Tuore väitöskirja osoittaa, että sotilaallisesti organisoitu Rajavartiolaitos on oikeusvarmempi ratkaisu ihmisten oikeusturvan kannalta kuin siviilihallinnon mukaan toimiva poliisi.
Eroavaisuus johtuu Markus Heiskasen väitöskirjan mukaan rajavartiolaitoksen ja poliisin erilaisista toimintakulttuureista sekä virkamiesten erilaisesta hallinto-oikeudellisesta asemasta.
Heiskanen on tutkinut rajaturvallisuutta ja turvallisuuskeskustelua väitöstyössään Rajakeisarin uudet (v)aatteet – Käsiteanalyysi rajaturvallisuudesta. Heiskanen on toteuttanut tutkimuksen kriittisellä tutkimusotteella, jossa virallisen valtadiskurssin mukaiset totuudet on asetettu kyseenalaisiksi. Hän tuotti väitöstyössään tulkinnan rajaturvallisuudesta, joka haastaa nykyisen valtiolähtöisen turvallisuusajattelun antamalla yksilön vapausoikeuksille samanlaisen painoarvon valtion turvallisuuden rinnalla.
Sotilaallisesti organisoitu Rajavartiolaitos osoittautui Heiskasen tutkimuksen mukaan yksilöiden oikeusturvan kannalta oikeusvarmemmaksi ratkaisuksi kuin siviilihallinnon mukaan toimiva poliisi, joka nauttii suurta arvostusta kansalaisten taholta. Heiskasen mukaan syynä on Rajavartiolaitoksen ja poliisin erilaiset johtamis- ja organisaatiokulttuurit sekä virkamiesten erilainen hallinto-oikeudellinen asema.
– Rajaturvallisuuden käytännön toimeenpanossa ilmenee sotilasorganisaatioille ominainen tehokkuusmaksiimi sekä pyrkimys toiminnan yhdenmukaisuuteen. Poliisihallinnossa taas korostuu jokaisen virkamiehen itsenäinen vastuu päätösharkinnassa. Tämä aiheuttaa päätöksentekoon ja toimintaan vaihtelua, millä on vaikutusta siihen, kuinka yksilöiden oikeusturva toteutuu turvallisuushallinnossa, Heiskanen kertoo.
"Suomen itärajaa vartioidaan kylmän sodan ajan poteroissa"
Rajavalvonnan sotilaallinen järjestelmä on purettu monissa EU:n jäsenmaissa, kuten Saksassa, Itävallassa ja Virossa, mutta ei Suomessa, vaikka ajoittain tällaisia ajatuksia on esitetty myös julkisuudessa.
- Onneksi ei, Heiskanen toteaa.
Suomi tekee rajaturvallisuusyhteistyötä kaikkien länsimaiden sekä monien kolmansien maiden, jopa kaukaisen Kiinan kanssa. Yhteistyötä Venäjän rajaviranomaisten kanssa kuvataan Heiskasen mukaan kuitenkin yhä rajanvartioinnin käsitteen avulla.
– Käsitteellisellä tasolla Suomen itärajaa valvotaan yhä kylmän sodan ajan poteroissa. Muu toimintaympäristö on kyllä muuttunut, ja turvallisuus käsitteenä on laajentunut kohti inhimillistä ja yhteisöllistä turvallisuutta, mutta Venäjä piirtyy meille suomalaisille yhä kansallisesti pelättynä "toisena", idänuhkana, Heiskanen kertoo.
Heiskasen tutkimustyö on ensimmäinen suomalaisen rajaturvallisuuden alaan liittyvä väitös. Väitöskirja tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 8. kesäkuuta. Vastaväittäjänä toimii emeritus professori Markku Temmes ja kustoksena professori Jari Stenvall.
Heiskanen valmistui kadettiupseeriksi Kadettikoulusta vuonna 1985 ja yleisesikuntaupseeriksi Maanpuolustuskorkeakoulusta vuonna 1995. Heiskanen on toiminut upseeriksi valmistuttuaan Rajavartiolaitoksen palveluksessa eri tehtävissä eri puolella Suomea ja ajoittain myös ulkomailla. Vuodesta 2005 lähtien Heiskanen on toiminut rajavartiolaitoksen tutkimuspäällikkönä Raja- ja merivartiokoululla Espoossa. Sotilasarvoltaan Heiskanen on everstiluutnantti.
