittomasti. Mikää puhe tai kielto ei tehoa. Ulkona kun se näkee toisen koiran se sekoaa täydellisesti. Se on niin hurmoksessa ettei edes kuule mitään kieltoja.
Miten tällaista koulutat? Miten rankkoja keinoja voin käyttää, koira kun painaa 3,5 kiloa? Koko elämä on tän kanssa yhtä kieltoa ja kärsimystä. Kokoajan saat jotain kieltää, kiskoa hihnasta, rauhoitella. Alkaa olemaan huumorintaju nyt loppu. Koira on vuoden ikäinen.
Ulkona se tempoo hihnassa minkä ikinä jaksaa, mikään koulutus ei ole siihen tehonnut. Olen yrittänyt nameilla, puheella, kääntymällä tulosuuntaan ja hihnasta nykäisemällä saada sen oppimaan kävelemään hihnassa vetämättä ja TEMPOILEMATTA. Ei tulosta.
Sisällä se kuuntelee korvat höröllä kaiken ulkoa kuulevan ja haukkuu kaikille äänille. Olen kieltänyt, siedättänyt ja käyttänyt sitruunapantaa. Ei tulosta. Vieraita kun tulee niin se hyppii heidän päälleen holtittomasti. Mikää puhe tai kielto ei tehoa. Ulkona kun se näkee toisen koiran se sekoaa täydellisesti. Se on niin hurmoksessa ettei edes kuule mitään kieltoja.
Miten tällaista koulutat? Miten rankkoja keinoja voin käyttää, koira kun painaa 3,5 kiloa? Koko elämä on tän kanssa yhtä kieltoa ja kärsimystä. Kokoajan saat jotain kieltää, kiskoa hihnasta, rauhoitella. Alkaa olemaan huumorintaju nyt loppu. Koira on vuoden ikäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Niin, lisäisin edelliseen tekstiini, että HALUAN KOULUTTAA KOIRANI vaikka se onkin kääpiörotua. Mielestäni myös tällaiset sintit tarvitsevat tapakoulutuksen. Eihän tällaista kukaan muuten jaksa katsella.
Koska koirasi on vasta vuoden ikäinen, se kokeilee kaikkea uudelleen ja uudelleen. Jatka edelleen kouluttamista, pääpaino oikeaan ohjaavassa(eikä niinkään rankaisevassa) kouluttamisessa, niin vuoden kuluttua voit alkaa toivoa että oppi alkaa tarttua koiran turkkiin.
Parhaat sotasuunnitelmat voit miettiä näistä:
- Kunnon lenkit, neljä kertaa päivässä, yhteensä 10km
- Lähde ulos kun koira on raukeassa mielentilassa
- Älä yllytä sitä lähteissänne mitenkään
- Istuta sitä kaikissa mahdollisissa tilanteissa lähtiessä, kärsivällisyyden opettamiseksi.
- Käytä ääntäsi monipuolisesti, kuiskauksesta perkeleelliseen karjaisuun asti, näiden yhdistäminen auttaa usein, jos koira pääsee mielentilaan jossa ei kuule: Ensin karjaisu ja sitten kuiskaus("annahan olla" tmv).
- Opeta koirallesi turvallisuuden kannalta olevat käskyt ehdottomina, muista jousta
- Opeta koirallesi kotona erilaisia temppuja ja juttuja. Niistä voi olla "hyötyä" itsellesikin.
Meillä tuolle murkkuikäiselle on auttanut kun juttelen sille tuolla lenkillä, kertoilen asioita esittelen ötököitä jne. Koiralle voi jutella ihan mitä vain, kun itse rauhallisesti juttelee, koira huomaa ettei ole mitään aihetta itselläkään riehua, sitten se alkaa jos itse on jännittynyt tai on olevinaan johonkin kiire jne.
No ei koiralle karjua tarvi mut suutuspäissään ääntään helposti liikaa korottaa.
