Kuka muistaa hienon hahmon?
Sininen Mies
rthjj
523715
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Äiti ja isä tunsi. Muistan kun hän kävi meillä vaimonsa kanssa kylässä.
Ainakin vuonna 1973 se pieni äijänkäppänä käveli pitkin Jämsän keskustaa sen höhlän eukkonsa (höhlähän se oli myös sininen mieskin) taivaansininen puku päällään takapuoli pitkällään etukenossa. Morjesteli kyllä auliisti lapa suorana ihan mihin autoon vaan, mistä hänelle morjestettiin.
En ole koskaan kuullukkaan. Punaisia Jämsässä kyllä riittää
Oli niin iireinen mies että ei kerennyt nousta auton kyytiin
Muistan tosiaankin tämän sinisen miehen, oli valtavan kova ja nopea kävelemään. Asuikohan jossain vaiheessa Könkkölässä?
Joo määkin muistan ton, ettei ehtinyt auton kyytiin, vaan kävellen ehti paremmin... tämmösiä peroonia harvemmin enää löytyy
Muistan hyvin, olenhan jo 61 v. ja asunut täällä sen ajan. Miehellä oli aina kiire ettei vaan jää taivaasta kuin Jämsän Äijä.
Mutta erästä Eikkaa te ette muistakaan. Höpötteli aina ikävelessään itsekseen. Asui jossain nyk. Lidlin paikkeilla maatalossa.
Tarkoitatko Ekkua ?? Minä ainakin muistan :)
Sininen mies asui 70-luvulla Peltotiellä. Olin itse siihen aikaan kouluikäinen.
Muistan kun hän harppoi puku päällä pitkin askelin ja tervehti vastaan tulevia lennokkaalla käden heilautuksella ja leveästi hymyillen. Taisin häntä hieman pelätä vaikkei mitään syytä siihen ollut. Ehkä epäsuomalainen tuttavallisuus ihmetytti.
Minulla on mielikuva siitä, kun sininen mies lauloi Kumpulan lavalla varsinaisen esiintyjän mentyä tauolle. Tanssikansa oli vallan innoissaan hänen laulaessaan. Jämsän keskustassa näin hänen joskus kävelevän takin helmat hulmuten ja rouvan seuratessa noin viiden metrin päässä ja Sara-aho joutui häntä silloin tällöin odottelemaan, että rouva pysyisi völjyssä eli hänellä oli tosiaan nopea kävelytyyli.
KYLLÄ MUISTAN HYVIN NIIN EKUN KUIN SINISEN MIEHENKIN. PERSOONIA MOLEMMAT, EIKÄ LÄHESKÄÄN NIIN BIMBOJA, KUIN TÄÄ SAKKI, JOKA KIRJOITTELEE TÄNNE PALSTALLE.
RAUHA HERROJEN SIELUILLE!
Punainen mies
Se vasta bimbo on, joka ei osaa ottaa koneestaan capslockia pois päältä.
Lampisen Ekku oli eri mies. Tai niitä värikkäitä Ekkuja oli ainakin kaksi. Se ensimmäinen oli se vanhempi mies, joka hoki mennessään "En minä, en minä.."
Ja sitten Ekuksi kutsuttiin myös Lampisen Hannua. Pieni mies, joka taisi joskus olla katsastusmiehenäkin.
Pitkästä aikaa mielenkiintoinen keskustelunaihe.Älkäämme pilatko sitä joutavilla vittuiluilla.
Mielenkiintoinen? Ei hajuakaan keistä puhutaan.
Mikä oli se mies, joka käveli puku päällä, hattu päässä, nahkahansikkaat kädessä Jämsän ja Jämsänkosken väliä? Sellainen harmaa puku, iso mies. Joku huhuili: oliko sama mies ollut muukalaislegioonassa. Asui ilmeisesti Jämsänkoskella.
ei ollut aiheessa mainittu mies.
