Tilanne on tämä:
Miehelläni on lapsia, ja lisäksi meillä on yhteinen vastasyntynyt ja taapero. Miehen lapset ovat meillä vuoroviikoin.
Nyt kesällä on tilanne se, että miehen lapsilla ei ole hoitopaikkaa. Tai olisi ollut, mutta jostain syystä hoitopaikkaa ei ole otettu kesällä vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että koska mieheni on töissä kesänkin (itse olen äityslomalla), minä katson hänenkin lastensa perään joka toinen viikko, siis sen lisäksi että minulla on tässä rintaruokinnalla oleva vastasyntynyt ja sitten tuo taapero.
Vastuu näistä miehen lapsista on siis siirretty minulle joka toinen viikko. Ja tämä tuntuu olevan itsestäänselvyys niin miehelleni, kuin ilmeisesti hänen exälleenkin. Lapset ovat nimittäin minun hoidossani myös koko vaihtopäivän, eli sen päivän jolloin siirtyvät äidilleen, jotta sekä mieheni että exänsä pääsevät töihin. Ja hoitopaikkahan olisi ollut mahdollista ottaa, mutta sitä ei otettu vastaan, ja minultahan ei koskaan asiaa kysytty.
Eli sen lisäksi, että hoidan ja imetän vastasyntynyttäni, hoidan taaperoani, minun pitää lisäksi huolehtia miehen lapsista ja heidän ruokkimisestaan. En voi lähteä mihinkään kyläilemään kahden lapseni kanssa vaikka haluaisin, mies sanoi ihan suoraan, että et lähde minnekään.
Mies ei huolehdi, että kaapissa olisi ruokaa, tai tee edes mitään sinne valmiiksi, vaan olettaa, että kaiken tämän muun lisäksi käyn ruokakaupassa ja teen lounaan hänen lapsilleen.
Asiasta poiketen, pakko vielä mainita, että minä olen se, joka jatkuvasti myös huolehtii, että mieheni lasten huoneet ovat siistit (imuroin, pesen lattiat, pyyhin pölyt) , lakanat tulevat vaihdetuiksi, samoin pyyhkeet, että kaapissa on puhtaita, ehjiä ja sopivia vaatteita...Mieheni ei tee mitään, jollen pyydä, ja tuolloinkin joudun jankuttamaan, eikä hän usein siltikään tee.
Viimeksi kun miehen lapset eivät olleet meillä, pyysin miestäni tällä kertaa siivoamaan heidän huoneensa, ennen kuin lapset tulevat. Annoin hänelle viikon aikaa. Mitään hän ei tehnyt asian eteen koko viikolla.
Vastuu miehen lapsista ja heidän perustarpeistaan on siirtynyt isä-viikolla minulla, vaikka minulla ei ole ollut osaa eikä arpaa näiden lasten teossa. Ja minulla ei ole mitään näitä lapsia vastaan, ihan tavallisia ja mukavia lapsia ovat, vaan sitä vastaan, että minusta on tehty ilmeisesti kodinhoitaja. Mieheni taisi tehdä hyvän diilin. Omaa tyhmyyttäni olen ottanut vastuun, vaikkei minulla olisi mitään velvotteita, ja alan olla kyllästynyt tähän. Harkitsen vakavasti poismuuttoa, tekisi miehelleni vain hyvää alkaa ottamaan vastuuta omistaan.
Mitä mieltä olette?
Olenko tyhmä jos jatkan tällaista?
Miehelläni on lapsia, ja lisäksi meillä on yhteinen vastasyntynyt ja taapero. Miehen lapset ovat meillä vuoroviikoin.
Nyt kesällä on tilanne se, että miehen lapsilla ei ole hoitopaikkaa. Tai olisi ollut, mutta jostain syystä hoitopaikkaa ei ole otettu kesällä vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että koska mieheni on töissä kesänkin (itse olen äityslomalla), minä katson hänenkin lastensa perään joka toinen viikko, siis sen lisäksi että minulla on tässä rintaruokinnalla oleva vastasyntynyt ja sitten tuo taapero.
Vastuu näistä miehen lapsista on siis siirretty minulle joka toinen viikko. Ja tämä tuntuu olevan itsestäänselvyys niin miehelleni, kuin ilmeisesti hänen exälleenkin. Lapset ovat nimittäin minun hoidossani myös koko vaihtopäivän, eli sen päivän jolloin siirtyvät äidilleen, jotta sekä mieheni että exänsä pääsevät töihin. Ja hoitopaikkahan olisi ollut mahdollista ottaa, mutta sitä ei otettu vastaan, ja minultahan ei koskaan asiaa kysytty.
Eli sen lisäksi, että hoidan ja imetän vastasyntynyttäni, hoidan taaperoani, minun pitää lisäksi huolehtia miehen lapsista ja heidän ruokkimisestaan. En voi lähteä mihinkään kyläilemään kahden lapseni kanssa vaikka haluaisin, mies sanoi ihan suoraan, että et lähde minnekään.
