Yhä palaa kaipuuni sinuun
kun silmin tummentunein katsot minuun.
Jostain kuulen järjen äänen
koskea sinuun saa en.
Vai kuuntelenko ääntä sydämen?
Se onko ainoastaan ääntä paheellisen mielen?
Hillitsenkö kaipuun kuumeisen
vai saanko kerran olla heikko, ihminen?
kun silmin tummentunein katsot minuun.
Jostain kuulen järjen äänen
koskea sinuun saa en.
Vai kuuntelenko ääntä sydämen?
Se onko ainoastaan ääntä paheellisen mielen?
Hillitsenkö kaipuun kuumeisen
vai saanko kerran olla heikko, ihminen?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sama liekki palaa minunkin sydämessäni kun katsot säteilevillä silmilläsi minuun ja hymyilet vastaanottavaisesti.
Älä järkeä kuuntele vaan sydäntä ja tunteita.Minunkin järkeni hangaa vastaan mutta poltto sydämessäni on voimakkaampi. Se haluaa sinulle antautua. Haluaa ottaa vastaan sen rakkauden ja hellyyden jota sydämesi on täynnä.
Et ole heikko vaan rakastunut.Minä sen sijaan olen heikko mutta uskon että rakkautesi ja hyvyytesi voimalla nousen taas jaloilleni.Ja olen se hyvä ihminen sillä hyvällä luonteella joka on minulle ominainen.
Tule siis ja kätesi ojenna. Anna mun rakastaa sinua koko sydämeni voimalla.Olet kaikkea sitä mitä toivon elämän minulle antavan. Olet minun rakkauteni...se oikea...uskoisin.M
Nainen olen minäkin.
Olen luullut, että sen huomaa teksteistäni.
Silti toiset naiset joskus yllättävän paljon kiinnostuvat niistä.
Toivottavasti ne antavat jotain myös miespuolisille lukijoille.( jos heitä täällä käy )
Olisikohan ulosantini jotenkin maskuliininen? :)
Joka tapauksessa ne ovat täällä luettavaksi kaikille joita kaikenlaiset runot kiinnostavat.
Ja voihan olla, että monet naiset runoja lukiessaan näkevät silmissään oman rakastettunsa tai komean Tommy Tabermannin tai jotain.
nikkiä kulkija muualla kuin täällä?
Harvemmin. Jos, niin yleensä runojen merkeissä.
Olen jossain muualla nähnyt jonkun käyttävän samaa nikkiä isolla alkukirjaimella. Se en ole minä. :)
ja soneran sätissä et siis kuljeskele?
En kuljeskele siellä.
Paheellisen heikko mieli, kera järjen äänen.
Kuuntele!
Kuni sydän lyö...
Miten koskea sydämellä Sinuun?
Tummasilmäinen.
.................
Minusta runosi heikkoudesta.
Koskettaa!
Älä loukkaannu intuutiosta!
Mielestäni runosielunliikkeen...jatke vain!
Taivu.
Hee. Juuri näitä lyyrisiä lihan ja hengen välisiä tuskailuasetelmia. Hermeettinen romanssi tahriutuu muodon kosketuksesta. Mutta mikä olisikaan väistämättömämpää tapahtuvaksi!
Ensimmäisen säkeistön rytmi ei nappaa mukaansa. Se tuntuu jotenkin tasapainottomalta. Vasta toisen säkeistön valossa ensimmäinenkin näyttäytyy releventtina. Ensimmäisellä lukukerralla runo jää siis roikkumaan loppuosansa varaan.
Useamman lukemisen jälkeen runo kokonaisuudessaan kuitenkin saa pienet, tummat väreet kulkemaan vartalossani.