Olemme menossa useampi käräjille testamentin purkuun.Jos testamentti puretaan, niin perintö ilmeisesti jaetaan lain mukaisesti. Kuinka käy niitten jotka ovat hyväksyneet testamentin saavatko he mitään?
Saavatko mitään?
Laura
191918
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Testamentin moiteoikeudenkäynnin mahdollinen positiivinen tulos tulee ainoastaan niiden perillisten hyväksi, jotka ovat testamenttia määräajassa moittineet eli ovat jutussa kantajina. Muiden osuudet eivät ainakaan lisäänny.
Voisiko joku vielä vähän täsmentää...
Jos perilliset ovat kirjallisesti hyväksyneet testamentin, niin moiteoikeus on menetetty.
Jossain tapauksissa (riippuen testamentista)testamentti saadaan kumoon, vaikka vaan yksi perillinen moittii testamenttia. Testamentin määräyksistä sitten riippuu jääkö perillisistä osattomaksi ne, jotka ovat jo testamentin hyväksyneet. Jos on tehty perinnöttömäksi ja on hyväksynyt sen, niin perintö on menetetty.
Väärin täsmennetty!
Testamentin moiteriidassa annettu tuomio vaikuttaa vain moittijan hyväksi. Testamentti julistetaan pätemättömäksi vain SILTÄ OSIN kuin se estää moittijaa saamasta osuuttaan jäämistöstä.
Testamenttia ei siten milloinkaan voida julistaa sinänsä (kokonaan) mitättömäksi. Se on voimassa niihin perillisiin nähden, jotka eivät ole moitekannetta nostaneet tai jotka ovat hyväksyneet testamentin. Edes muotovirheellinen testamentti ei käy pätemättömäksi niiden osalta, jotka ovat jättäneet moitekanteen ajamatta.
Niin yksikin perillinen rittää moittimaan testamenttia.Ja muutkin perilliset saavat osuutensa lain mukaan.Menikö nyt oikein?
"Niin yksikin perillinen rittää moittimaan testamenttia"
- Yksikin perillinen voi moittia testamenttia - mutta vain omasta puolestaan ja vain omaksi edukseen.
"Ja muutkin perilliset saavat osuutensa lain mukaan.Menikö nyt oikein?"
- Ei mennyt vieläkään oikein! Luepa edellinen vastaukseni ajatuksella. Kyllä sieltä pitäisi oikea vastaus löytyä! (Muiden osalta testamentti jää voimaan sillä rajoituksella, että moittija saa lainmukaisen perintöosuutensa testamentin estämättä. Tämä merkitsee sitä, että muiden osuuksia voidaan joutua vastaavasti supistamaan.)
"abc" antaa väärää tietoa.
Muotovirheellinen testamentti ei pätevöidy kenenkään osalta, jos testamenttia yksikin moittii. Käräjäoikeudessa kyllä käydään päätös useimmiten hakemassa.
Olet väärässä! Muotovirheellinenkin testamentti pätevöityy, jos sitä ei määräajassa moitita. Ja jos moititaankin, testamentti jää voimaan niiden perillisten osalta, jotka eivät ole itse moitekannetta ajaneet.
Teoksessa AULIS AARNIO: SUOMEN JÄÄMISTÖOIKEUS II (Helsinki 1991) sivulla 351 todetaan:
"Edes muotovirheellinen testamentti ei käy kokonaan pätemättömäksi, jos yksikin perillinen jättää moitakanteen ajamatta. Tämä on voimassa myös suullisesta testamentista. Periaatteessa on mahdollista, että suullinen lausuma tai allekirjoituksia vailla oleva asiakirja on testamenttina voimassa joihinkin perillisiin nähden ja pätemätön joihinkin toisiin nähden."
Jos perillinen hyväksyy testamentin, testamentti tulee hänen osaltaan päteväksi eikä hän voi vedota enää sen jälkeen mihinkään pätemättömyysperusteeseen. Perillisellä on oikeus arvioida tilanne niin, että muotovirheestä huolimatta hän pitää testamettia vainajan viimeisenä tahtona, jota hän haluaa kunnioittaa (vaikka muut eivät tekisikään niin).
15:sta testamentin saajasta kolme moitti suullista testamenttia, joka ei ollut muotovirheestä johtuen pätevä. Käräjäoikeus mitätöi testamentin ja se ei jäänyt kenenkään osalta voimaan, eikä sen perusteella kukaan saanut mitään pesästä.
Oikeus se on joka loppujen lopuksi tuomitsee ja sitten on aivan eri asia jos joku perillisitä antaa osuudestaan koska on kyse vainajan viimeisestä tahdosta.
