Pihtipudas

Lopettakaa nuo "karnevaalit" Naisten kisoissa riittää 50 m viiva ja miehissä 70 m viiva. Missä on huonompitasoiset kisat? Ei missään, jokaisessa Afrikan maassa on korkeatasoisempia kisoja. Maksakaa 10 €/katsoja ensi vuonna jos meinaatte saada yleisöä. Todella törkeää yleisön aliarvioimista.

Aikansa elänyt tapahtuma tuo varsinainen pääkilpailu. Kotimaiset huiput jättävät usein kisan väliin, ulkomaalaisia huippuja ei voisi vähempää kiinnostaa.
Tällaista ruikulia vielä YLE näyttää suorana lähetyksenä!

Oletteko huomanneet, että poromiehet pieree aivan uskomattoman paljon, ja pierut TODELLA haisee! Ehkä paikalliset on tottuneet niihin, mutta turisti tai junantuoma kyllä ikävästi haistaa nämä poromiehet. Osasyynä voi olla se, että kalsareita ei vaihdeta kovinkaan usein, ja niin on pinttynyt melkoset jarruraidat

Aina on sydämeni putaalla vaikka oon nykyisin viitasaarelainen,parhaat muistot on putaalla :)

Lainaus Digi Today lehdestä

Valtion laajakaistahanke saa kritiikkiä: iskee palveluihin
Kuva: © Tim Wimborne / Reuters

12.12.2014 09:09 Onko Laajakaista kaikille 2015 -hanke susi?
Kuusamo hankki 4g-tukiasemia kaapelin sijaan.

Hallituksen vuonna 2008 tekemä päätös laajakaistan tuomisesta lähes kaikille ei saa yleistä hyväksyntää kaikilta kunnilta. Ensi vuoden lopussa päättyy määräaika, jonka sisällä yli 99 prosenttia väestöstä olisi saatava enimmillään kahden kilometrin päähän 100 megabitin kuituverkosta.

Suurin osa kunnista on toteuttanut hankkeen vetämällä kaapelia. Tämä tekee kunnasta osittain myös internet-operaattorin. Kuntien osuus hankkeen kustannuksista on kunnan taloudesta riippuen 8, 22 tai 33 prosenttia.

Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen väittää sen myös köyhdyttävän sähköisiä palveluita. Kuusamon kaupunki on osallistunut pilottihankkeeseen, jossa kaapelin sijaan kunnan alueella rakennetaan laajaa 4g-peittoa.

– Jos olisimme lähteneet vetämään kaapelia, meillä olisi nyt 15 miljoonaa velkaa eikä yhtään palvelua. Palvelut ovat nyt verkossa nopeammin, koska painopiste on palveluissa eikä tekniikassa, Halonen sanoi puhuessaan toimittajille torstaina Kuusamossa.

Kuusamon tietohallintojohtaja Pekka Kantolan mukaan kaupunki on ottanut tänä vuonna käyttöön kotihoitoa tukevan videoyhteyspalvelun sekä astman hoidossa käytettävän etämittauspalvelun.

http://www.digitoday.fi/data/2014/12/12/valtion-laajakaistahanke-saa-kritiikkia-iskee-palveluihin/201417135/66

Sonera laittoi uutta vauhtia mobiilinettiin – 300 megan nopeudet

Manu Pitkänen
Luotu: 15.12.2014 22:52

Teknologia

Tämän vuoden alussa Nokia testasi 300 Mbps:n latausnopeuksia Elisan matkapuhelinverkossa ja kuukausi sitten DNA kertoi testaavansa samanlaisia nopeuksia muutamissa paikoissa Helsingissä.

Sonera on nyt liittynyt joukkoon avaamalla 300 Mbps:n LTE-A-verkon Helsingin Oulunkylässä ja Roihupellossa. Soneran mukaan kyseessä "on Pohjoismaiden ensimmäinen kaupallinen carrier aggregation -tekniikkaa hyödyntävä LTE-A-toteutus". Nopeampien yhteyksien hyödyntämiseen tarvitaan LTE Cateogry 6 -tason puhelin, kuten Samsungin Galaxy Alpha tai Note 4. Soneran liittymävalikoimassa korkein yhteysnopeus on yrityskäyttöön tarkoitetuissa Sonera Sopiva Pro –liittymässä ja Aito 4G Max -liittymässä.

”Ehdimme vielä tänä vuonna tuoda uudet nopeudet noin kymmenelle tukiasemalle eri puolilla Etelä-Suomea. Suomessa on otettu 4G nopeasti käyttöön, joten uskomme nopeamman verkon ilahduttavan asiakkaitamme nyt kun uusimmat puhelimet ja reitittimet tukevat korkeampia nopeuksia”, sanoo Soneran teknologiajohtaja Kalev Reiljan.

