Kuinka pitkä on kohtuullinen suruaika hirvelle?
SURUAIKA
SURUTON
242482
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Sanoisin että noin 2viikkoa ja rapiat päälle.
kun pakastin on taas tyhjä.
Huaaahhaaahaahaaaa!
Huah huah huah haa!Hehee!huah!
Kyl se unohtuu kö vetää paistia suuhun
liiskaa sinut puuta vasten, niin ei sen voi katsoa tarvitsevan pitää suruaikaa lainkaan. Pitäköön kunnon peijaiset!
Oletko siis hirvi?
Olen hirvi ja meitä ku kohta teurastetaan kymmeniätuhansia,niin suruaikaa kyselen jäljelle jääville.
Hirven suruaika on noin puoli linnunmittaa poikittain. Riippuu tietenkin tuulen suunnasta.
Odotan innolla kulaa lapaani ja osaltani pelastan ihmishenkiä kuten se eräs nasaretilainenkin.
Innokasta odottelua sinulle! Älä hätäile, kyllä se kuula sieltä tulee, kun hakeudut vain hyvälle paikalle. Muista sitten kääntyä sivuittain metsästäjään kohti, niin saat sen paremmin keuhkoihisi. Äläkä juokse sitten enää pitkälle, niin ei tarvitse perässäsi säntäillä. Siinä tulee hiki!
Ethän teroita pukkoasi.Tylsä puukko tuo paremman tunnelman viimeisille hetkilleni.Vai pistätkö lainkaan ja siten saisin täydellisen lopun.
Puukkoni on kyllä terävä, koska aion nylkeä sinut sillä samaisella puukolla. Saat kyllä piston mutta valitettavasti tällä kertaa terävällä puukolla.
Armonlaukauksen voin jättää ampumatta, jos oikein vaadit sitä.
Odotan miten puukkosi viiltää nahkani alla. Ei armonlaukausta ....kiitos. Haluan lunastaa ainakin viisi ihmistä kuolonkolarilta just kehä kolmosen liepeillä.... tai ei sittenkään .. haluan kuolla kolarissa... ja ne viisi sittenkin yhdessä kanssani ... sovitaanko niin...?
siitä, että oliko hirvi sinulle kovin läheistä sukua.
Niin kauan,kun lihaa on pakkasessa.
Mistä lähtien eläimet ovat tunteneet menetyksen tuskaa kuten ihmiset. Jos ihmiset menettää vaikka lapsensa, lapsen vanhemmat ajautvat itsemurhan partaalle mutta jos hirvi menettää jälkeläisensä se
odottaa seuraavaan lisääntymis kauteen ja tekee uuden eikä edes muista menetettyä lastaan
Sanoisin että paras suruajan pituus on kun juoksee passista kaadolle. Sen jälkeen aletaan jo miettiä ruoanlaittoa.
Mikä ihmeen suruaika, ei nämä ole mitään mummon hautajaisia
hirvellä on tunteet siinä missä muillakin eläimillä, siitä osoituksena vuoden mittainen äitiysaika, jolloin emo huolehtii vasoistaan. Eihän emo muuten välittäisi pätkääkään, vaan hylkäisi heti synnytyksen jälkeen pennut.
Hirvi emä ei hylkää pentujaan koska sen vaistotoiminta kieltää sen ei siinä mistään rakkaudesta oo kyse lukekaa eläimistä kertovia kirjoja ja painakaa tarkeimmät mieleen.
Sama koskee ampiaisia jotka tunteiden palossa puollustavat pesässä olevaa kuningatarta. Eikä myöskää sovi unohtaa muurahaisia/kusiaisia jotka hyökkäävät säälittä, tunnekuohussaan, pesää uhkaavan vaaran päälle.
Selkärankaisilla on aivokuori, joka mahdollistaa tunteet, sellaisia mitä ihminenkin tuntee, ne eivät siis ole mitään vaistojen varassa eläviä automaatteja. Siksi koe-eläinluvatkin pitää olla selkärankaisille, selkärangattomia varten ei tarvitse hakea koe-eläinlupaa.
Meillä kun ei täällä ole tarvetta syödä selkärangattomia ja ne on koe-eläiminä aika harvinaisia
Esimerkiksi leijonan(selkärankainen) toiminta tilanteessa jossa se löytää sukukypsän naaran jolla on pentuja, kertoo jotakin eläinten tuntellisuudesta. Jellona nimittäin pistelee pennut poskeensa jotta naaras tulisi nopeasti kiimaan ja leijona uros pääsisi jatkamaan omaa sukuaan. Samanlaisia esimerkkejä on luonnossa vaikka kuinka paljon, elämä on siellä puhtaimmillaan selviytymistä ja oman suvun jatkamista jossa ns. inhimillisillä tunteilla ei ole tilaa eikä tarkoitusta.
vai että suruaika? hirvellehän järjestetään peijaiset!