Nyt on jo edessä ilta ja ulkonakin melko hämärää.
Ei näy ikkunastani pihlajanmarjoja, ei lankoja pitkin kirmaavia oravia.
Aurinkokin on painunut metsän taa.
Lupasi säätieteilijä sadetta ja ukkosia, mutta vielä on aivan kirkas taivas vain muutama pumpulipilven hattara hiljalleen kieppuen häälyy.
On jo senverran hämärää etten paljon muuta näe, vain tuolta etelänpuoleisesta ikkunasta nuo muutamat pilvet hahmottuvat.On kai unohtunut aikainen kotiinmeno.
Onkohan ollut kesän viimeisiä aurinkoisia päiviä tänään kun ei palstoille ole monikaan ehtinyt.
Minäkin alan pikapuoliin vetäytyä peittojeni alle.
Tuleeko kukaan mukaan??
Ilta
18
885
Vastaukset
- Ellu
Minä olen aina pitänyt sinua järkevänä naisena.
Ethän vaan ole katsellut liikaa noita viisikymppisten ketjuja?
Vitsi, vitsi!- Liena
järkevä ikinä ollutkaan, tällainen typerys ja haihattelija.
Anteeks häirintäni.
- Ellu
hauskakin veto. Sanoit vetäytyväsi vällyjen alle ja kysyit tuleeko kukaan mukaan.
Tuolla viisikymppisten palstalla kun ei oikeastaan puhuta paljon muusta kuin vällyjen alla peuhaamisesta, niin sanoin siksi leikilläni, että Liena!! ja niin edelleen.
Ethän nyt loukkaantunut!- Liena
harmistuin, mutta se meni jo ohi heti aamulla
Eikä sen väliä, vikka jonkun kainaloon pääsisinkin.
En ole juurikaan poikennut 50 villityksien sivuille.
Mutta nyt on ilta ja pitäisi kertoa minkälainen , mutta luultavasti kaikkien onneksi en osaakaan kun alkoi nukuttamaan niin pahuksesti.
Sanonkin vain , pimeää on ja
kaikille HYVÄÄ YÖTÄ: - Helena
Liena kirjoitti:
harmistuin, mutta se meni jo ohi heti aamulla
Eikä sen väliä, vikka jonkun kainaloon pääsisinkin.
En ole juurikaan poikennut 50 villityksien sivuille.
Mutta nyt on ilta ja pitäisi kertoa minkälainen , mutta luultavasti kaikkien onneksi en osaakaan kun alkoi nukuttamaan niin pahuksesti.
Sanonkin vain , pimeää on ja
kaikille HYVÄÄ YÖTÄ:Liena, kauniita unia!
- señora lyyli
kyllä sen tuntee nahoissaa että kesä on mänt. lämpö ei ole ennää sammaa ko kesäl. syksy tekkee tuloaa.
jokkuu ennusti että elokuunloppu on kaunista ja syyskuussa saahaa ellää viel kunnon kessää, mutta ei tainnu se ennustja tietää .:)))
kuivempaa sais tulla, niin syksyihmiset sais nauttii. mie oon kevät ihminen, kaiken uuven alkamisee ihastunut.:))
syksy ei ole miun aikaa, kukat pihas lakastuu, lehet tippuu puista ja tuuli tuntuu luissa asti.
syksyllä mie alan jo polttamaa kynttilöitä ja poltan kevvääsee asti ja ostan joka syksy uuven värikkään torkkupeiton hartioille.
uunis ko on valkia ja kynttilät pallaa, syksy tuntuu ihan mukiinmenevälle. sillo ylleensä muistelen enenpi jalmarii, syksy jotenkii tuop kuoleman lähelle, vaik jalmari kuolikin kevväällä kyntöjen aikaa.
soittelen hänen torvisoittoo,ja meiän yhteisii kappaleita.myö piettii talvisaikaa iltasin musiikki hetkii.
jalmari soitti torvee tai mandoliinii ja mie pianoo. nyt ko suru on jo 14 vuotta vanhaa,siin ei ennää ole tuskaa vaan se on kaunis muisto ,ystävyyestä yhteiselosta ja aviomiehestä.
kyllähän hää silti on mukana miunun elämäs, hää on näkymätön ystävä jolle voin puhhuu asiat joita en kellekkää muulle.