Sinisen miehen muistan. aina puku päällä ja minusta ihan harmiton. Tosin pentuna vähän pelättiin ku vanhemmat pelottelivat et" jos et syö ruokias nii sininen mies tulee" :) kyllä ruoka maitto:D
Kyllähän Sara-Ahon Aimo auton kyytiin nousi, jos vaan pääsi, Orkesterit toisinaan kuljettivat mukanaan. Ainakin keuruulainen Lampisen bändi. Ami "lauloi" sitten väliajoilla eikä ainoakaan nuotti varmasti sattunut kohdalleen. Toisaalta oli vähän ilkeääkin leikkiä, koska Ami luuli, että ihmiset olivat tosissaan, kun osoittivat suosiotaan ja kehuivat häntä hyväksi laulajaksi.
"Sininen mies" oli harmiton, käveli Jämsästä usein Patajoen maamiesseuran talolle laulamaan ja lauloi. Siinä kilometrit taittui, kun hän käveli, ei siinä tunteja laskenut mitä matkaan meni...
Ami asui 60 luvun lopulla mäntässä, vein usein autön kyydissä, amin paras veto oli aina, Elsa kohtalon lapsi.
Ettepäs muista Välis-Suloa. Välis-Eemeli oli hänen veli.
Nykäri oli kova juoksemaan.
Marelius maalaili tauluja.
Kylläpä muistan Välis-Sulon samoinkuin Lampis Ekun ja Sinisen miehen. Kuuluivat aikanaan kaikki Jämsän katukuvaan omina värikkäinä persooninaan.
Jussi oli iso poliisi. Välis-Sulo teki joskus Jussille jekkuja.
Toppar-Sulo oli myllyllä töissä. Ahkera mies.
Rippi Hilima käy joskus kylässä.
Saare Jallu ja Rummi Jussi tappo ihmisiä.
Koskisen Esa teki työkseen puupalttoita.
juuri kävin pitkän keskustelun isäni kanssa kyseisestä herrasta, käveli joka paikkaan, kädet oudosti suorana roikkuen. Hauska oli kuunnella tarinaa.
Kyllä sai pelätä kun sininen mies haki meitä nuoria tyttöjä bavilla tanssiin.Karkuun mentiin kun kohti tuli. Harmiton kiltti mies hän oli
Jussi iso poliisi, oliko Rantalainen?
Välis-Sulon muistan, Sinisenmiehen, Lampis Ekun ja Koskisen Esan hyvinkin.
Ekku kulki pitkin kylää kovaa vauhtia ja höpötti kimeällä äänellä usein jotakin mennessään. Jos näki jonkun polttavan tupakkaa, Ekku ojensi: "Ei soa polttoa tupakkia, keuhkot paloa..."
Ekku oli kehitysvammainen, jotain alle kouluikäisen tasolla, kuljetteli sangoissa vanhainkodilta ruuanjätteita ilmeisesti sianruuiksi jonnekin, niin ainakin silloin sanottiin. Höpötteli pienellä hiljaisella äänellä koko ajan jotakin. Ihan harmiton. Ei se ihan älyämätön voinut olla, koska löysi itsensä aina sinne, missä vähänkin jotain tapahtui. Ekku oli aina paikalla, kansakoulun kevätjuhlissakin sitä näkyi.
Sen sijaan Ami eli sininen mies ei aina ihan harmiton ollut, yritti aina ohimennessään pysäyttää tyttöjä ja tarttua näitä käsistä kiinni eikä päästänyt hevin irti. Puheet oli ihan mitä vaan. Näki sen koska vaan, aina se oli ollut edellisenä iltana Karstulassa keikalla. Paljon oli ollut yleisöä. Ihan 60-luvun alussa se kierteli taloissa jonkinlaisena kulkukauppiaana. Sittemmin se vaan kierteli. 70-luvulla sitä vielä näkyi kylän pinnassa paljonkin, sittemmin katosi jonnekin.
Kyllähän niitä kaikenlaisia erikoisia persoonia on liikuskellut täälläkin, mahtuuhan sitä maailmaan. Ennen vanhaan vielä enemmän kuin nykyään.