15:sta perillisestä vain kolme moitti suullista testamenttia ja tuon testamentin käräjäoikeus julisti muotovirheen perusteella mitättömäksi.
Kukaan ei saanut mitään, mutta yksi menetti.
Toinen asia on sitten, jos joku perillisistä antaa osuudestaan vainajan tahdon mukaisesti.
Onko perijöillä mahdollisuus tehdä jonkinlainen ryhmäkanne, tai mikä lie(kyseessä samanarvoiset perijät), vai pitääkö jokaisen tehdä moite aivan erikseen?
Oliko oikeus väärässä, abc?
Kyllä olisi pitänyt laittaa abc jakamaan pesä ja tulkitsemaan testamentti niin olisi varmasti toimittu oikein. Harmi että abc ei ollut tuomarina. Kyllä tässä oikeusvaltio menee ihan raiteiltaan kun abc:n asijan tunttemusta ei ole kuultu. Jummi jammi sentään.
Käräjäoikeus tuskin on ollut väärässä (vaikka ei se mahdotonta ole!. Tässä on nyt maallikko selostanut oikeuden ratkaisua ja on ilmeisesti käsittänyt sen merkityksen väärin. Kun mennään tuollaista esittämään, niin parasta olisi lainata oikeuden ratkaisu sellaisenaan eikä todennäköisesti monen mutkan kautta kuultuna ja tulkittuna. En usko, että ratkaisu ja sen merkitys on oikein selitetty.
Lainaamani teoksen tekijää, siviilioikeuden professori Aulis Aarniota, pidetään yleisesti maamme parhaana perintö- ja testamenttioikeuden tuntijana. Hän on mm. ollut valmistelemassa nykyistä perintökaarta. Kyllä hän nämä testamenttiasiat paremmin hallitsee kuin joku käräjätuomari.
Kyllä toki on. Kyllä saman kanteen takana voi olla useita kantajia. Testamentin moiteasiassa yleensä perillisillä onkin yhteinen intressi saada testamentti kumotuksi, ja tällöin on kaikin puolin edullista, että he yhdessä nostavat moitekanteen. Kanne ei kuitenkaan ole miään ryhmäkanne, sillä tarkoitetaan eri asiaa. Suomessa ryhmäkanne ei ole mahdollinen, mutta esim. USA:ssa on.
Herrojen Aarnio ja Kankaan opit eivät mene perille näille "jurristeiksi" opetteleville. Näin voitanee tulkita, kun lukee millaisia tuomioita eri oikeusasteissa jaetaan.
abc:n on syytä tutustua vaikka www.finlex.fi tarjontaan, niin silmät aukeavat. Ne ovat aunneet useammalle maallikollekin, jos on joutunut asioimaan näiden "jurristien" ja tuomareiden kanssa.
Itse olen viimeksi tutustunut Aarnio-Kankaan teksiin painoksista 2000.
Kumpa saisikin prof. Kankaan tuomariksi asiassaan.
Kevennetäänpäs vähän tunnelmaa
eräällä tosijutulla tuomareista ja professoreista.
Löysin tämään eräästä ammattilehdestämme muutama vuosi sitten ja vain pakko kertoa kun niin tähän aiheeseen sopii.
Maaoikeus käsitteli erästä kiinteistötoimituksen valitusasiaa. Maaoikeuden kuultavana asiantuntijana oli eräs silloinen maaoikeudenalan johtavia (ellei johtavakin) asiantuntijoita Professori Veikko O. Hyvönen (muistaakseni Helsingin Yliopiston Maa- ja vesioikeuden professori). Maaoikeus päätyi kuitenkin eri kannalalle kuin Hyvönen oli esittänyt. Istunnon jälkeen Maaoikeustuomari ja toimitusinsinööri jonka toimituksesta oli valitettu istuivat kahvilla. Maaoikeustuomari oli todennut että kyllä sitä näköjään professorikin voi erehtyä. Siihen toimitusinsinööri oli todennut että niin voi maaoikeuskin erehtyä. Tähän tuomari oli todennut että siinä on se vissi ero että jos professori erehtyy niin sitä ei kenenkään tarvitse noudattaa mutta jos maaoikeus erehtyy niin sitä pitää kaikkien osapuolten noudattaa ellei korkein oikeus toisin määrää.
Käsitykseni mukaan omaisuus jaetaan laillisesti silloin, kun se jaetaan testamentin mukaan.
Vedä vain oikeat johtopäätökset!