syksysin sanon hälle ,ettei sinust taia olla hirvimetsälle sinul on varmaa mielenkiintosampaa tekemistä.:))
sain viisi vuotta jalmarin kuoleman jälkee,hänen metsästys seuraltaa hirvipaistin ja välillä jänispaistinkin. mutta nyt hyö ei ennää ole tuonnu, vaik metsät on heil vielkii vuokralla.
minul on ollu sellasta vilskettä koko kesä ettei pajoo ehtint syventyy kesään, oon vaan viilettänt pitki ja poikin.
mutta kohan lumet tullee niin sitte voip rauhottuu taas kotipiiriin ja tietokonneesee.
terveisä kaikille toivoo lyyli.- kellohame®
Minä rakastan syksyä..vaikka itse olenkin keskikesän lapsi. syksyssä on kovasti tuoksuja ja värejä, kuulautta ja kirpeyttä.
Suurin tekijä,että se valmistaa kaiken keväälle, joka sit vaan lämmöllään auttaa syksyn tekemät tärkeät työt puhkeamaan loistoon.
Poltan kynttilöitä myös paljon, ne antaa hyvääoloa ja tunnelmaa ympärille, ulkona roikkuu myös erilaisia lyhtyjä missä kynttilät palaa-halpaa hyvänmielen hupia !Jospa Syyskuu astuu kauniina esille.."Syyskuiset päivät ne mieleeni jäivät, kun tuuli hiljaa tuuti viljaa.Muistathan silloin, kuin syyskuisin illoin loi lehdet tultaan öiden kultaan"
- Kirjar
kaunotar katsehin kainoin
arkaillen aurinko alas
punaiset poskensa painoi.
Sitten se ikäänkuin salaa
metsäisen maiseman yli
säteensä suortuvat heitti
pienoisen lahdelman syliin.
Säteistä väreessä vetten
kutoutui silkkinen silta.
Sillalta askelin kevyin
sipsutti myöhäinen ilta.
N.Laine.
Vaikka satoi ja ilta oli pimeä, nythän jo yön harsot ovat ylläni, tuli tuo runo mieleeni
ja sen myötä hyvää yötä ystävät.- Rituli
viisaampi!
Ilta saa, uinahtaa
päivyt vetten ja metsien taa.
Tyynny vaan, luonas on
Herra ain`.
Tummenee, himmenee
tähti syttyvä tuikkielee.
Tyynny vaan, luonas on
Herra ain`.
- Liena
Kirjoittelen täällä yksikseni iltani tuntemuksia, kun toiset kaikki ovat kymmenellä vuodella nuorentuneet ja poistuneet myös nuorempien palstoille.
Olen ikävissäni.
Mulla oli yksi mukava meilikaveri, ystävä.
En kuitenkaan osannut hoitaa tätä ystävyyttä ja niinpä olen aivan ilman oikeaa ystävää.
Minun ystäväni ovat vai telkku ja tämä tietsikka.
Kunpa osaisin hoitaa nämä ystävyydet niinkauan kuin tarvitsen.
Yöperhonen lentää kohti ikkunan valoa tuolla ulkona, tarviikohan sekin ystävää tai lämminta paikkaa minne menisi pakoon tulossa olevaa kylmää kautta.
----------
Tuolla jossain sinä olet , elämää omaasi eläen.
Vaan missä kuljet, missä on määränpääsi.
Elätkö odottaen , vai joko olet luovuttanut.
Onko polkusi suora ja mutkaton
vai kulkeeko kiertoteitä, yli kivien ja kumpareiden.- Kirjar
Kuparinen hohde rungossa männyn loistaa,
ruskean kaikki sävyt aurinko toistaa,
kuusen vihreät neulaset hohtavat kultaa,
toistaa aurinko koivun lehtien loistavaa keltaa.
Syksyn sateita talteen, imee savinen maa,
kevään tultua, mullasta puut taas juoda saa.
Jo lakastuivat kesän kukkaset loistostaan
ja puiden lehdet hiljalleen peittävät maan.
Ei ihmisen mieli tahdo taipua syksyyn,
se ei lannistu ulkona riehuvaan myrskyyn,
vaan katselee haaveillen tulevaan talveen,
liittyy unelmissaan muuttolintujen parveen.