Ystävä hyvä, täysin päinvastoin. Koiralle saa karjaista ja pitääkin ajoittain tehdä sille riittävälle volyymilla(jos on tekemässä typeryyksiä). Mutta sitä EI SAA tehdä suutuspäissään. Silloin pitää NÄYTELLÄ, niin on paljon helpompi palata neutraaliin olotilaan jossa koira kuuntelee omistajansa ohjausta.
Jos olet jatkuvasti vihainen ja äksy vaikka omasta mielestäsi et edes huutaisi sille, niin se asettaa koiran vastahankaan sinua kohtaan ja ongelmat eskaloituu.
KAIKKI koirat ON opetettava tavoille ja sosiaalistettava aina. SItäpaisti pikkukoirilla on, monellakin, todellakin iso EGO !!! Mäyris, chisu, parsonit ja yl. territ.
Heippa vaan, siis vasta vuoden, no niin on mullakin ja on myös vajaa kuusivuotias koiruus. Vanhempi on narttu ja nuori kakara uros. Molemmat on leikattu ja kyllä vielä tekee kaikkea mahdollista ja joskus on alkanut jotain kuuntelemaan. Osaatko lukea koiraasi? Jos et, niin tunnetko ketään jolla on hyvä, sosiaalinen ja koulutettu rekku. Kysy neuvoa, ihan kaikesta. Katsekontakti olisi tärkeä opetella. Meillä jo melkein osataan, mutta tuppaa unohtumaan. Ja tosiaan jatka opettamista edelleen. Itse suosin vastavuoroisuutta, eli kun homma menee hyvin saa palkan. Pallon heitossa pallon ja muussa herkun. On aina mukana niitä nappuloita. Vanhempi, joka huom. osaa tulla sivulle, tänne jne... on myös alkanut hieman hattuilemaan ja ihan on syys minussa. Koiran kouluttaminen, opettaminen, ehdollistaminen on elinikäinen homma ja olen laiminlyönyt vanhempaa koiraa ja se näkyy. No, nyt yritämme taas kuroa kiinni niitä osattuja asioita ja hyvin on mennyt. Ole siis kärsivällinen toisen kanssa, mutta jos hermostut aina, niin siitä ei seuraa kuin se, että sinulla on ongelmia aina ja syy ei todellakaan ole koiran. Tämä nuori uros oppii kyllä kaiken aikanaa, mutta kärsivällisyys kuuntelemiseen tulee sitten kun on tullakseen. Vanhempi koirani oli voisko sanoa, että ei nyt ihanteellinen, mutta fiksu ja perustottelevainen ja hihnassa vetämätön siinä 2 - 3 vuotiaana. Ja voin sanoa, että tuntuipa hyvältä kun aina kehuttiin, että onpa rauhallinen ja kiltti yms. Ja kerran bussissa ollessani tuli vanhempi herra luoksemme ja sanoi, ettei muista koska on viimeksi nähnyt tuota katse hommelia, eli koirani katsoi minuun odottaen, että nyökkään tms. että josko jäämme jo pois. Aivan vain katseella hoidamme nämä hommat. Nuo perustarpeet tulisi kyllä oppia, mutta niin kauan kun koira on nuori ja uhma-iässä pitää olla suunnatonta kärsivällisyyttä. Ja kyllä minäkin joskus menetän hermoni ja kadun tosi paljon jos omasta mielestäni olen kihahtanut väärässä paikassa. Koskaan en ole fyysisesti rangaissut, koska siihen ei mielestäni pidä mennä. Huutanut olen joskus viimeksi tutun yo-juhlassa vanhemmalle koiralle, joka meinasi, että hänhän lähtee naapurin kissaa tapaamaan. Siis karjasin tottakai ja koira teki samantein täyskäännöksen ja tuli luokseni. Siinä totesin sitten jo aivan tavallisella äänellä, ettei ole tarvis mennä naapuriin ja koira pysy sen jälkeen katse etäisyydellä ihan itsekseen. Kerta riitti, mutta se edellyttää jo tuota ikää. Aina lenkillä molemmat koirat pysäytän seis komennolla välillä 10 joskus muutaman kerran. Ja kun sanon seis ne istuvat samantein ja odottavat, että on lupa jatkaa. Minulle kyllä riittä, että ne pysähtyvät. Aivan samoin tämä nuori saa hepulikohtauksen kun tulee muita vastaa ja silloin menemme usein miten OHI nopeasti käskyllä. Kaikki aikanaan.