Mies ei huolehdi, että kaapissa olisi ruokaa, tai tee edes mitään sinne valmiiksi, vaan olettaa, että kaiken tämän muun lisäksi käyn ruokakaupassa ja teen lounaan hänen lapsilleen.
Asiasta poiketen, pakko vielä mainita, että minä olen se, joka jatkuvasti myös huolehtii, että mieheni lasten huoneet ovat siistit (imuroin, pesen lattiat, pyyhin pölyt) , lakanat tulevat vaihdetuiksi, samoin pyyhkeet, että kaapissa on puhtaita, ehjiä ja sopivia vaatteita...Mieheni ei tee mitään, jollen pyydä, ja tuolloinkin joudun jankuttamaan, eikä hän usein siltikään tee.
Viimeksi kun miehen lapset eivät olleet meillä, pyysin miestäni tällä kertaa siivoamaan heidän huoneensa, ennen kuin lapset tulevat. Annoin hänelle viikon aikaa. Mitään hän ei tehnyt asian eteen koko viikolla.
Vastuu miehen lapsista ja heidän perustarpeistaan on siirtynyt isä-viikolla minulla, vaikka minulla ei ole ollut osaa eikä arpaa näiden lasten teossa. Ja minulla ei ole mitään näitä lapsia vastaan, ihan tavallisia ja mukavia lapsia ovat, vaan sitä vastaan, että minusta on tehty ilmeisesti kodinhoitaja. Mieheni taisi tehdä hyvän diilin. Omaa tyhmyyttäni olen ottanut vastuun, vaikkei minulla olisi mitään velvotteita, ja alan olla kyllästynyt tähän. Harkitsen vakavasti poismuuttoa, tekisi miehelleni vain hyvää alkaa ottamaan vastuuta omistaan.
Mitä mieltä olette?
Olenko tyhmä jos jatkan tällaista?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Annas kun arvaan...Miehen exä oli se joka jätti miehesi aikanaan. Miehesi on antanut sinulle epämääräisen syyn eroonsa (esim. rakkaus vain loppui, kasvoimme erilleen...). No, kun nyt asiaa tarkemmin ajattelet, taidat tietää syyn miehesi eroon. Se on juuri sama syy, miksi sinä olet jättämässä miehesi. Hän oli todennäköisesti yhtä saamaton tapaus ennenkin, eikä exä enää jaksanut häntä katsella. Kun sinäkin olet miehen jättänyt, hän hommaa taas uuden kalsarinpesijän itselleen ja lapsille. Oravanpyörä pyörii :):)
No sinua ei ilmeisestikään arvosteta,, olet ilmainen kodinhoitaja ja lapsenlikka,, todella surullista,, enkä minäkään ihmettele miksi mihesi on eronnut,, hänhän on täysi kakara ja on ottanut sinusta äidin itselleen ja lapsilleen
Minä lähdin aikanaan tuollaisesta suhteesta enkä todellakaan aio enää koskaan ottaa "lapsellista" miestä. Tilanteeni oli just samanlainen ku sulla. Alkoi mennä siihen pisteeseen että jos minä en tarkistellut lasten reppuvihkoja ja huolehtinut esim uimakamppeita lapsille mukaan kun olivat koulun kanssa uimaan menossa niin syyttävä sormi osoitti minuun, vaikka vanhempien tehtävähän se on tuollaisista asioista huolehtia. kaikki taisivat vain tottua siihen ettäminä huolehdin, ja jos en huolehtinut, mies sätti ja syytti minua lastenkin kuullen.
Otappa mies puhutteluun ja nosta kissa pöydälle. sinun tehtäväsi ei ole ottaa noin suurta vastuuta toisen lapsista. karu fakta on se että sinulla ei todellakaan ole minkäänlaisia velvotteita miehen lapsia kohtaan. toki voit pyykkiä pestessä nakata koneeseen niitä miehenkin lasten vaatteita tai ruokaa laitettaiessa nakata kattilaan muutaman ylimääräisen potun, ja tottakai kohdella lapsia arvostavasti ja olla heille mukava toinen aikuinen mutta äidiksi sinun ei tarvitse alkaa.
Miksi otit tollasen miehen, ja teit lapsia??? Kärsi vaan.. itse oot valintas tehny...huono mies saa aina typeriä naisia...lirkunlarkun.. näin se menee.
Totta, tunnen oloni vähän typeräksi tämän vuoksi, mutta en oikeastaan koe asiaa niin että minun pitäisi vaan kärsiä. Vain tekopyhät ja jälkiviisaat sanoisivat, että "kyllähän sinun olisi pitänyt tietää mihin olet ryhtymässä", eihän sitä voi etukäteen tietää mihin uomiin elämä ja asiat asettuvat. Minulla meni näin, kaksi ihanaa lasta olen kuitenkin tältä mieheltä saanut, heitä en kadu, vaikka olosuhteet olisin voinut valita paremminkin.