Muut asiasanat:
DNA, Elisa, 4G, Sonera

http://www.uusisuomi.fi/teknologia/75497-sonera-laittoi-uutta-vauhtia-mobiilinettiin-300-megan-nopeudet

Pihtipudas selviää Kepun pumppaamalla lisälainalla. Taitaa mennä vielä päälle valonkin rahat maan sisään. Onneksi olkoon, meiltäpä löytyy kuitua syrjäkylitä mahdollisille suuryrityksille! Talous kunnossa kuituyhtiöllä?

Uuraisilla ja Saarijärvellä ritti asiantuntemusta ja malttia tehdä laajakaistasta sellainen päätös, joka tuo parhaat edut, aina uusimman teknologian ja talouden sekä kunnalle, että asiakkaille. He antoivat pitkät "siipiveikoille" ja "asiattomille rahastajille" ulos.

"Yhteisverkolla nopea 4G myös syrjäkylille

Kansainvälisestikin harvinainen operaattoreiden yhteishanke varmistaa laadukkaan mobiiliverkon ripeän rakentamisen. Tuloksena on nopea ja tehokas verkko myös sinne, minne se ei ole aiemmin ulottunut.
23.12.2014 06:19

DNA ja TeliaSonera päättivät elokuussa yhdistää voimat Itä- ja Pohjois-Suomen matkaviestinverkon rakentamisessa. Yhteinen sävel löytyi, kun uusien 4G-taajuuksien myöntämisen jälkeen operaattorit olivat joka tapauksessa rakentamassa uutta verkkoa.
Puolet Suomen pinta-alasta kattavalla alueella asuu vain 15 prosenttia väestöstä, joten kalliiden verkkoinvestointien jakaminen on järkevää. Hyödyt näkyvät myös asiakkaille, lupaa DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen.

"Mobiilidatan käyttö kasvaa räjähdysmäisesti myös jatkossa. Toisaalta käyttö on luonteeltaan liikkuvaa ja asiakkaiden odotukset sen mukaiset, olipa kyse yritystoiminnasta tai vapaa-ajan vietosta. Tätä yhtälöä lähdimme ratkaisemaan: halusimme nopealla aikataululla nopeat ja tasalaatuiset palvelut koko maahan.”

Leinosen mukaan molemmat operaattorit voivat palvella asiakkaitaan paremmin yhteisessä verkossa. Tehokkuushyödyt näkyvät käyttäjille verkon parempana laatuna, nopeampina yhteyksinä ja nopeampana rakentamisena. Operaattoreiden tuotannollinen yhteistyö kattaa verkon perusinfrastruktuurin, mutta kaupallisessa mielessä kilpailu asiakkaista vain kovenee.

Ainutlaatuinen yhteisyritys

Yhteisverkko on Suomessa ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke. Erityiseksi sen tekee laaja maantieteellinen alue sekä se, ettei Itä- ja Pohjois-Suomeen jää operaattoreiden omia päällekkäisiä verkkoja.

"Valtioneuvoston hyväksyttyä toimilupamuutokset yhteisrakentaminen on sallittu kaikkien radiotekniikoitten osalta. Toisin sanoen rakennamme kokonaan uuden verkon niin 2G-, 3G- kuin 4G-tekniikoilla. Verkko ja palvelut paranevat, oli asiakkaan käytössä viimeisin älypuhelin tai vuosia vanha gsm-kapula", Suomen Yhteisverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen sanoo.
Aiemmin DNA:n tuotantojohtajana työskennellyt Jokinen on valmistellut verkkoa elokuusta lähtien. Jokisen mukaan konkreettiseen rakentamisvaiheeseen, ensimmäisten tukiasemien asennuksiin, päästäneen huhtikuussa 2015. Peruskapasiteetin rakentaminen jatkuu pitkälle seuraavaan vuoteen.
"Verkkohan ei ole koskaan valmis, vaan siihen tulee koko ajan parannuksia. Koko Suomi on katettu vuoden 2016 lopussa", Jokinen lupaa.

Enemmän ja nopeammin

Yhteisverkon kivijalka on uusin mahdollinen tukiasematekniikka. Se parantaa palvelun laatua kaikille asiakkaille. Lisäksi tukiasemapaikkoja tulee enemmän kuin yksittäisillä operaattoreilla on tähän asti ollut. Kun tähän ynnätään DNA:n ja Soneran hallitsemien radiotaajuuksien yhteiskäyttö, verkon peitto ja tiedonsiirron nopeus ovat ennennäkemättömiä.
4G:n teoreettinen maksiminopeus 150 Mbit/s tulee aidosti kaikkien ulottuville myös haja-asutusalueilla.

