Naapurien tervehtimisestä ongelma - huhhuh

Mielenkiintoista on sekin, että tervehtimätön naapuri = omituinen (vain sen perusteella ettei tervehdi tai jos tervehtiikin, niin ei jää sen enempää jauhamaan diipadaapaa), mutta naapuri, joka tuntuu olevan aina pihalla ja vähintäänkin ikkunassa kun joku menee, tulee tai tekee jotakin, udellen muiden asiat ja luonnollisesti tiedottaen ne muille asukkaille, vahtien kylässäkävijät ja pitäen tarkkaa kirjaa kuinka kauan viipyvät ja montako heitä on ja tehtaillen isännöitsijälle milloin mitäkin huomautuksia muiden tekemisistä, onkin aivan normaali!!!!!!

Kun pihaan ilmaantuu uusi auto nämä tarkistelevat kenen auto on ja onko oma, velkavetoinen vai ehkä työsuhde, uusilta asukkailta tivataan että omanko ostit vai vuokralleko muutat ja missä asuit ennen, missä käyt töissä, ei kun katoin vaan kun sulla noin hieno auto onko oma, tuleeko vaimo/mies perässä, onkos teillä lapsia kun ei ole muuttamassa mukana ja tämä kaikki tullaan tilittämään "vanhoille" asukkaille heti kun vilauskin nähdään. Kun et ole kiinnostunut muiden asioiden rääpimisestä, sinustakin tulee "omituinen".

Jos keskimääräiseltä asukkaalta kysytään, anna muiden elää ja elä omaa elämääsi-tyypit on niitä "omituisia" ja juorukellot nenä kaikkien postiluukuissa ovat tosi mukavia ja normaaleja naapureita. Jotain maalta muuttaneita nuo lienee, jotka on kiinnostuneempia muiden elämisestä kuin omista asioistaan.

Osuit oikeaan arvauksissasi.

Ovat itsetunto-ongelmaisia ja huomionkipeitä ja / tai uteliaita mitättömyyksiä, joilla ei ole mitään muuta kiinnostuksen kohdetta puuduttavan työpäivän vastapainoksi, kuin laittaa juoruja eteenpäiin ja muodostaa klikkejä ja juorurinkejä.

Maalta minäkin kotoisin. Semmonen viistoista vuotta sitten kesäpaikan naapuriin muutti mies. Vieläkään en tiedä nimeä, kun ei kiinnosta. Samoin ei kiinnosta tuiki tuntemattomat naapurit kaupungissa. Kyllä tiedän, että omituiseksi ovat nämä kaupunkilaiset minut ristineet, heillä olisi hirveä tunkua kertoa elämästään. Mulla on vähän kiire omaan elämääni ja omien ystävieni pariin.

Se on niin, että kaikkia ei tarvitse tervehtiä. Miksi pitäisi.
Kunnioitus pitää ansaita, jos naapuri on osoittautunut idiootiksi, ei sellaista voi kunnioittaa, eikä edes tervehtiä.

Olen asunut rivarissa n. 20 vuotta hyvin hiljaisella alueella, jossa muuttoliikettä on vähän. Naamat oppii tuntemaan ja naapuriapua myös antamaan. Toisten asioista on selvillä, vaikka ei haluaisikaan. Kovaääninen puhuminen kännykkään kesäsäällä takapihalla voi olla viereisen naapurin helvetti. Tai tärkeät perhetapahtumat, jolloin osa naapurin vieraista soittaa meidän ovikelloa vahingossa jne. Yhtä lailla jotkut haluavat kertoa asioistaan, vaikka vuosien varrella toivoisi naapurin edes kerran kysyvän minunkin kuulumisiani.

Alueellamme on myös 1700-luvun lopulta asti alueella asunut suku ja he kokevat suorastaan velvollisuudeksi toivottaa kaikki uudet asukkaat tervetulleeksi. Minusta se on kaunis tapa. Ja se vaikuttaa siihen, että täällä tervehditään kaikkia. Itse en koe sitä yhtään kiusalliseksi, vaan hyvätapaikseksi.

Mutta mitä tulee pakkotervehtimiseen rivariasukkaana on hieman haastavaa rajata naapurille, että nyt olen pihallani rauhassa ja vaikka haluatkin moikkailla minä en moikkaile takaisin. Uudelle naapurille se tuntuu loukkaukselta, mutta vanhat naapurit tietävät kuka haluaa olla rauhassa ja moikkaamatta.

Minusta se moikkaamisongelma on enemmän nuorten ja alueella uusien ongelma. Kyllä normaalijärkinen ihminen tietää, mikä on kohtuullista tervehtimistä ja kuuluu hyviin tapoihin kuin pitäisi erikseen ryhtyä todistamaan omaa anonyymiuttaan.