Aloitukseeni täytyy vielä lisätä, että on mies minulle välillä lastenhoitoapuakin hommannut, kun olen sitä vaatinut. Esim. sukulainen pidemmän matkan päästä on saattanut olla meillä parikin päivää. Tähän täytyy kuitenkin vielä mainita, että tuolloinkin mies on työpäivän jälkeen vetäytynyt pelaamaan pleikkaria tai nukkuu, vielä vähemmän hän osallistuu kotitöihin kun on 2 ihmistä niitä hänen puolestaan tekemässä.
ihan ensimmäiseksi...jätä lasten huoneet rauhaan. älä siivoa niitä, älä edes katso ovista sisään. miehesi saa alkaa yhdessä lasten kanssa huolehtimaan niistä. sano, että esim suursiivouksen yhteydessä voit niitä siivota mutta että ylläpitosiivousta saa alkaa miehesi tekemään tästä päivästä lähtien.
Ja toiseksi...kun viikkaat vaatteita pyykkitelineestä, jätä miehen lasten vaatteet omaan pinoonsa jollekin pöydälle tai toiseen huoneeseen. siis peset ne mutta miehesi saa huolehtia viikkaamisesta ja kaappiinlaitosta. kyllä se mies alkaa huolehtia niistä viimeistään sitten kun lapset alkaa kyselemään että miks mulla ei oo puhtaita kalsareita kaapissa.
Ja kolmanneksi...huolehtikaa ruokaostoksista vuorotellen. sinä ostat ruuat sillä viikolla kun miehen lapset eivät ole luonanne ja mies taas lapsiviikoilla. näin kustannuksetkin menevät juuri oikein, teillähän menee ruokaan enemmän rahaa silloin kun miehesi lapsetkin ovat ruokittavina. samaten jos sinun pitää laittaa lounasta ja päivällistä joka päivä koska mies töissä, mies saa huolehtia kaikista ruokailuista viikonloppuisin ja esim. iltapaloista.
Ja viimeisenä...sinua pidetään ilmaisena lapsenvahtina. miehesi ja exänsä tuskin joutuvat sitten kesäisin edes maksamaan päivähoidosta kun lapset eivät kerran hoidossa ole. en tarkoita että sinulle pitäisi alkaa maksamaan vaan että systeemi pitäisi järkätä toisella lailla. en minä ainakaan alkaisi vastasyntyneen ja toisen pikkulapsen lisäksi toisten lapsia hoitamaan päivät pitkät, ei sellaista voi kukaan sinulta vaatia. jos et saa lastenhoitoapua niin lapset tarhaan!!!!
sinun pitää nyt vain tehdä ihan kunnolla selväksi asiat, muuten sama meno jatkuu vuosia eteenpäin. ei se mies muutu jos ei häntä laita sellaiseen tilanteeseen että on PAKKO alkaa ottamaan vastuuta. ihan selvästi välität lapsista kun noin paljon heidän eteensä teet, moni äitipuoli ei tekisi, ja se on hienoa että välität, mutta älä tee sitä oman jaksamisesi kustannuksella. muuten vain katkeroidut.
mutta tässäpä nämä minun neuvoni. Tsemppiä!!!!
Eikö olisi ollut helpompi sanoa, että sano sille miehelle, että ei ota niitä lapsia luokseen????
Kuin tuo tapa, että älä osta miehenlapsille ruokaa, älä siivoa heidän huonettaan, älä viikkaa heidän vaatteitaan, älä ylipäätään puhu heille yhtään mitään!!!
Aika pienikin lapsi ymmärtää ettei ole toivottu ihminen isänsä luona.
Toivon mukaan joskus kun eroat, uusi miehesi kohtelee sun lapsia juuri samalla tavalla.
""Kuin tuo tapa, että älä osta miehenlapsille ruokaa, älä siivoa heidän huonettaan, älä viikkaa heidän vaatteitaan, älä ylipäätään puhu heille yhtään mitään!!!""
Missä kohdin kirjoitin, että älä osta lapsille ruokaa??
Kirjoitin, että ostakaa ruokaa vuoroviikoin!!
Missä kohdin kirjoitin, että älä puhu heille mitään??
Voi herranjestas sinua. Onko niin kamalaa vaatia lasten omaa isää siivoamaan lasten huonetta ja vaikka opettamaan samalla lapsiaankin pitämään huonetta järjestyksessä, tai onko se niin kamalaa vaatia lasten omaa isää viikkaamaan lasten vaatteita??
Ehdotin nimenomaan, että aloittaja pesisi vaatteet kuitenkin ja jättäisi vain viikkaamatta. En kirjoittanut, että älä pese lasten vaatteita. Katsos lapsilla on silti kokoajan puhtaita vaatteita, nimenomaan ehdotin näin jotta niitä olisi!! Jos lapsi tulisi sanomaan, että minulla ei ole kaapissa puhtaita paitoja, niin aloittaja voi vinkata miehelle, että puhtaita on tuolla pöydällä, olet unohtanut viikata ne kaappiin!!
