Matkakokemuksiamme Koh Samui'sta

Olimme parisen vuotta sitten Koh Samuilla ja Bangkokissa. Tässä kokemuksia ja vinkkejä Koh Samui'sta...

Hotellit: Asuminen usemmalla rannalla ja hotellissa osoittautui hyväksi ideaksi. Lamailla sijaitsevan Aloha Resortin uima-allas alue oli koko rannan viihtyisin, ja uima-allas vain 15 m päässä merestä. Hotelli oli hinta-laatu suhteeltaan mielestämme hyvä, palvelu pelasi ja aamiaispöytä oli runsas. Lamailla tarjotaan lähinnä bungalow-asumista, jotka ovat usein vieri vieressä ilman merinäköaloja. Alohassa päärakennuksessa asuminen olikin hyvä ratkaisu tässä mielessä. Ravintoloiden keskittymät olivat puolisen kilometrin päässä Alohasta, tätäkin lähempänä olivat mm. Galaxy Resort, Golden Sand Resort sekä Pavillion Resort, jotka näyttivät asiallisilta hotelleilta. Chawengilla asuimme bungalowissa rannan pohjoispäässä Coral Bay Resortissa sekä eteläpään loistohotellissa Central Samui Beachissä. Coral Bayn bungalowit olivat harvassa ja monista oli hieno merinäköala. Taannoisen tulipalon johdosta ravintola- ym. palvelut olivat heikot, joten kun lisäksi ottaa huomioon taxin/bussin vaativan sijainnin, voi hotellia suositella lähinnä niille, jotka haluavat omaa rauhaa ja rauhallisen rannanpätkän. Etelä-Thaimaan parhaimmaksi hotelliksi valittu Central Samui taas soveltuu niille, jotka haluavat edes parin päivän ajan tuntea itsensä siirtomaaherraksi. Palvelu on uskomatonta ja todella laaja uima-allasalue suihkulähteineen upea. Alueella on paljon hotellin tarjoamaa ohjelmaa vesi-aerobickistä golfaukseen, ja Chawengin hiekkaranta oli hotellin kohdalla hienoimmillaan. Iltaisin on buffet-juhlia eri teemoilla (meksikolainen, thairuoka, itämainen ruoka) musiikkiesityksineen (590 baht). Chawengilla hyviltä hotelleilta vaikuttivat myös Amari Palm Reef Resort, Baan Samui Resort, Baan Chaweng Resort ja Beachcomber.

Liikkuminen: Vasemmanpuolisen liikenteen, teiden heikon kunnon ja liikennekulttuurin erilaisuuden vuoksi auton etc. vuokrausta emme juuri suosittelisi. Moottoripyörän vuokraus on silti suosittua; poliisi näytti järjestävän ratsioita ja sakottavan ilman kypärää ajavia turisteja. Saarta ympäri ajavat bussit eli lavapakettiautot ovat kätevä liikkumismuoto, kunhan pääset yhteisymmärrykseen hinnasta; se on sovittava etukäteen. Lamailta ja Chawengilta pitäisi päästä Nathoniin n. 50 bahtilla. Kannattaa aina tinkiä vähintään puolet ja odottaa tarvittaessa seuraavaa bussia jos yhteisymmärrystä ei löydy. Ilmastoidut taxit ovat kalliimpia, joskin nopeampia. Jalkakäytävät ovat heikohkot joten mahdollisia lastenrattaita ei ole herkkua työnnellä helteen uuvuttamana.

Nähtävyydet ja retket: Matkatoimistoja löytyy hyvin niin Lamailta kuin Chawengilta ja ne osoittatuivat luotettaviksi. Retkien hintaan sisältyi aina haku hotellilta ja paluu hotellille, sekä ruokailut. 30 km päässä Samuilta sijaitseva Angthong Marine National Park on hieno 40 saaren luonnonpuistoalue, jonne matka laivalla kestää 2.5 tuntia. Päivän retken hinta oli 700 baht (100 mk). Pysähdys on kahdella saarella, jossa molemmissa snorklataan. Vesi oli varsin sameata eikä kaloja juurikaan näkynyt. Kiipeäminen 250 m korkealle näköalapaikalle äkkijyrkkää kivikkoa ylös puiden juurista ja köysistä kiinnipitäen on todellinen voimanponnistus eikä sitä voi suositella huonokuntoisille. Näköala on todella komea, mutta kiipeäminen todellakin vaatii hyvät kengät, paljon vettä sekä suomalaista sisua. Koh Phangan sijaitsee 7 km Samuilta ja myös sinne voi tehdä päivän retken (1300 baht). Menimme kuitenkin itse 50 km päässä sijaitsevalle Koh Tao saarelle, minkä vedenalainen maailma oli huikaiseva. Kahdesta snorklauspaikasta Koh Nang Yuan, missä hiekkasärkät yhdistävät kolmea saarta, tarjosi fantastisen snorklauselämyksen. Hauen kokoisia vaan ei värisiä kaloja oli satoja ja vesi kristallinkirkasta. Pikavenevaihtoehto oli kesti 1.5 tuntia, mutta merenkäynti sai matkan tuntumaan ikuisuudelta. Kannattaa varautua matkapahoinvointilääkkeillä (esim. Marzine) ja pyytää pelastusliivit päällensä. Kuljettajat ajavat kuin off-shore kisoissa aallokosta riippumatta. Retken hinta oli 1200 baht. Butterfly Garden on hankalan matkan päässä eikä juurikaan säväyttänyt, sen sijaan Namuang II vesiputous oli hieno. Sinne mentäessä voi loppupätkän mennä elefantilla (600 baht). Lamain Heavens Garden viewpointilta avautuu kaunis näkymä alas Lamain lahdelle, eikä kiipeäminen huipulle vie kuin puolisen tuntia. Ylhäällä on ravintola, missä voi ottaa vilvoittavan Singha beerin ja lepuuttaa jalkojaan sitä nauttiessa. Bussi Big Buddhalle Chawengilta maksoi 40 bahtia ja oli näkemisen arvoinen pyhine rituaaleineen. Sieltä voi kätevästi jatkaa matkaansa lähirannoille: Bo Phut ei vaikuttanut järin kummoselta, sen sijaan veden rajaan ulottuvien palmujen reunustama Maenam Beach oli paratiisimainen. Parhaimmillaan ranta oli Santiburi Resort loistohotellin kohdalla. Rannalla on muutamia ravintoloita ja puhdas vesi syveni mukavan nopeasti toisin kuin Chawengin pohjoisranta. Chawengin ranta lähenteli vilkkaudellaan Välimeren rantoja eikä matalana ja osin roskaisena viehättänyt siinä määrin kuin syvempi ja puhtaampi Lamain ranta. Pääkaupunki Nathon on pieni, eikä tarjoa juuri sen ihmeellisempiä ostosmahdollisuuksia kuin esim. Chawengin pääkatu. Lamailla ostosmahdollisuudet ovat rajoitetummat mutta esim. räätälinliikkeitä ja nettikahviloita on riittävästi.