Ei Sinisen miehen vauhdissa ollut vielä mitään verrattuna Lepsalan Kaleviin, joka golfhousut lepattaen juoksi pitkillä kintuillaan aina ja joka paikkaan, kevyesti meni. Ja vielä pyöritti kepillä edellään polkupyörän vannetta. Ja lauleskeli mennessään. Siitä tiesi, että Kalevi oli kylässä kun rappusilla oli keppi ja vanne. Kalevi asui kunnalliskodissa ja oli vielä aika nuori mies. Tää on 50-lukua, tuskin kukaan muu muistaa.
Muistattekos sellaista kun virtaspentti ja pajuspentti tappelivat torilla?
mötkö-jussi oli poliisi aikoinaan.sillä oli tai on poikakin,poika istuskeli aikoinaan paljon kapakassa kyttäämässä.poika kävi miekkainpetäjän metsässä panemassa päivittäin jämsän yrittäjiä.hullut on kovia näköjään naimaan.ei meinannut raivaushommista tulla mitään.
"Mikä oli se mies, joka käveli puku päällä, hattu päässä, nahkahansikkaat kädessä Jämsän ja Jämsänkosken väliä? Sellainen harmaa puku, iso mies. Joku huhuili: oliko sama mies ollut muukalaislegioonassa. Asui ilmeisesti Jämsänkoskella."
Tämän "muukalaislegioonalaisen" muistan minäkin. Ajeli tosiaan usein pyörällä kylien väliä puku/hattu päässä ja aina kiven ajoreitillä tavatessaa potkaisi sen ohi ajaessaan kengän kärjellä ojaan.
Olisi sopinut jämäkän olemuksensa mukaan "muukalaislegioonaankin" mutta liekö sitten huhussa perää?
Muistan miehen. Myö aina luultiin että se joku agentti. Kun aina oli se radio korvalla. Kun se oli pysähtynyt. Harmiton mies. Joku sanoi että ei luottanut pankkeihin???
Heh heh, nyt kun kerroit muistan tuon radionkin ja "radioetsiväksikin" tätä äijän-juntturaa nimiteltiin ja naurettiin ukkelia aina ohi ajaessa...
Joku hamppi kuulemma yritti siltä kerran rahaa kiristää, mutta oli ns. lähöt oli ukko antanut.
Riskin näköinen mies oli vielä vanhanakin. Luultavasti oli sotaveteraani, Marokon Kauhu Aarne Juutilainenhan sanoi, että muukalaislegioona ei ollut mitään verrattuna Talvisotaan, että ei se muukalailegioona niin paljon merkkaa.
Joku käytti hänestä nimeä "Herra Kuopio". Mistä lie moinen nimi. Salaisesta agentista veljen kanssa aina puhuttiin.
No ei minun mielestäni sininen mies ollut mikään riskin näköinen. Pieni, laiha, saattoi tietysti olla kokoonsa nähden voimakas, Missään nimessää en käyttäisi hänestä nimitystä riskin näköinen. Pinehkö hinska mieluumminkin.
Nuo kommetit ei olleet sinisestä miehestä, vaan siitä hattupäisestä herrasmiehestä, joka kulki pyörällä koskelta jämsään ja pysähtyi aina keskustorille. Asui kuulema vanhassa puutalossa, jonka sisällä oli teltta ja teltan sisällä hehkulamppu lämmittämässä telttaa. Talo oli siis kylmillään. Ei kai sitten ollut kovin varakas, koska eräs tuttuni osui kerran kauppaan samaan aikaan kassalle hänen perässään ja hän joutui ainakin sillä kertaa karsimaan ostoksistaan yksi kerrallaan aika monta tuotetta pois, ennen kuin rahat riittivät. Harmiton mies oli ja ainakin jotkut koskelaiset nuoret kutsuivat häntä "stereopaapaksi".
Herra Kuopio!
Sen kaverin oikea sukunimi sattui olemaan Kuopio.
Nykyään pyörii pyörinee VIHREÄ mies jämsän keskustassa..