Kiitos,tästä ketjusta oli apua mullekin.Ylivilkas 11 kk saksari pentu kokeilee hermoja joka lenkillä,sisällä kiltti kun ajatus.Todella viisaita ja perusteltuja neuvoja. :)
Huomaatko tekstistäsi, että joka ikinen esimerkki on sellainen, että toimintaa tapahtuu jo eikä koira silloin tottele? Missä on ennakointi?
Sun pitää reagoida siihen hihassa vetämiseen ihan heti. Ei sitten vasta kun se jo kunnolla rempoo.
Kun vieraita tulee niin se hyppii heidän päälle. Aseta koira paikoilleen ja pidä se siinä. Ei muuten hypi, kun et anna sen edes lähestyä vieraita.
Ulkona näkee koiran, se riehaantuu. No sun pitää nähdä se koira ensin ja ottaa kontakti koiraan ENNEN kuin koira näkee sen toisen koiran.
jne jne
Hihnassa vetämisen saa tosi helposti koulutettua koiralle, kun sen osaa tehdä pennusta asti oikein. Tiedän sen, kun olen sekä epäonnistunut että onnistunut :D Jo vahvasti opitun käytöksen poisopettaminen on vaikeampaa, mutta ihan mahdollista.
Pitää vielä lisätä, että vuoden ikäinen on monessa mielessä vielä keskenkasvuinen, eikä siltä voi vielä odottaa tyylipuhdasta käyttäytymistä kaikissa tilanteissa. Etenkään , kun se ei varsinaisesti vielä tiedä, miten sen odotetaan käyttäytyvän.
Kannattaako niitä koiria ylipäätään hankkia, kun niistä on enemmän harmia kuin hyötyä?
niin huomaat ehkä yllättäen että niistä onkin enemmän iloa kuin harmia. Vaikeudet kun ovat yleensä ohimeneviä, ilon ollessa pysyvämpää.
Minä en hanki koiraa muuten kuin paistiksi grillijulhiin.
Mutta paljon menetät, typerys! Et arvaakaan miten paljon...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:DogMeat-Hanoi1.jpg
Juuri tuo mitä joopax1 kirjoitti on tärkeää. ENNAKOINTI eli se koiran lukeminen ja itse tarkkana ympäristöstä. Oisko tuttua kenen kanssa voisit harjoitella ohittamista. Kun ole koirallesi sen pari vuotta toistanut miljoona kertaa asioita ja oikeassa paikassa myös palkinnut alkaa homma mennä perille. Itse hankin aikanaan kevyen 3-4 metrisen hihnan (vähän kuin jälkiliina) ja esim. ensin kotona sitä sivulle, tänne tuoloa jne. harjoiteltiin ja siitä pikkuhiljaa ulkona. Se katsekontakti on kumminkin mielestäni kaiken a ja o. Siitä se lähtee. Ainakin minun molemmat rekkuni reagoivat heti eli kun sanon nimen ja katso niin heti otetaan kontakti minuun eli koira katsoo silmiini ja odottaa seuraavaa pyyntöä. Sanon pyyntöä siksi, että en useinkaan käskytä koiraa koska ei ole tarvis. Pystytkö menemään mihinkään koirapuistoon jossa olisi juniori-ikäisten kenttä tunteja? Veikkaanpa, että saattaisit tarvita kokeneen koiranomistajan apuja ja neuvoja. Ota vaan ne herkut käyttöön, Jos et osaa itse, niin ei se koira opi itsestään mitään jos et osaa sille näyttää mitä haluat sen tekevän. Ei ole häpeä pyytää apua, sillä itse ainakin jos osaan neuvon mielelläni ja otan myös neuvoja vastaan ja olen niitä joskus saanutkin tosi paljon. Tsemppiä ja ennenkaikkea RAKASTA koiraasi, sillä se kyllä tietää mielenliikkeesi.