Kynttilä lyhtyjä oksilla pihapuiden riippuu,
vielä syys omenatkin siellä oksissa kiikkuu.
Tähtitaivas kaartuu ylle pimeän talon katon
ja halla tekee nurmikosta huurteisen maton. - Liena
Kirjar kirjoitti:
Kuparinen hohde rungossa männyn loistaa,
ruskean kaikki sävyt aurinko toistaa,
kuusen vihreät neulaset hohtavat kultaa,
toistaa aurinko koivun lehtien loistavaa keltaa.
Syksyn sateita talteen, imee savinen maa,
kevään tultua, mullasta puut taas juoda saa.
Jo lakastuivat kesän kukkaset loistostaan
ja puiden lehdet hiljalleen peittävät maan.
Ei ihmisen mieli tahdo taipua syksyyn,
se ei lannistu ulkona riehuvaan myrskyyn,
vaan katselee haaveillen tulevaan talveen,
liittyy unelmissaan muuttolintujen parveen.
Kynttilä lyhtyjä oksilla pihapuiden riippuu,
vielä syys omenatkin siellä oksissa kiikkuu.
Tähtitaivas kaartuu ylle pimeän talon katon
ja halla tekee nurmikosta huurteisen maton.Vaahterapuu!
Vihersi silmuina kevään,
vienosti kesäisin liehui
eli hurmassaan.
Vaan syksy sen omakseen otti
tuon kesäisen vaahterapuun.
Kylmyyden syleillessä,
sai syystuulillaan
lehdet kauniisti punertamaan.
Havisee punainen lehti
puistojen kätköissä jossain
juhlapuvussaan.
Se loistaa kuin viehkeä neito
joka hempeästi hehkuttaa
kuin kukka, juhliessaan,
ja tanssiessaan
sävelissä elämänpuun.
Kauniisti punertaa lehdet
ruskana syksyjen tullen
kirjoväreissään.
Ei tietää voi tuhoja myrskyn
ei kylmyyttä pakkasien,
hienona ylpeillessään
nyt koreuttaan,
viel’ loistossa valoisan sään.
Vaan hurjana ulvahtaa tuulet
paukahtaa pakkasen poika
riemukulussaan.
Se pudottaa jokaisen lehden
puhureina laukatessaan
Koreuden viimeisenkin,
vielä juhlivista
puistojen vaahteroista.
Putoaa kirjavat lehdet
kuolevat kauniitkin puistot
kylmässä talven.
Jäävät jäljelle kesän muistot,
ja kaipaukset keväiseen
lämpimään vehreyteen,
ja loistoon syksynkin,
punaväreissään kukkivaan.
- Liena
Kirjar kirjoitti:
Kuparinen hohde rungossa männyn loistaa,
ruskean kaikki sävyt aurinko toistaa,
kuusen vihreät neulaset hohtavat kultaa,
toistaa aurinko koivun lehtien loistavaa keltaa.
Syksyn sateita talteen, imee savinen maa,
kevään tultua, mullasta puut taas juoda saa.
Jo lakastuivat kesän kukkaset loistostaan
ja puiden lehdet hiljalleen peittävät maan.
Ei ihmisen mieli tahdo taipua syksyyn,
se ei lannistu ulkona riehuvaan myrskyyn,
vaan katselee haaveillen tulevaan talveen,
liittyy unelmissaan muuttolintujen parveen.
Kynttilä lyhtyjä oksilla pihapuiden riippuu,
vielä syys omenatkin siellä oksissa kiikkuu.
Tähtitaivas kaartuu ylle pimeän talon katon
ja halla tekee nurmikosta huurteisen maton.Aurinkoinen päivä on taas illassa,ihana syksyinen päivä.
Tein pienen pyörähdyksen lähikaupungissa ja kotiin päästessäni ajattelin, miksi ihmeessä minä menen tuhlaamaan aikaani johonkin kaupungin pölyisille kaduille, kun saisin senkin hetken ihailla maaseudun rauhallista ja kaunista luontoa.
Huomaan olevani levotonkin kaiken masennukseni lisäksi, mutta tuleehan se levon aikakin meille jokaiselle.
