Oletan olevani bi-nainen. En ainakaan umpihetero, sen verran naisetkin kiinnostaa.
Olen parisuhteessa miehen kanssa, ja hän saa minut tuntemaan itseni naiselliseksi naiseksi. Hän sanoo hyväksyvänsä mahdollinen bi-seksuaalisuuteni, jota tosin en ole vielä ihan täysin myöntänyt hänelle.
Mutta ihmettelen välillä itsekin käytöstäni, jos joku muukin: kun seuraan tulee nainen, joka herättää tavalla tai toisella mielenkiintoni, muutun poikamaiseksi. Minulla on käsitys että femmet pitävät nimenomaan femmeistä eikä butcheista. Vai onko lähinnä lesbojen juttu? Jotenkin poikamaisilla tavoilla tuon itseäni tykö.
Voiko naisellinen bi-nainen tykätä tällaisesta 'genderiä' vaihtelevasta..?
Kohtalotovereita?
Olen parisuhteessa miehen kanssa, ja hän saa minut tuntemaan itseni naiselliseksi naiseksi. Hän sanoo hyväksyvänsä mahdollinen bi-seksuaalisuuteni, jota tosin en ole vielä ihan täysin myöntänyt hänelle.
Mutta ihmettelen välillä itsekin käytöstäni, jos joku muukin: kun seuraan tulee nainen, joka herättää tavalla tai toisella mielenkiintoni, muutun poikamaiseksi. Minulla on käsitys että femmet pitävät nimenomaan femmeistä eikä butcheista. Vai onko lähinnä lesbojen juttu? Jotenkin poikamaisilla tavoilla tuon itseäni tykö.
Voiko naisellinen bi-nainen tykätä tällaisesta 'genderiä' vaihtelevasta..?
Kohtalotovereita?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minä mietiskelin tuota sillä tavalla, että ihmisethän tuppaavat aina heijastumaan vuorovaikutuksessa eri ihmisten kanssa eri tavalla - siis sillä tavalla, että toisenlaisen kaverin kanssa rupatellessa tapaa nousta vahvempina esiin tietynlaiset piirteet itsestä ja sitten taas ihan toisenlaisen kaverin kanssa toisenlaiset. Aina sama persoona on kuitenkin, kyse on siitä että toisessa roolissa/suhteessa/puheen sinkoilussa pääsee läpi luontevasti toisenlaiset piirteet itsestään kuin toisessa. Ehkäpä tuossa sinun "gender-vaihtelussa" on kans kyse vaan samanlaisesta luonnollisesta ilmiöstä; sinussa tapaa vain päästä se poikamaisempi sinä painotetusti läpi noissa vuorovaikutustilanteissa, eikä siinä mitään. (:
Bustasin just itseni muuten ihan päinvastaisista stereotyyppisistä oletuksista, minä taas jotenkin mieltäisin kyllä että femmen spottaisi useammin butchahtavan tai androgyynisen keissin kans kuin toisen femmen. :D En tiiä, kaipa nämä yleistykset on sinällään turhia, eikö lie joka lohkos vaihtelua siinä missä yksilöitäki. Vai kuis toiset arvelee?
Naiset on miesten edessä lahnoja ja sitten kun tapaavat naisen, jonka kanssa ei voi olla lahna, käyttäytyvät milloin mitenkin, johtuen siitä, että yleensä peittelevät kaikki oikeat ajatuksensa, tunteensa miehiltä, kun heihin voi vain heijastaa sen ulkopinnan itsestään esille ja maskuliinisen miehen heijastus saa tuntemaan naiselliselta, pelkästään sen maskuliinisen miehen heijastuksen ansiosta, totuus nyt voi olla oikeasti jotain muuta. Naisille taas rupeavat alistuneet lahnat esittämään, että kyllä he nyt ovat vaan niin kovasti jotakin, käyttäytyvät siis siten, miten eivät miesten kanssa uskalla olla ja käyttäytyä.
Ei tuollaisesta pisteitä heru.
:DDD Joo ei. Jos jostai lähdetään, niin toi sun olemusajattelu -- milloin sä olet pistänyt riviin edes 10 naista/miestä ja todennut, että nämäpä 10 käyttäytyvät ja ajattelevat samalla tavalla, ovat olemassa samankaltaisina? :D
Niin lesbot laittaa pieleen menneen suhteen biseksuaalisten ja heteroiden syyksi.
Biseksuaalit puolestaan heteroiden syyksi.
Kenen syyksi heterot laittavat pieleen menneen suhteen?
Ellei sen, että toinen oli yhtäkkiä loputon kusipää, lesbojen ja bissejen! Ainakin ympyrä sulkeutuisi, hehehe. :D