Sininen mies oli ihan harmiton, mutta ei sen kanssa kauan voinut jutella kun se rupes taputtelemaan. Muistaakseni nimi tuli iskelmästä "Pieni sininen mies", iskelmässä se sanoi aina ".. sua vemmin (lemmin ) sua vemmin sanoi sisinen mies, ja säikytti mun tolaltain... "
Sillan pielessä oli aikoinaan invakioski (sotainvalidit), ja siellä Tooteli kävi juomassa hephep-kaljaa. Rantalainen kävi hakemassa Tootelin putkaan, ja pienen matkan käveltyään Tooteli sanoi että hattu jäi.. " No, hae hattuis" sanoi Jussi. Ja silloin pääsi Tooteli livistämään. Päivänä muutamana taas Tootelia haettiin, ja sama juttu; hattu jäi ! Mutta eipä Jussia huijattu.. "ei onnistu, sie oot tässä ja mie haen hatun".
Tooteli uhosi kylillä, tarjosi paukkua pullostaan kanttori Mäkitalolle, "me ei ollakkaan mitään kolakola-miehiä". Tooteli oli pieni käppänä ja kanttori melko muhkea; Tooteli sanoi että "näissä kanjoneissa ei luurangot juhli".
Muistelen että aikoinaan Pavilla -68 tai -69 kävi MustaMaija hakemassa kännisiä putkaan. Muuan tyttö heitti maahan maata, ei halunnut lähteä, huusi vain "panette mua kyllä tässä mutta putkaan en lähde".. Juttuja kulki...
Pieni sininen mies sai alkunsa Gunnar Nurmisen eli Geen pakinoista, joissa hän käsitteli Jämsäläistä elämänmenoa ja kylällä liikkuvia tyyppejä.
Geen eli Gunnarinkin muistan hyvin. Jämsän Ukossa kävi ottamassa joskus drinkkiä. Kuten Koillis-Hämeen porukoista myös muistan hyvin Inkiläisen Arvon. Vaimonsa, olko nimeltään Kaarin, muistan ulkonäöltä hyvin myös,? Hän ei kylläkään Ukossa käynyt varmaan koskaan.
Kuulemani mukaan kävely koituikin sinisen miehen kohtaloksi. Hän löi vetoa kävelevänsä Koskelta Seppolaan ihan käsittämättömän lyhyessä ajassa. Vitikkalan koulun tienoilla piti oikaista ojanpenkalle kun tänään ei aika onnistuisi. Eikä Ami enää siitä penkalta noussut. Mutta niin eläytynyt oli laulamiseen, että lauloi Metsäkukatkin juurineen.
Olikos tää Ami pajalla teloja sorvaamassa?
Vai oonko väärässä?
Oli varmaan toinen Ami, ei Sara-Aho. Telahiomossa kävin joskus, mutta en töissä. Siellä oli kanssa muistamisen arvoisia persoonia.
Ei Ami käynyt missään töissä, mutta Kaipolan tehtaalla kävi kyllä välillä nukkumassa työmaakopeissa, kuuskytluvulla. Kun tyypit tuli töihin, Ami heräsi ja lähti takin helmat liehuen kävelemään Jämsään. Sininen mies nimi sille tuli siitä iskelmästä, mitä se lauloi jossain iskelmälaulukilpailussa yllytettynä luultavasti. Siitä oli jossain lehdessäkin maininta, että orkesterilla oli vaikeuksia pysyä mukana. Ja Ami kulki siihen aikaan aina sellanen sille liian iso sininen miesten puku päällä.
Muutaman keltaisen miehen muistan kun perintörahojen juominen otti niin koville, että ukot vaihto väriä matkan varrella.
Joo. Pieniä ja erittäin seurallisia on ne pikku- ukot. Ja niitä on joskus paljon. Etupäässä vihreitä olleet....yksi kaveri joskus lauloikin niille että " keitäs te ootte te pienet poijjaat kun en mä tunne teitä".!
Mustanaamio?
Minä muistan oli erikoinen persoona!