"Osa hyödyistä näkyy verkon nopeampana rakentamistahtina ja tasalaatuisena palveluna ympäri Suomen. On kansallisen edun kannalta tärkeää, että luomme koko maahan modernia ja tehokasta digitaalista infrastruktuuria", DNA:n Jukka Leinonen muistuttaa.

Yhteisverkko palvelee samalla myös laajakaista kaikille -tavoitetta. "Syrjäseuduilla ei olla valmiita maksamaan tuhansia euroja kiinteistä kuituyhteyksistä. Erittäin kustannustehokas ja nopea mobiiliyhteys luo kilpailukykyä ja alueellista tasa-arvoa – ILMAN YHTEISKUNNAN TUKIA."

Tämä artikkeli on yhteistyökumppanin sisältöä."

http://www.taloussanomat.fi/dna/2014/12/23/yhteisverkolla-nopea-4g-myos-syrjakylille/201417547/325

kuitua,kuitua kirjoitti:

Uuraisilla ja Saarijärvellä ritti asiantuntemusta ja malttia tehdä laajakaistasta sellainen päätös, joka tuo parhaat edut, aina uusimman teknologian ja talouden sekä kunnalle, että asiakkaille. He antoivat pitkät "siipiveikoille" ja "asiattomille rahastajille" ulos.

"Yhteisverkolla nopea 4G myös syrjäkylille

Kansainvälisestikin harvinainen operaattoreiden yhteishanke varmistaa laadukkaan mobiiliverkon ripeän rakentamisen. Tuloksena on nopea ja tehokas verkko myös sinne, minne se ei ole aiemmin ulottunut.
23.12.2014 06:19

DNA ja TeliaSonera päättivät elokuussa yhdistää voimat Itä- ja Pohjois-Suomen matkaviestinverkon rakentamisessa. Yhteinen sävel löytyi, kun uusien 4G-taajuuksien myöntämisen jälkeen operaattorit olivat joka tapauksessa rakentamassa uutta verkkoa.
Puolet Suomen pinta-alasta kattavalla alueella asuu vain 15 prosenttia väestöstä, joten kalliiden verkkoinvestointien jakaminen on järkevää. Hyödyt näkyvät myös asiakkaille, lupaa DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen.

"Mobiilidatan käyttö kasvaa räjähdysmäisesti myös jatkossa. Toisaalta käyttö on luonteeltaan liikkuvaa ja asiakkaiden odotukset sen mukaiset, olipa kyse yritystoiminnasta tai vapaa-ajan vietosta. Tätä yhtälöä lähdimme ratkaisemaan: halusimme nopealla aikataululla nopeat ja tasalaatuiset palvelut koko maahan.”

Leinosen mukaan molemmat operaattorit voivat palvella asiakkaitaan paremmin yhteisessä verkossa. Tehokkuushyödyt näkyvät käyttäjille verkon parempana laatuna, nopeampina yhteyksinä ja nopeampana rakentamisena. Operaattoreiden tuotannollinen yhteistyö kattaa verkon perusinfrastruktuurin, mutta kaupallisessa mielessä kilpailu asiakkaista vain kovenee.

Ainutlaatuinen yhteisyritys

Yhteisverkko on Suomessa ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke. Erityiseksi sen tekee laaja maantieteellinen alue sekä se, ettei Itä- ja Pohjois-Suomeen jää operaattoreiden omia päällekkäisiä verkkoja.

"Valtioneuvoston hyväksyttyä toimilupamuutokset yhteisrakentaminen on sallittu kaikkien radiotekniikoitten osalta. Toisin sanoen rakennamme kokonaan uuden verkon niin 2G-, 3G- kuin 4G-tekniikoilla. Verkko ja palvelut paranevat, oli asiakkaan käytössä viimeisin älypuhelin tai vuosia vanha gsm-kapula", Suomen Yhteisverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen sanoo.
Aiemmin DNA:n tuotantojohtajana työskennellyt Jokinen on valmistellut verkkoa elokuusta lähtien. Jokisen mukaan konkreettiseen rakentamisvaiheeseen, ensimmäisten tukiasemien asennuksiin, päästäneen huhtikuussa 2015. Peruskapasiteetin rakentaminen jatkuu pitkälle seuraavaan vuoteen.
"Verkkohan ei ole koskaan valmis, vaan siihen tulee koko ajan parannuksia. Koko Suomi on katettu vuoden 2016 lopussa", Jokinen lupaa.