""Aika pienikin lapsi ymmärtää ettei ole toivottu ihminen isänsä luona.""
Mielestäni nämä ehdotukset eivät millään tavoin viittaa siihen etteivät lapset olisi toivottuja isän luokse. Ja minusta nimenomaan aloittaja on samalla kannalla myös, ei hän missään vaiheessa kirjoita että kunpa lapset eivät tulisi isän luo tai että nämä eivät saisi enää tulla isän luo, hänhän kirjoittaa että hänellä ei ole mitään näitä mukavia lapsia vastaan, vaan että isän pitäisi muuttaa omia toimintatapojaan!!
Miten sinulla voi tuo luetunymmärtäminen olla noin pahasti pielessä?????
Olet aikanaan suostunut liittoon miehen kanssa, jolla on lapset vuoroviikoin. Miksi kuvittelet asian muuttuvan miksikään ajan kanssa. Päivähoitoa ei koululaisille enää järjestetä, joten jokainen äiti joutuu huolehtimaan lasten ruokinnasta kesällä ja siivoamaankin asunnon, asui sielä 1 tai 5 lasta. Ihan turhaa narinaa. Itse olet homman ottanut ja ei se eroa mitenkään muiden äitien hommasta. Kyllä monella on 4 lasta ihan joka ikinen päivä.
Ja sinänsä mikä sinua estää lähtemästä mihinkään. Voithan ihan hyvin ottaa kaikki neljä mukaan. Kyllä minäkin kuljen sujuvasti kaupungilla tai vaikka Korkeasaaressa retkellä kaikkien neljän kera. Niin ja yksi koululainen, yksi taapero ja kaksi imetettävää..että et taatusti en pääse sen helpommalla..ja tämä jatkuu ihan jokaisena viikon päivänä 365 päivänä vuodessa ja vielä vuosia..
Miksi lapset sitten ei ole sillä omalla äidillään hoidossa, jos hoitopaikkaa ei kerran kesäksi otettu ja lasten isä ei ole kotona ? Jos kerran ovat keskenään päättäneet ettei hoitopaikkaa tarvita ....
No hyvänen aika, SANO SILLE MIEHELLE JA VALITA HÄNELLE, älä täällä valita. Täältä ne asiat ei etene mihinkään suuntaan.
JOS OLET KOTONA TUPPISUUNA ETKÄ PUHU, NIIN KÄRSII SITTEN!
""""Päivähoitoa ei koululaisille enää järjestetä, joten jokainen äiti joutuu huolehtimaan lasten ruokinnasta kesällä ja siivoamaankin asunnon, asui sielä 1 tai 5 lasta. Ihan turhaa narinaa. Itse olet homman ottanut ja ei se eroa mitenkään muiden äitien hommasta. Kyllä monella on 4 lasta ihan joka ikinen päivä. """
Mistä sinä tiedät, että aloittajan miehen lapset ovat koululaisia? Ennemminkin vaikuttaa siltä että eivät ole, koska aloittaja kirjoittaa että mahdollisuus hoitopaikkaan olisi ollut.
Niin, ja aloittajalla on 2 lasta. Piste. Hän ei ole miehen lasten äiti. Kyllä, hän joutuu huolehtimaan lastensa ruokinnasta ja siivoamaan kotia, miten se tähän liittyy? Joillain on 4 lasta, joillain 10, mutta aloittajalla on 2 lasta.
Eikä hänen tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, ettei ota täyttä vastuuta muiden lapsista. Ei hän ole niitä lapsia tehnyt. Ei hänen tarvitse jatkaa samaan malliin ja ajatella vain, että "pääsen minä kuitenkin helpommalla kuin jotkut muut"...
Veikkaanpa, että kovin moni ei tekisi tuonkaan vertaa muiden lasten eteen kuin aloittaja. Vaikuttaa todella epäitsekkäältä ihmiseltä, kun on edes tähän asti noin huolehtinut.
Aloittajallahan oli joka toinen viikko kaksi lasta ihan alusta asti. Eivät miehen lapset katoa kun saa omia yhteisiä lapsia. Aloittaja tuntuu erottelevan lapset toisistaan. Ilmeisesti hän mieluusti siis jatkossa vie omat huvipuistoon, mutta jättää miehen lapset kotiin kun eivät ole hänen lapsiaan. Uusperheessä on jossa asutaan yhdessä joka toinen viikko tai enemmänkin on aika huolestuttavaa jos sinne muodostuu kahden luokan lapsia toisen lapsia ja yhteisiä lapsia. Lapset ovat nopeita huomaamaan, että he eivät ole toivottuja tai että toiset huomioidaan tai saavat enemmän jotain asiaa.Jos miehen lapset ovat jo 6-vuotiaita, niin koululaisten kesälomiin ja kesähoitoon ei ole pitkää aikaa. Sehän koittaa ensi kesänä viimeistään seuraavana, joten silloin viimeistään pitää miettiä miten hoito järjestetään.