Esitän siis eriävän mielipiteeni ap:n "ihmisanalyysiin". Emme ole noin yksioikoisia.

Ihmisellä täytyisi olla edes sen verran muiden lukutaitoa, että ymmärtää kuka naapuri haluaa olla tekemisissä ja kuinka paljon ja kuka ei yhtään. Kaikenlaiset koko kylän tai koko talon puolesta tervetulleeksitoivottamiset kokee ehkä hienoksi varttuneempi väki, en usko että kovin moni keski-ikäinen saati sitä nuorempi ilahtuu sellaisesta. Liialla tunkeilulla väärässä kohdassa voi pilata mahdolliset asialliset naapurisuhteet.

Koko nykyinen pakkososiaalisuus on outo ilmiö. MIstä se on tullut, mistä se johtuu, miksi se on joillekuille niin tärkeää kuin se tuntuu olevan? Ihmisen on asuttava jossakin, käytävä töissä jossakin, mutta ystävänsä saa silti valita ja tuttavienkin suhteen sen, mitä kertoo ja kenelle. Tosiasia kuitenkin on, että mitä vähemmän naapurit toisistaan henkilökohtaisia asioita tietävät, sen parempi.

Itselleni loppujen lopuksi aivan sama, vastaako joku tervehdykseeni, vaikka mukavaahan se on, jos reagoidaan. Tähän mennessä kuitenkin suurin piirtein 99,7% on aina vastannut tervehdykseeni, vaikka morjenstan kaikkia asuintalon alueella liikkuvia, tuttuja ja tuntemattomia.

No huhhuh, on joillain vittu ongelmat. Pakkososiaalisuus? Entäs hyvät tavat? Ei todellakaan ole mikään pakko tervehtiä ei ,mutta älkää vaan missään olosuhteissa erehtykö pyytämään apua tai neuvoja yhtään mihinkään. Ainoa mitä tuollaisille omahyväisille itsekkäille paskoille voi tarjota, niin nyrkkiä.

Apua ei typerille moukille heru, pysykää vaan tontillanne ja kattelkaa taivaalle.

Olen ikäni asunut maalla,tervehdin naapureita jos satun heidät huomaamaan jossain,jos minua ei joku tervehdi niin entä sitten,minun elämääni ei vaikuta jos joku naapuri ei satu tervehtimään....

Olen aivan samaa mieltä, en ymmärtänyt miksi romanialainen mies piti minulle kaksi kertaa puhuttelun siitä kun en tervehtinyt. Lopulta sanoin että on aivan sama onko hän olevinaan ystävällinen tai sitten ei. Toinen asia jota en ymmärrä näiden naapureiden yhteydessä on tupakointi kun käyn ulkona tupakalla niin tyhjä kurkkupurkki ulkona johon kaikki sai heittää natsat oli toistuvasti kustu täyteen samoin seinä noin metrin korkeudelle. Sitten joku sai loisto idean viedä kukkaruukku ylösalaisin pöydälle tuhkakupiksi, no naapurin rouvalle se ei sopinut. Tuhkakuppi piti kääntää ylösalaisin niin että natsat putosi. Toisinaan näitten ah niin ystävällisten suomalaisten aivoituksia ei kertakaikkiaan voi ymmärtää. Siitä tervehtimestä vielä ei maksa vaivaa, sen tyhjän saa ihan muutenkin.

Minunkin sosiaalinen elämä koostuu muusta kuin naapureista. Se ei vähene yhtään sen takia jos vastaan naapurin tervehdykseen.
Käytöstapoihin kuuluu vastata vaikkapa sen naapurin huomeneen. Jos joku katselee taivaalle vastaantullessa niin katselkoon. Ei sillä ole merkitystä.

Muuten en halua olla naapureiden kanssa tekemisissä.. eli vastaan tervehtimiseen. Vanhempaa seinänaapuria voin jopa tervehtiä ensin.

Normaali ihmisen tavat kunniaan!, hyvät tavat ovat ihan erikseen, sitten annetaan jo bussissa istuintilaa ja ollaan höpöttämättä kännykkäänkin ellei näille vierustovereillekaan mitään jutella, saati tervehditä
mutta kailotetaan siinä sitten "tärkeitä" asioita älypuhelimeen ja kaikkien korville melusaasteena.
Kaukana hyvistä tavoista on myös että vanhemmat antaa näiden keskenkasvuisten pelata tai olla facessa vaikka ollaan tädin synttäreillä tms. kun on niin tylsää jne.. mutta jos koulussa oppitunneillakin saa räplätä tätä eriarvoisuuden ensinmäistä ruumiillistumaa heti merkkivaatteiden jälkeen, niin mitä tuo nyt sitten olla tervehtimättä ketään kun on niin jotain, olevinaan.