Et saa koiraasi kontaktia, ei silloin onnistu mikään, ellei koira ole siulla kontaktissa. Se ensin kuntoon ; kontaktiharjotuksii tekemällä ja positiivisesti vahvistamalla. Toistoja ja palkkaa kun koira ITSE ottaa kontaktin sinuun. En häiriötön tila ja sit voi koettaa häiriötilassa. Hiljaa ja rauhallisesti ja pitkällä pinnalla hyvä tylee. Väkivaltaa älä ikinä käytä, sehän kasvattaa vin väkivaltaa.
Lisään tähän hyvään tekstiin, että osalle koirista riittää kehut palkaksi, meidän nirsoilijalle en ole löytänyt sellaista herkkua että tekisi mitä vaan sen eteen, joten tälle tapaukselle riittää kehut ja kehun usein, esim. tulee koira vastaan (remmiräyhän loppumassa 10 kk uros) ja koirani ei tee muuta kuin katsoo, kehaisen heti "hyvä poika" jne. Katsoo sitten niin ylpeänä että enkös osannutkin hienosti, ja kehut jatkuu....En siis ole kieltosanoja käyttänyt pitkiin aikoihin, sanon että mennään nätisti ja kehun samalla, kehut loppuu jos innostuu liikaa.
Kieltosanoja käytän vain todella kielletyissä asioissa, esim. ei koske, jos ulkona näkyy jotain "syötävää" tms.
myöskään kuvitella että se kontakti tarkoittaisi nimenomaan katsekontaktia. Ehei, myös korvilla voidaan olla kontaktissa. Mun nykyään seitsenvuotiaani ei vieläkään tajua mitään katsekontaktista. Mutta onpa vaan oppinut kuuntelemaan, kuten minäkin olen oppinut näkemään, milloin kuunnellaan ja milloin on omat suunnitelmat. Ne koiran suunnitelmat on helppo tarvittaessa ehkäistä antamalla oikeat ohjeet ajoissa.
Tuo koiran kehuminen toimii muuten tajuttoman hyvin, ei tarvi nameja ei leluja kun vaan kiittää ja kehuu juuri oikealla hetkellä. Ei se ole pelkkä kissa joka kiitoksista elää... ;D
Kyllä sä AP tilanteen hallintaan saat,pitkää pinnaa ja uskoa itseesi lisää.Mulle tuli 3-vuotias kotien vaihtaja,40kg jytky,Hyvin hukassa oleva koiruus.Kyseessä vielä luupäinen rotu..
Perusluottamuksen saaminenkin todella tahkottiin jakeluun kun oli niitä huonoja kokemuksia takana.Mulla meni usein sormi suuhun,silti en luovuttanut.
Nyt mennyt kohta 3 vuotta ja päivääkään en vaihtaisi pois.Aika kultaa muistot ja ehkäpä hyvä niin.Sohvalla lötköttää elämäni upein junttikeisarinna :).Täydellistä en tule siitä saamaan eikä ole tarvetta,persoona kun on neito.Erittäin hyvä kotikoira.
Rakkaus on rankka laji jopa eläinten kanssa mutta palkitsevaa.
Paljon temppiä ja ota kaikki apu ja neuvo vastaan!
Meillä parani käytös sen jälkeen, kun saatiin kontakti kuntoon. Koira muuttui silmissä aivan toiseksi. Kyseessä siis myös kääpiökoira (joku sanoisi, että ei koira ollenkaan :D ). Esimerkiksi tällaiset kurssit voisi olla hyviä: http://www.koirapaivakoti.fi/fi/content/koirakoulutus. Itse odottelen jatkokursseja, kun nuo ekat on jo käyty. Toi Rally-toko on ainakin tosi hauskaa!