Aloittaja on varsin pikaisesti uuden suhteen alussa päättänyt hankkia lapsia. Harva ryhtyy lasten hankintaan korkeintaan vuoden seurustelun jälkeen. Nyt on myöhäistä suunnitella asiaa toisin, mutta ehkä yleisesti ottaen olisi kannattanut ensin kokeilla perhe-elämää kunnolla joka toinen viikko kahden lapsen kanssa, ennen kuin hankki kolmannen perheeseen. Jos taas aloittajan biologinen kello tikitti pahan kerran, luulisi aikuisen osanneen miettiä, miten paljon hommaa on neljässä lapsessa.
Niin ja kuinka moni äiti pistää viisivuotiaat siivoamaan oman huoneensa? Lelut ehkä kerätään, mutta siivoamista se ei ole. Miksi siis miehen lasten pitäisi osata moinen homma hoitaa joka toinen viikko. Hehän ovat myös lapsia, eivät mitään nuoria, joilla voisi vastuun lykätä.
Miehen exääkään et voi vaatia lasten huonetta siivoamaan, joten mies hommiin tai sitten kotiapua hankkimaan jos varat riittävät.
Eikös se mies ollut kieltänyt, että hänen lapsiaan et vie minnekkään. Eli siellä on kotona oltava kahden omankin lapsensa kanssa, miehen lapsia piikomassa.
Minä EN tuohon suostuisi!!
En minäkään.
Niin, mitenkähän ne kaksi vanhempaa lasta isäviikoilla sitten päivä-hoidetaan nyt ja tulevaisuudessa, jos aloittajaa ei olisi siellä piikomassa ... ? Eikös lähtökohtaisesti pitäisi lähteä tästä ajatusmallista, että tuskin heitä siinä tapauksessa isäviikolla jätettäisiin yksin kotiin, vaan hoitopaikka järjestettäisiin jos kerran kumpikaan oma bio-vanhempi ei heitä päivisin voi hoitaa. Tässä ei olla lajittelemassa lapsia kahteen kastiin, vaan kohdentamassa lapsista johtuvia velvoitteita oikeisiin osoitteisiin.
Miksi pitää olla heti heristelemässä sormea "kyllä koko paketti pitää ottaa" - tyyliin, jos toinen ei jaksa omien sylilastensa lisäksi hoidella kahta leikki-ikäistä, joille ei olla otettu hoitopaikkaa kyselemättä lainkaan, sopiiko järjestely.
Ei aloittaja ole jäänyt kotiin perhepäivähoitajaksi, vaan vastasyntyneen ( oman taaperonsa) kanssa oikeutetulle äitiyslomalle. Jos hänellä ei olisi näitä omia hänkin voisi "paeta" töihin sen sijaan, että käytännössä pakotetaan hoitamaan nekin lapset, jolla olisi ollut mahdollisuus päivähoitoon.
Ei nyt unohdeta sitä asiaa, että vuoroviikkosysteemissäkin lapset tulevat tapaamaan sitä OMAA biologista vanhempaansa. Näinhän nyt ei tässäkään taas ole, vaan tulevat ilmaiseksi päivähoitoon. Jos uusi puoliso vähänkin uskaltaa kyseenalaistaa näitä hoito/vastuu-asioita, saa täällä tietyiltä "koko paketin rakastajilta" heti haukkumaryöpyn.
MIKSI TÄÄLLÄ EI SAISI VALITTAA JA PURKAA TUNTOJAAN???? Ehkä aloittaja hakee täältä tukea itselleen ja tsemppiä siihen, että saa viimein kerrottua tuntonsa miehelleen.
Nämä palstat ovat juuri tätä varten, vertaistukea ja mielipiteiden vaihtamista, kannustusta varten. Jos jotain asiaa ei itse osaa/tiedä, täältä saattaa hyvällä tuurilla saada pulmaansa ratkaisun, kun joku toinen on voinut painia saman asian kanssa.
Hei! Koet tilanteesi uuvuttavana, eikä sitä varmaan kommentit "itsepä olet tilanteesi valinnut" auta. Etukäteen on vaikeaa tietää mitä tulevaisuus tuo, enkä usko että miehesi sanoi, että sitten kun hänen lapsensa ovat teillä, niin saat yksin hoitaa ne.
Kun mietit ratkaisuja, niin pitää muistaa, että lapset ovat viattomia osapuolia tässä. Toiseksi miehen lapset voivat helposti kokea, että sinä olet syyllinen, jos kaikki ei suju, sillä lapset ovat aina lojaaleja vanhemmilleen. Joten pitäisi keksiä rakentavia ratkaisuja. Ilmeisesti miehen lapset ovat jo sen ikäisiä, että heille voisi puhua tilanteesta - pyydä heitä osallistumaan kotitöihin (sen verran kun osaavat). Pyydä heitä pyytämään isänsa mukaan kotitöihin ja retkiin, niin että sinä et ole se jankuttaja. Ja jos sinulla voimat ehtyvät - voitko mennä viikoksi, pariksi jonnekin?