Kyllähän on hyvätapaista vastata tervehdykseen, mutta jos ei itse tervehdi ensimmäisenä, niin ei pitäisi ottaa nokkiinsa. Jos taas toinen jättää toistuvasti vastaamatta tervehdykseen, voi aloitteenteon jättää vastaisuudessa hänelle. Hienoa, jos homma muuten sujuu, että on vain tästä kiinni.

kuuluu hyviin käytöstapoihin, jotka sinulta ilmeisesti puuttuvat

Itselle on ihan sama tervehditäänkö minua vai ei. En siitä loukkaannu jos joku ei tervehdi. Ymmärrän hyvin että kaikkia ei huvita tervehtiä. Itse moikkaan kyllä kaikki mutta jos huomaan että jotain ei kiinnosta, ei siinä mitään, se on mulle ihan OK.

En oikein ymmärrä mitä niin vastenmielistä voi olla naapurin tervehtimisessä.
Vai onkos täällä kaikki jöröt koolla? ;)
Itse moikkaan ja hymyilen kun naapuri tulee vastaan, mielestäni tervehtiminen kuuluu hyviin tapoihin.
Mutta en jää sitä murehtimaan, jos joku ei tahdo moikata - se on oma häpeä. :)

Naapurin tervehtiminen kuuluu hyviin tapoihin ja on ihan ookoo.
Sen sijaan hiostaminen "kökkä-puutarhankunnostus-talkoihin" on todella rasittavaa, vaikka kohteliaasti selittäisi ettei missään nimessä ole viherpeukola tai kiinnostunut istutuksista ja juuri siksi vuokrasi tämä asunnon johon kuuluu pelkkä parveke.

Kutsuja tippuu postiluukusta että tulkaapa lauantaina puutarhakökkään ja tutustutaan samalla makkaran grillauksen lomassa. Puutarha kattaa yleensä muutaman pensaan jota siinä kimpassa nypitään ja tutustuminen on taloyhtiön juorunhaluisten utelemista paljonko tienaat ja ootko naimisissa. Jos vuokralainen maksaa himputin korkeaa vuokraa, niin mielestäni naurettavaa omistusasuntojen asukkailta näyttää hapanta naamaa jos ei näihin talkoisiin heidän viihdyttämisekseen osallistu kesälauantaisin. Sitten huikitaan että: sua ei ole talkoissa näkyny.

Kun on tarpeeksi tekemistä ja muuta menoa elämässä sekä hyvä itsetunto niin ei jää liikaa miettimään jos joku ei tervehdi. Kyllä siitä outo olo jää jos ei joku vastaa tervehdykseen ja kieltämättä toistuvasti saman henkilön kohdalla on tarkoituksenmukaista röyhkeyttä. Tökeröä vaan, ei muuta.
Pääkaupungissa asuessa ja niillä main kiinnosti hyvin vähän kuka sanoi mitäkin mutta oli sitten harvinaista herkkua höpötellä naapurin kanssa joskus. Sama melkeinpä pienemmälläkin paikkakunnalla tosin sillä erotuksella että on oudompaa olla moikkaamatta kuin isossa kaupungissa. Joskus moikkaan ja joskus en. Jos joku ei vastaa niin eipä se ole mun aiheuttamaa se.

Meillä on ihan omakin elämä.

T. nuorehko nainen

Sivistynyt ihminen käyttäytyy normaalisti, ja tervehtii naapureitaan ja jutteleekin. Tämä lisää asumisviihtyvyyttä, ihan normaalia ystävällistä käytöstä kanssaihmisiä kohtaan. Asiassa ei ole mitään outoa tai vaikeaa, eikä siitä edes pitäisi tarvita keskustella.

Jos ei joku tervehdi eikä muutenkaan halua olla tekemisissä toisten talon asukkaiden kanssa, niin sekään ei anna mitään oikeutta lähteä tekemään tälle kiusaa - "vittu kun on leuhka tyyppi!"

Se ei vaan halua ja sillä siisti. Ei oo sun syy ettei se halua sanoa päivää tai olla sun kanssa tekemisissä. Mikä sua vaivaa, jos sä tollasesta otat ittees! Jos ei sano päivää, niin ei sano päivää, se on vain hyväksyttävä! Sitä sen sijaan ei pidä hyväksyä, että joku aloittaa kiusanteon tai muun vastaavan häirintäkampanjan vaan sen takia, että "vittu kun se on leuhka!"

Tervehdin vain sellaisia naapureita, jotka ei häiriköi muita ja ovat muutenkin fiksuja. Jos ns häiriköitä tervehtii, niin heistä voi tulla liian tuttavallisia. Ja se ei sovi minulle. Parempi vaan pitää turvallinen väli kyseisiin tapauksiin.. Ja viisasta on myös tietty etäisyys fiksuihin naapureihin eli ei parane kertoa liian henkkohtaisia asioita