Nyt jo kuitenkin illan hämäryys kattaa nämäkin tienoot. Kuitenkin rauhallisuus lisääntyy hetki hetkeltä. Naapurin isäntäkin lakkasi leikkaamasta ruohikkoa, ei todellakaan kuulu muita ääniä missään, mitä nyt sisälle lämpimään tunkeutunut ampiainen tuossa pörräilee.
Onko se muuten niin, että nuo pesästään ulos ajetut työmehiläiset (ampiaiset) saavat joka syksy jäädä kuolemaan työnsä tehtyään?
Eikö niitä pelasta mikään?
Jos niin on, niin siitäpä saammekin me ihmiset olla tyytyväisiä kun meillä on mahdollisuus ja olemme osanneet työssä oloaikana koota itsellemme tuen millä elämme kun olemme voimamme ja tarpeellisuutemme loppuun kuluttaneet.
Minun jaaritukseni tältä illalta loppuvat tähän. - Anu
Liena kirjoitti:
Aurinkoinen päivä on taas illassa,ihana syksyinen päivä.
Tein pienen pyörähdyksen lähikaupungissa ja kotiin päästessäni ajattelin, miksi ihmeessä minä menen tuhlaamaan aikaani johonkin kaupungin pölyisille kaduille, kun saisin senkin hetken ihailla maaseudun rauhallista ja kaunista luontoa.
Huomaan olevani levotonkin kaiken masennukseni lisäksi, mutta tuleehan se levon aikakin meille jokaiselle.
Nyt jo kuitenkin illan hämäryys kattaa nämäkin tienoot. Kuitenkin rauhallisuus lisääntyy hetki hetkeltä. Naapurin isäntäkin lakkasi leikkaamasta ruohikkoa, ei todellakaan kuulu muita ääniä missään, mitä nyt sisälle lämpimään tunkeutunut ampiainen tuossa pörräilee.
Onko se muuten niin, että nuo pesästään ulos ajetut työmehiläiset (ampiaiset) saavat joka syksy jäädä kuolemaan työnsä tehtyään?
Eikö niitä pelasta mikään?
Jos niin on, niin siitäpä saammekin me ihmiset olla tyytyväisiä kun meillä on mahdollisuus ja olemme osanneet työssä oloaikana koota itsellemme tuen millä elämme kun olemme voimamme ja tarpeellisuutemme loppuun kuluttaneet.
Minun jaaritukseni tältä illalta loppuvat tähän.Metsä karistaa auringon olkapäiltään,
piilottaa lintujen laulut.
Yö vetäisee liinan ohimoilleen.
Hiljaisuus tekee tilaa tuoksuille.
Ne hulmahtavat maisemaan kuin suitsuke.
Jumalan enkelit keräävät iltarukouksia
majoihin.
Hyvää yötä kaikille Anu. - Liena
Anu kirjoitti:
Metsä karistaa auringon olkapäiltään,
piilottaa lintujen laulut.
Yö vetäisee liinan ohimoilleen.
Hiljaisuus tekee tilaa tuoksuille.
Ne hulmahtavat maisemaan kuin suitsuke.
Jumalan enkelit keräävät iltarukouksia
majoihin.
Hyvää yötä kaikille Anu.Tämän illan ja yön
mä omistan yksin,
myös taivaan tähtineen,
jotka haaveiden voimin
mua kantavat unelmiin.
Villiruusujen sulotuoksun
yössäni omistan
ja kuulaan hämäryyden
sinessä rakastan.
Onko tämä vain unta? - Rituli
Liena kirjoitti:
Tämän illan ja yön
mä omistan yksin,
myös taivaan tähtineen,
jotka haaveiden voimin
mua kantavat unelmiin.
Villiruusujen sulotuoksun
yössäni omistan
ja kuulaan hämäryyden
sinessä rakastan.
Onko tämä vain unta?on ympärilläin.
On yö ja tähdet taivahalla loistaa välkkyen jne.
Meniköhän se nyt noin?
HYVÄÄ YÖTÄ kumminkin! - Kirjar
Aurinko on vielä tuossa puiden latvoja valaisemassa ja ilta saapuu hiljalleen.
Istuin tuolla ulkona muistellen vuosien mittaan kadottamiani ystäviä. Katselin pilvien leijailua ja ajattelin että samoin ne ystävätkin lipuvat pois elämän taivaalta.