Kysyttiinkö sinulta mitään kun asiat sovittiin siten ettei lapsille oteta hoitopaikkaa?
Keskusteliko kukaan kanssasi.
Vaikka itse olenkin monta vuotta hoitanut mieheni lapsia kuin omiani niin ymmärrän tuskasi kahden pienen lapsen kanssa.
Nosta kissa pöydälle. Kenelläkään ei ole oikeutta sopia sinun puolestasi asioita, ei miehelläsi eikä hänen exlään.
Kuka lapsia hoitaa sitten joka toinen viikko kun on äidin vuoro ?
Ei, minulta ei kysytty mitään. Mieheni kyllä toukokuussa mainitsi asiasta minulle, ja samaan hengenvetoon kertoi hommanneensa minulle lastenhoitoapua eräästä sukulaisesta aina niille viikoille, kun lapset ovat meillä. Minä totesin, että tottakai se sopii, jos kerran miehen lapsille on oma hoitaja, minä voin keskittyä hoitamaan näitä pieniä, kun varsinkin vastasyntynyt vaatii aika paljon.
No, heti ensimmäisellä viikolla kyseinen sukulainen oli estynyt tulemaan. Kuvittelin miehen sopineen asiasta etukäteen, soitin tälle sukulaiselle sopiakseni asioista, hän sanoi ettei ole tulossa nyt, hänellä on omaa menoa. Että sitten heinäkuussa pääsee ehkä pariksi päiväksi ja voi jäädä yöksikin...
Eli mieheni oli exänsä kanssa sopinut että ei tarvitse hoitopaikkaa, kyllä puoliso eli minä hoidan, ja minut sai suostuteltua tähän lupaamalla minulle lastenhoitoapua, jota ei ollut edes ilmeisesti varmistanut!
Miehen ex on lomalla heinäkuussa. Osa hänen lomastaan sattuu sille viikolle, kun olisi isä-viikko. Sanoin miehelleni, että kai ex nyt kuitenkin sitten loma-aikanaan hoitaa lapsensa, kun mieheni on töissä. No ei kuulemma suostu ottamaan lapsia, vaan vaatii että minun on hoidettava, hän on kuulemma varailemassa itselleen jotain matkaa, eikä halua lapsia mukaan!!
Aivan uskomatonta. Olen miettinyt, että taidan itse heinäkuussa matkustaa sukuloimaan näiden kahden pienemmän kanssa. Exän on sitten pakko hoitaa omat lapsensa ja viettää lomansa näiden kanssa (niin, siis omien lastensa, voitteko kuvitella??).
Kun miehen ex on töissä ja hänellä on lapsi-viikko, käsittääkseni hän on palkannut sukulaistytön lapsia hoitamaan. Minä taas olen itsestäänselvä ilmainen lapsenvahti. Ja ei, en tarvitse rahaa, vaan haluaisin vanhempien ottavan vastuun omista lapsistaan, sillä ei mene kauaa kun minäkin "karkaan" töihin kesäksi.
Vähän kysyttävää aloittajalta. Onko miehesi lapset vuoroviikoin sinun hoidossasi kun miehesi on päivät töissä, sitten sen toisen viikon ovat päivähoidossa?
Paitsi nyt kesällä eivät ole ollenkaan päivähoidossa. Hoitaako lasten äiti sitten jokatoisen viikon heitä kotona, eikä ole töissä?
Joka tapauksessa, sinun ei kuulu ottaa lapsia hoitoosi jos miehesi ei ole kotona, et sinä ole yhteishuoltaja lasten äidin kanssa!!!
Sen mitä kokemuksesta tiedän niin ton tyyppinen mies ei komennuksia tottele, ei siivoa lastensa huoneita, ei viikkaa niiden vaatteita, ei käy kaupassa ruokaostoksilla, eikä kokkaile viikonloppuisin!
Lopeta sinä nyt keinolla millä hyvänsä olemasta miehesi palvelija ja heidän lastensa ilmainen hoitotäti!!!
Kerro miten ratkaiset asian, onko paikkaa mihin mennä omien lastesi kanssa, varsinkin sinä viikkona kun miehesi lapset taas ovat tulossa?!
Oliko pakko rikko a pehre, sitä saa mitä tilaa.
Mitä on "rikko a pehre"? Onko se syötävää vai juotavaa (veikkaisin sun kohdalla tätä)?
No kylläpä sen perheen rikkoivat ihan asianosaiset itse. Mies oli ollut eronneena jo tovin ennen kuin tapasimme. Minua ei siis ollut mailla eikä halmeilla, kun ero tapahtui, en ollut edes tavannut miestäni tuolloin.
Eli pieleen meni siltä osin veikkauksesi.
Lissu purjehti paikalle...
Kyl phehe on se et naikse jprks sen. Olen si miel että se jaisk perhhereikojat ja
Onks piste.