Ruokailu ja yöelämä: Lamailla kuten Chawengillakin vaatimattomat baarit tarjoavat herkullista ruokaa alta kympin. Esim. erinomainen Mussaman curry maksoi 30 bahtia. Paistettu riisi erilaisilla lisukkeilla on hyvä lounasvaihtoehto. Lamailla Salathai oli ainoita paremman tasoisia thairavintoloita hotellien tarjonnan lisäksi. Chawengilla tasokkaita, meren eläviä monipuolisesti tarjoavia ravintoloita ovat Seafood Market, Drop Inn ja Baan Thai. Ravintolan edessä on jäähileiden seassa kaloja ja äyriäisiä, joista voi valintansa mukaan rakentaa ateriansa. Kalalajin lisäksi voi valita valmistustavan. Red (ja white) Snapper oli herkullista ja edullista (40 baht/100 g) samoin tiikeriravut (100 baht/100 g) ja vihersimpukat. Kampelan oloinen meriantura (Sole) oli varsin ruotoinen. Viini on Suomen hinnoissa ja olut vähän halvempaa. Italialaisia ravintoloita löytyy useampia; ruoka niissä maksaa tuplasti mitä katukeittiöissä thairuoka. Lamailla oli yöelämää siinä kuin Chawengillakin, vaikkakaan varsinaisia discoja ei ollut. Poiketen etelä-Euroopan rantaelämästä, illanvietossa ei tärkeintä ollut juominen, vaan iltaa vietettiin yleisesti baareissa thaityttöjen kanssa pelejä pelaillen. Green Mango discossa pääsi jo tanssin makuun. Lamailla discon tapainen isompi paikka oli Bauhaus.

Yleistä: Lukemattomista intialaisten pitämistä räätälinliikkeistä tuli kokeiltua Uomo Fashionia, jolla on liikkeet niin Lamailla kuin Chawengilla. Kielitaitoinen omistajaveljespari oli poikkeuksellisen sympaattinen. Hinnat riippuvat pitkälti kankaista. Naisten jakkupuku maksoi 4300 bahtia, miesten pikkutakki 2500 bahtia, housut 800 baht ja pitkähihainen silkkipaita 700 baht. Nettikahviloita on myös todella paljon, ja taksat ovat 1 tai 2 bahtia minuutilta; päivällä on usein halvempaa. Yhteyksien nopeudessa on suuria eroja. Saaren asukkaat ovat ystävällisiä ja stressittömän tuntuisia, mikä ei voi olla vaikuttamatta lomailijaankin. Vilkkaampaa elämää tai monipuolisempia ostosmahdollisuuksia kaipaava voi siirtyä muualle Thaimaaseen lentämisen lisäksi varsin kätevästi myös laiva-juna yhdistelmällä. Ostimme Lamailta matkatoimistosta 1450 bahtilla 1-luokan lipun laiva-junamatkalle Bangkokiin. Matka aloitettiin Nathonista, mistä bussi vei Thang Thongiin. Sieltä menimme laivalla (1.5 h) mantereelle Don Sakiin, mistä ajoimme bussilla 60 km Surat Thanin lähistöllä sijaitsevalle rautatieasemalle. Yöjuna lähti ajoissa kello 20.57 ja oli Bangkokissa aamukymmeneltä. Muut junat näyttivät olevan parikin tuntia myöhässä. Kaiken kaikkiaan kaksi viikkoa saa Koh Samuilla hyvin kulumaan pitkästymättä etenkin jos arvostaa 30 C:ssa vedessä uimista, paratiisimaisia hiekkarantoja sekä lämpöä. Se onkin erinomainen häämatkakohde. Kolmeviikkoisen matkamme aikana ei vettä tullut päiväsaikaan kuin tunnin! Vaihtelua saadakseen kannattaa kuitenkin tehdä retkiä lähisaarille ja mahdollisesti majoittua sekä Lamaille että Chawengille, ehkä jopa Koh Taolle pariksi päivää. 710000 vuosittaisesta matkailijasta valtaosa on englantilaisia, japanilaisia sekä saksalaisia eläkeläisiä; ruotsalaisiakin käy vuosittain 20.000; sen sijaan suomalaisiin ei tuolloin vielä törmännyt!