Leskeksi jäätyäni olen todella jäänyt yksin, harva on se ystävien joukko joka enää kutsuisi vierailulle, tai poikkeaisi luonani.
Pariton on aina pariton, mieluummin kaikkilla kutsuilla nähdään pariskunta, pelkäävätkö he yksinäisen naisen kohtaamista, kuvittelevatko että sellaisessa piilee jokin " vaara".
Syytä on minussakin, alkuvuosien masennuksessa en edes halunnut ottaa yhteyttä entisiin ystäviini, en halunnut aina uudelleen ja uudelleen vastata samoihin kysymyksiin, selittää jotain, ja kuitenkin minusta tuntui että vaikka sanoin olevani masentunut, ikävöiväni ja mitä tahansa tunteistani, oli vaikutus sama, jos olisin sanonut että leipää saa markalla.
Nyt mietin onko ystävien säilyttäminen leskelle yhtä vaikeaa kuin on löytää halpahallista kalliille näyttävät halvat housut.
Ilta tuo aina ikävän ja huominen katoaa eilisen muistoihin, mutta täällä yritän yhä uudelleen ja uudelleen löytää ilon elämääni, tarkoituksen päiviini ja tasapainon mielelleni.
Iloisena seurasin perhosten leikkiä auringossa, kuinkahan monta päivää vielä saavat lennellä lempeässä paisteessa? - Liena
Kirjar kirjoitti:
Aurinko on vielä tuossa puiden latvoja valaisemassa ja ilta saapuu hiljalleen.
Istuin tuolla ulkona muistellen vuosien mittaan kadottamiani ystäviä. Katselin pilvien leijailua ja ajattelin että samoin ne ystävätkin lipuvat pois elämän taivaalta.
Leskeksi jäätyäni olen todella jäänyt yksin, harva on se ystävien joukko joka enää kutsuisi vierailulle, tai poikkeaisi luonani.
Pariton on aina pariton, mieluummin kaikkilla kutsuilla nähdään pariskunta, pelkäävätkö he yksinäisen naisen kohtaamista, kuvittelevatko että sellaisessa piilee jokin " vaara".
Syytä on minussakin, alkuvuosien masennuksessa en edes halunnut ottaa yhteyttä entisiin ystäviini, en halunnut aina uudelleen ja uudelleen vastata samoihin kysymyksiin, selittää jotain, ja kuitenkin minusta tuntui että vaikka sanoin olevani masentunut, ikävöiväni ja mitä tahansa tunteistani, oli vaikutus sama, jos olisin sanonut että leipää saa markalla.
Nyt mietin onko ystävien säilyttäminen leskelle yhtä vaikeaa kuin on löytää halpahallista kalliille näyttävät halvat housut.
Ilta tuo aina ikävän ja huominen katoaa eilisen muistoihin, mutta täällä yritän yhä uudelleen ja uudelleen löytää ilon elämääni, tarkoituksen päiviini ja tasapainon mielelleni.
Iloisena seurasin perhosten leikkiä auringossa, kuinkahan monta päivää vielä saavat lennellä lempeässä paisteessa?kirjoittaa kovin kauniisti, minä vain haparoin.
Mutta kyllähän se on minulla samalla lailla, olen niin yksinäinen.
En ole hoitanut noita ystävyys suhteita, tai en ole osannut niitä hoitaa.
Tiedän itsessäni olevan vika sillä en osaa ensimäisenä ottaa yhteyttä vieraampiin ihmisiin.
Tässä hiljakkoin otin puhelinyhteyden täysin vieraaseen henkilöön ja se onnistui melko mukavasti kuitenkin, lörpöttelimme vain, tai sanoisinko, minä lörpöttelin.
Jos minulla ei olisi tuota Bingossa käyntiä, niin ei olisi menoa minnekään.
Se on pieni henkireikä, mutta kovin kalliiksi käy silloin kun ei ole hyvää tuuria.
En saa aloitettua käymistäni edes tuolla eläkeläisten tapaamisissa kun ei ole ketään persuuksiin potkaisijaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kelekkakisat
Mikä vakava onnettomuus sattunut kisoissa. On peruttu koko kisat. Pelastuskopteri näytti käyvän paikalla.3411301- 629162
- 1375455
- 1443754
- 753690
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi373599- 403348
- 612713
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak722430Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal152249