Ei se mies ole ollut kovin kauaa sinkkuna, jos on 2 alle kouluikäistä (vanhin lapsi enintään 6-v.) exän kanssa ja te olette jo ehtineet tehdä taaperon ja vauvan. Että älä ny selitä mitään...
Miehen kaksoset miehen ja eksänsä erotessa 1-vuotiaita. Aloimme seurustella kun kaksoset olivat 2,5 vuotiaita. Sain ensimmäisen yhteisen lapsemme kun kaksoset olivat 4 vuotiaita. Aloin odottaa toista kun ensimmäinen yhteinen lapsemme oli 4 kk. Sain siis toisen lapsemme nyt kun miehen kaksoset täyttävät 6 vuotta.
En selitäkkään mitään :)
Mitä väliä on sillä oliko kauan sinkku vai lyhyen aikaa sinkku, kunhan on kuitenkin ollut eronnut mies, eli vapaa.
Minulla olisi kaikille uusille puolisoille vähän mietiskeltävää...
Tämä tuntuu olevan joissain perheissä aika yleinenkin käytäntö, että uusi puoliso toimii itsestäänselvänä ilmaisena lapsenlikkana, etenkin kesäisin, jos sattuu itse olemaan esim. opiskelija tai äitiyslomalla. Oletetaan, että no tuohan on kotona, se voi hoitaa. Mutta tämä on jo lähtökohtaisesti väärin. Jos asiasta keskustellaan, kaikki aikuiset yhdessä, ja sovitaan näin, että uusi puoliso hoitaa lapsia kesän, niin ok. Mutta se ei ole ok, että esim. mies exänsä kanssa uuden puolison selän takana sopii näin. Johan sen järkikin sanoo, ettei näin voi toimia!!
Toisekseen kehottaisin kaikkia uusia puolisoita miettimään asioita myös hieman laajemmin, läheinen ystäväni nimittäin törmäsi äärimmäisen törkeään hyväksikäyttöön eronneen miehen taholta vast'ikään. Etenkin sellaiset uudet puolisot, joilla ei ole edellisestä liitosta lapsia, vaan ovat lapsettomia tai vain yhteisiä lapsia miehen kanssa, kannattaisi miettiä ainakin seuraavia asioita:
- joudutteko asumaan suuremmassa asunnossa miehen lasten vuoksi? Jos miehen lapsia ei olisi, asuisitteko todennäköisesti pienemmässä ja halvemmassa asunnossa? Jos näin, maksatko silti esim. vuokran puoliksi miehesi kanssa?
Tämähän ei nimittäin ole reilua. Sama koskee myös esim. sähkö- ja vesilaskuja. Jos käytäntönne on tällainen, elätät osittain miehesi lapsia. Koska jos mahtuisitte ilman miehen lapsia pienempään asuntoon ja maksaisitte siitä vähemmän, elätät miehen lapsia asumiskulujen osalta. Joku voi ajatella, että no meneepäs saivarteluksi, mutta vuositasolla tästä kertyy suuria summia. Jos esim. vuokra on kuukaudessa 1000eur, ja ilman lapsia tai yhteisten lastenne kanssa mahtuisitte asuntoon jonka vuoktra on esim. 800 eur, niin säästäisit 100 eur kuukaudessa, eli 1200 eur vuodessa!! vielä mitä sähkössä ja vedessä säästyisi!
Ei siinä mitään, jos HALUAT osallistua miehesi lasten elatukseen, jos esim. tienaat mukavasti tai haluat muuten vain laittaa rahojasi lapsiin, tai et ole kiinnostunut säästämisestä tulevaisuuden varalle jne. Mutta jos olet esim. äitiylomalla tai opiskelija, on TÖRKEÄÄ mieheltä vaatia maksamaan puolet vuokrasta, jos asutte kalliimmin hänen lastensa vuoksi!! Vuokranmaksu pitäisi suhteuttaa reilummin, KUKAAN EI OLE ELATUSVELVOLLINEN TOISEN LAPSIA KOHTAAN, VAIN VANHEMMAT OVAT ELATUSVELVOLLISIA.
Sama koskee myös matkoja, joille miehenkin lapset osallistuvat, sekä ruokaostoksia. Kaikki pitäisi suhteuttaa, eikä olettaa, että uusi puoliso maksaa kaikesta aina puolet, koska tällöin hän osallistuu miehen lasten elatukseen. Eri asia, jos teette reissuja keskenänne tai yhteisten lastenne kanssa, näihin lapsiin myös uusi puoliso on elatusvelvollinen, mutta miehen lapsiin ei.
