http://www.youtube.com/watch?v=hphFL1xmxNU
Unelma ja toive luokattomasta ja todella vapaasta yhteiskunnasta on hyvin vanha. Euroopassa se on hyvin dokumentoituna 1300-luvulta alkaen katkelmissa, joita on säilynyt monien kapinallisten ja kerettiläisten ajatuksista. "Kun Aatami kynti ja Eeva kehräsi, kuka oli silloin herra?" kuului suosittu laulu Englannin suuren talonpoikaiskapinan aikoihin 1381. Ja tietysti samanlaisia mielialoja voidaan nähdä (vaikka kuinka hallitsevan luokan ideologian kuormittamina) varhaisessa kristillisyydessä ja islamissa sekä vaihtelevassa määrin yhteiskunnissa, jotka ovat näitä paljon vanhempia.
Marx esitteli perustavalla tavalla uuden ajatuksen. Se voidaan vetää yhteen seuraavasti: menneiden (esiteollisten) sukupolvien johtavien ajattelijoiden ja aktivistien tavoitteet tulevaisuudesta, kuinka ihailtavia ja inspiroivia ne olivatkin, olivat omana aikanaan utopistisia siitä yksinkertaisesta syystä, että niitä ei voitu toteuttaa. Luokkayhteiskunta, riisto ja sorto ovat väistämättömiä niin kauan, kuin tuotantovoimien ja työn tuottavuuden (läheiset, mutta eivät samat käsitteet) kehitys ovat suhteellisen alhaisella tasolla. Teollisuuskapitalismin kasvaessa tuollaiset asiat eivät enää ole väistämättömiä, kunhan kapitalismi kaadetaan. Luokaton yhteiskunta, joka perustuu (suhteelliseen) paljouteen, on nyt mahdollinen. Lisäksi keino tuon yhteiskunnan saavuttamiseen, teollisuusproletariaatti, on tullut olemaan kapitalismin itsensä kehityksen ansiosta.
Unelma ja toive luokattomasta ja todella vapaasta yhteiskunnasta on hyvin vanha. Euroopassa se on hyvin dokumentoituna 1300-luvulta alkaen katkelmissa, joita on säilynyt monien kapinallisten ja kerettiläisten ajatuksista. "Kun Aatami kynti ja Eeva kehräsi, kuka oli silloin herra?" kuului suosittu laulu Englannin suuren talonpoikaiskapinan aikoihin 1381. Ja tietysti samanlaisia mielialoja voidaan nähdä (vaikka kuinka hallitsevan luokan ideologian kuormittamina) varhaisessa kristillisyydessä ja islamissa sekä vaihtelevassa määrin yhteiskunnissa, jotka ovat näitä paljon vanhempia.
Marx esitteli perustavalla tavalla uuden ajatuksen. Se voidaan vetää yhteen seuraavasti: menneiden (esiteollisten) sukupolvien johtavien ajattelijoiden ja aktivistien tavoitteet tulevaisuudesta, kuinka ihailtavia ja inspiroivia ne olivatkin, olivat omana aikanaan utopistisia siitä yksinkertaisesta syystä, että niitä ei voitu toteuttaa. Luokkayhteiskunta, riisto ja sorto ovat väistämättömiä niin kauan, kuin tuotantovoimien ja työn tuottavuuden (läheiset, mutta eivät samat käsitteet) kehitys ovat suhteellisen alhaisella tasolla. Teollisuuskapitalismin kasvaessa tuollaiset asiat eivät enää ole väistämättömiä, kunhan kapitalismi kaadetaan. Luokaton yhteiskunta, joka perustuu (suhteelliseen) paljouteen, on nyt mahdollinen. Lisäksi keino tuon yhteiskunnan saavuttamiseen, teollisuusproletariaatti, on tullut olemaan kapitalismin itsensä kehityksen ansiosta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Marx elää luonamme ja johtaa työläistä.
Leninin lampaat täällä taas luovat paatoksellista uskoaan toisiinsa, kun maanantain aamuvuoro ja 4:30 herätys lähenee, idiootit! Olisko kannattanu käydä koulut paremmin ;)
T: Tammirannan ainoa ja oikea porvari