Eroavaisuus johtuu Markus Heiskasen väitöskirjan mukaan rajavartiolaitoksen ja poliisin erilaisista toimintakulttuureista sekä virkamiesten erilaisesta hallinto-oikeudellisesta asemasta.
Heiskanen on tutkinut rajaturvallisuutta ja turvallisuuskeskustelua väitöstyössään Rajakeisarin uudet (v)aatteet – Käsiteanalyysi rajaturvallisuudesta. Heiskanen on toteuttanut tutkimuksen kriittisellä tutkimusotteella, jossa virallisen valtadiskurssin mukaiset totuudet on asetettu kyseenalaisiksi. Hän tuotti väitöstyössään tulkinnan rajaturvallisuudesta, joka haastaa nykyisen valtiolähtöisen turvallisuusajattelun antamalla yksilön vapausoikeuksille samanlaisen painoarvon valtion turvallisuuden rinnalla.
Sotilaallisesti organisoitu Rajavartiolaitos osoittautui Heiskasen tutkimuksen mukaan yksilöiden oikeusturvan kannalta oikeusvarmemmaksi ratkaisuksi kuin siviilihallinnon mukaan toimiva poliisi, joka nauttii suurta arvostusta kansalaisten taholta. Heiskasen mukaan syynä on Rajavartiolaitoksen ja poliisin erilaiset johtamis- ja organisaatiokulttuurit sekä virkamiesten erilainen hallinto-oikeudellinen asema.
– Rajaturvallisuuden käytännön toimeenpanossa ilmenee sotilasorganisaatioille ominainen tehokkuusmaksiimi sekä pyrkimys toiminnan yhdenmukaisuuteen. Poliisihallinnossa taas korostuu jokaisen virkamiehen itsenäinen vastuu päätösharkinnassa. Tämä aiheuttaa päätöksentekoon ja toimintaan vaihtelua, millä on vaikutusta siihen, kuinka yksilöiden oikeusturva toteutuu turvallisuushallinnossa, Heiskanen kertoo.
"Suomen itärajaa vartioidaan kylmän sodan ajan poteroissa"
Rajavalvonnan sotilaallinen järjestelmä on purettu monissa EU:n jäsenmaissa, kuten Saksassa, Itävallassa ja Virossa, mutta ei Suomessa, vaikka ajoittain tällaisia ajatuksia on esitetty myös julkisuudessa.
- Onneksi ei, Heiskanen toteaa.
Suomi tekee rajaturvallisuusyhteistyötä kaikkien länsimaiden sekä monien kolmansien maiden, jopa kaukaisen Kiinan kanssa. Yhteistyötä Venäjän rajaviranomaisten kanssa kuvataan Heiskasen mukaan kuitenkin yhä rajanvartioinnin käsitteen avulla.
– Käsitteellisellä tasolla Suomen itärajaa valvotaan yhä kylmän sodan ajan poteroissa. Muu toimintaympäristö on kyllä muuttunut, ja turvallisuus käsitteenä on laajentunut kohti inhimillistä ja yhteisöllistä turvallisuutta, mutta Venäjä piirtyy meille suomalaisille yhä kansallisesti pelättynä "toisena", idänuhkana, Heiskanen kertoo.
Heiskasen tutkimustyö on ensimmäinen suomalaisen rajaturvallisuuden alaan liittyvä väitös. Väitöskirja tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 8. kesäkuuta. Vastaväittäjänä toimii emeritus professori Markku Temmes ja kustoksena professori Jari Stenvall.
Heiskanen valmistui kadettiupseeriksi Kadettikoulusta vuonna 1985 ja yleisesikuntaupseeriksi Maanpuolustuskorkeakoulusta vuonna 1995. Heiskanen on toiminut upseeriksi valmistuttuaan Rajavartiolaitoksen palveluksessa eri tehtävissä eri puolella Suomea ja ajoittain myös ulkomailla. Vuodesta 2005 lähtien Heiskanen on toiminut rajavartiolaitoksen tutkimuspäällikkönä Raja- ja merivartiokoululla Espoossa. Sotilasarvoltaan Heiskanen on everstiluutnantti.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tarkoitatteko: "Stepaten liikkuu pois luota."