Aiemmin mainittu ystäväni sai miehensä kanssa yhteisen lapsen. Hän maksoi kiltisti puolet vuokrasta (joutuivat asumaan todella isossa asunnossa, koska miehellä lapsia ennestään, ja mies halusi näille omat huoneet!!), ruokaostoksista, kaikista laskuista...Ja ihmetteli, kun äitiyspäiväraha ja lapsilisä paloivat aina sen siliän tien. Siis haloo, hänen lapsestaan maksettu lapsilisä meni usein miehen lasten menoihin! Kävipä niinkin, että mies saattoi voivotella, että hitto, onpas rahat vähissä, maksaisitko tämän kuun vuokran, antaisitko lapselle kympin että voi ostaa synttärilahjan kaverilleen, mennä uimahalliin jne jne. Pikkusummia, joista vuosien saatossa kasvoi tuhansien eurojen summa. Ystäväni oli typerä ja sinisilmäinen, kunnes hänen silmänsä avautuivat. Mitä hänelle jäi käteen tuosta suhteesta? No, ihana lapsi, ei muuta. Miehellä kuulemma hyvät säästöt, kiitos ystäväni. Ja ystäväni puilla paljailla.
Että kannattaa tosiaan miettiä tällaisiakin asioita, vaikka kuinka olisi rakastunut. En mollaa miesten lapsia, jos joku käsittää tämän niin, vaan kehotan vain pitämään kiinni omista oikeuksista.
Juuri näin!
Minä ainakin olen ottanut tällaiset asiat huomioon, varsinkin kun olen pienituloinen. Eikä mun mies missään vaiheessa olettanutkaan että maksaisin esimerkiksi puolet vuokrasta, koska aika iso osa asuntomme neliöistä on vain hänen lastensa käytössä. Vuokran voi vaikka suhteuttaa sen mukaan, jos ei muuta keksi. Niin paljon mies maksaa enemmän vuokrasta kuin lapsilla on neliöitä käytössään. Minä esim. en vietä lainkaan aikaa mieheni lasten huoneissa.
Esimerkiksi:
Vuokra 1000 €
Asunnon pinta-ala 100 neliötä. Tästä miehen lasten käytössä n. 20 neliötä. Eli mieheni maksaa vuokraa sen oman puolikkaansa 500 euroa lasten asumiskuluja 200 euroa (neliöiden mukaan), yhteensä 700 euroa, minä maksan 300 €. Ja tämä laskentatapa oli mieheni ehdotus, ei minun. Se kävi minulle vallan mainiosti, varsinkin tällä hetkellä, koska mies on töissä ja minä äitiyspäivärahalla.
Vastauksena kysymykseen olet tyhmä jos jatkat tuollaista. Elämästä pitää tehdä jokseenkin mielekästä itsellesi. Jos et sano asiasta ajoissa. Ajaudut kohta masennukseen. Itse olen katsellut kuinka miestä pompotellaan lapsen kautta ja sanon että ei se itsestään vähene tai lopu. Aina on jotain taisteltavaa. Toivottavasti et ala väsyä ja muutu katkeraksi miehen lapsia kohtaan.
Mieti asiaa lastesi kautta. Lähde vaikka sukulaiselle miehen lapsi viikolla että oppivat kantamaan sen vastuunsa. Itse tein näin (tosin helppo kun miehen lapsella oli se hoitopaikka). Vauva-aika oli sen verran rankka kuitenkin. ja tekee omille lapsillesi hyvää kokea itsensä erityiseksi. Hehän tulevat aina katsomaan vierestä kuinka sisarukset ramppaa isin ja äidin väliä. Olisi kiva että oppivat että näin ei välttämättä käy heille vaan äiti on aina turvana. Luot sitä pohjaa myös sillä että viet heitä sukulaisille ja opetat juuria. Taapero ikäinen tarvitsee kuitenkin nyt niin kovasti äitiä ei sitä että vauvan tulon yhteydessä jaetaan nyt äiti kahden muunkin pienen lapsen kanssa. Kun lapset kasvaa niin moni asia on vielä epätasa-arvoisempi. Riippuu tietysti myös siitä kuinka hyvin kaikki aikuiset kommunikoi keskenään.
Nuo kotityötkin on sellaisia sääntöjä mitä perhe itse luo. Meillä menee niin että koska olen kotiäiti, pesen pyykit kaikki tietysti koska miehen lapsi asuu meillä ja käy vaan joka toinen viikonloppu äidillään. Valmistan ruoat ja isä käy kaupassa. Rahat on yhteisiä joten ongelmaa ei sen kohdalla tule. Kerran tai kaksi viikossa meillä on siivouspäivä eli torstai ja sunnuntai yleensä. Silloin kaikki osallistuu. Isän täytyy näyttää pojalleen että miehetkin siivoaa. Muuten olen pulassa muutaman vuoden kuluttua kun tulee sanomista lasten kesken että miksi minä kun ei tuokaan. Isä imuroi ja minä kerään leluja lasten kanssa. Se on tylsä nalkutus päivä mutta toivottavasti myös opettaa lapsia. En halua että joku poikapuolen tuleva tyttöystävä pääsee ainakaan minua moittimaan siitä etten ole opettanut pojalle kotitöitä, tai että istuisi kaiket päivät koneella jne..