Jos olet seurana liian raskas.
Esim. Hypoteesi 1: Esitän rakkauden mallia, seurana ja siten terveydestä huolehtimalla, mm. laihtumiseksi ja laihduttamiseksi.
Ja rajamieheksi ei ehkä sitten hakeudukaan psykopaattis-sadistinen väkivaltaorientoitunut aivokääpiö.
Mielen kiintoinen tutkimis. Mielenkiintoista olisi kuulla kuinka paljon raja tutkii rikoksia. Eli jos niitä on selvästi vähemmän kuin poliisilla niin tietenkin tyytymättömiä on paljon vähemmän. Lisäksi esim poliisi hoitaa turvapaikkatutkinnan eikä raja. Eli jos raja tutkii ns. perusjuttuja rattijuopumus, rajaloukkaus niin näyttö on yleensä helppo saada. Mikäli raja alkaa tutkia murhia, raiskauksia ym. niin sen jälkeen voitaisiin vertailu tehdä tarkemmin.
Tuntuu että tällainen militaristinen johtamismalli ei oikein ole tätäpäivää.
Lisäksi itse olen hyvinkin epäileväinen tutkimukseen jossa tutkimuksen tekijä työskentelee samassa organisaatiossa ja pitää vielä omaa organisaatiota parempana kuin toista
. Nyt odotellaan että joku poliisi tekee tutkimuksen jossa kehuu omaa organisaatiota.
***Lisäksi esim poliisi hoitaa turvapaikkatutkinnan eikä raja.***
Älä viitsi, ei poliisi hoida turvapaikkatutkintaa, vaan ulkomaalaisvirasto.
http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/ulkomaalaisvirasto_aloittaa_turvapaikkatutkinnan
Juuri näin, sotilaallisella tehokkuudella, täsmällisyydellä ja käskemisellä sitä saadaankin oikeusvarmoja ratkaisuja. Tutkimalla vain murto-osan rikollisuudesta voi vetää todella pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, kuinka " hyvää " tutkintaa siellä vihreissä tehdään....just joo.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2011/20114255
Raja sössi kotietsinnän, ja nyt sitten kotietsintöjä saa ponnistella käräjillä ihan vaan huvikseen...Esitutkintaa toimitti rajavartiolaitoksen rikostutkijat......
HA HA.... raja on torvipässiä täynnä, ei käytännön järkeä vain idioottista pätemistä ja mannerheimintiellä siivilien ammuskelua, etelä-satamassa pätevöitymistä lomalla ! Esimerkkejä on paljon. Rajapässi on omillaan metsässä koiran kaverina, mihinkään muuhun rajapässiä ei pidä päästää..... Rajamäki ministerinä oli "ihastunut" rajamiehiin, ehkä nimensä takia, hoiti rajapässeille liikaa rahaa..... joilla nyt suoritetaan tutkimuksia ja graduja palkallisena. Rajapässit metsään ja heti.... konstaapelilla on sentään käytännön järkeä ja kansalaisen oikeudenmukaisuus paremmin turvattu kuin rajapässi pätiöillä!!
"konstaapelilla on sentään käytännön järkeä ja kansalaisen oikeudenmukaisuus paremmin turvattu"
Kukaan ei ole koskaan kuullutkaan poliisista jolla olisi järkeä. Mielitauteja onkin sitten vaikka muille jakaa.
F00–F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, mm. F05.8 Muu sekavuustila (delirium) ja F07.9 Määrittämätön aivosairauden, aivovaurion tai aivojen toimintahäiriön aiheuttama elimellinen persoonallisuus- tai käytöshäiriö
G00–G99 Hermoston sairaudet
kyllä Ivalon takkupöksyt sais pysyä siellä jossakin idässä, ei tarttiis näkyä torilla, ei kukkaan kaipaa