Enemmän ja nopeammin

Yhteisverkon kivijalka on uusin mahdollinen tukiasematekniikka. Se parantaa palvelun laatua kaikille asiakkaille. Lisäksi tukiasemapaikkoja tulee enemmän kuin yksittäisillä operaattoreilla on tähän asti ollut. Kun tähän ynnätään DNA:n ja Soneran hallitsemien radiotaajuuksien yhteiskäyttö, verkon peitto ja tiedonsiirron nopeus ovat ennennäkemättömiä.
4G:n teoreettinen maksiminopeus 150 Mbit/s tulee aidosti kaikkien ulottuville myös haja-asutusalueilla.

"Osa hyödyistä näkyy verkon nopeampana rakentamistahtina ja tasalaatuisena palveluna ympäri Suomen. On kansallisen edun kannalta tärkeää, että luomme koko maahan modernia ja tehokasta digitaalista infrastruktuuria", DNA:n Jukka Leinonen muistuttaa.

Yhteisverkko palvelee samalla myös laajakaista kaikille -tavoitetta. "Syrjäseuduilla ei olla valmiita maksamaan tuhansia euroja kiinteistä kuituyhteyksistä. Erittäin kustannustehokas ja nopea mobiiliyhteys luo kilpailukykyä ja alueellista tasa-arvoa – ILMAN YHTEISKUNNAN TUKIA."

Tämä artikkeli on yhteistyökumppanin sisältöä."

http://www.taloussanomat.fi/dna/2014/12/23/yhteisverkolla-nopea-4g-myos-syrjakylille/201417547/325

Lue lisää

Lukeekaapa tarkkaan Taloussanomien uutinen ja miettikää samalla, miksi se julkaistiin jouluaaton aattona. Vastaan itse retooriseen kysymykseeni: virastot ovat visusti kiinni juhlapyhinä ja suurin tunnekuohu jää juhlapyhien vuoksi pienenmäksi.

Lehti jätti häveliäästi mainitsematta, että kyseessä on ollut Suomen mittakaavassa kaikkien aikojen vedätys.

Vanhasen hallitus rustasi Pekkarisen ja Kepun ideoimana tukivedätyksen, "laajakaista kaikille", jolle ei vertaa löydy. Kokoomuksen Suvi Linden saatiin höynäytettyä tuolloin mukaan.

Ainoa vastaava vertailukohde saattaisi olla ns. "paskalaki", jossa on identtisiä piirteitä tähän laajakaistavouhotukseen.

Sekin oli tietysti Kepuvetoinen viritelmä, jota ajoi Paula Lehtomäki, Venäjän ylin ystävä ja ymmärtäjä.

Tähän laajakaista huijaukseen oli tarkoitus tuhlata yli 500 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Eu:ltakin onnistuttiin kähveltämään 5,4 miljoonaa tänne Keski-Suomeen, mutta nämä rahat maksettiin kaikessa hiljaisuudessa takaisin syksyn lisäbudjetin rahoilla. Hyvä suoritus sinänsä oppositiopuolueelta.

Viestintäviraston ja Ely-keskuksen virkamiehet ovat olleet hyvänä apuna tässä kusetuksessa.
Näissä virastoissa pitää olla tarkat tiedot siitä, mitä kaapeleita isänmaan povessa kulkee ja kenelle ne kuuluvat. Niiden tulee myös arvioida, ovatko hankkeet tukikelpoisia vai ei.
Näyttääpi siltä, että kulloinkin vallassa oleva hallitus sanelee virkamiehille, mitä saa tehdä tai olla tekemättä. Jälkeenpäin kyllä selitellään ja sysätään vastuu yksittäisen kunnan kopioita ottaneelle kanslistille, jos entiset merkit paikkansa pitävät.

Yhteydet veronmaksajille saadaan näköjään ilman yhteiskunnan tukea ja aivan markkinavetoisesti niinkuin pitääkin.
Eu totesi jo ajat sitten, ettei Suomen kaltainen maa voi saada perusinfraan kuuluvaan tietoliikenneverkon rakentamiseen unionin tukea. Verkkojen rakennus on kaupallisten toimijoiden tehtävä ja sen pitää toteutua markkinavetoisesti. Suomen kaltaisen valtion on itse pystyttävä verkkonsa rakentamaan

Saarijärveltäkin Sampon jutun mukaan kaapeleita on "yllättäen" löytynyt enemmän ja vähemmän.

Mitähän ajattelevat ne kunnat, jotka houkuteltiin 30 vuoden velkavankeuteen holdingyhtiömalliin? Mikä on tämä Kuuskaista, jota paapotaan veronmaksajien rahoilla? Mihin Telog-Oteran on rahat kanavoinut? Mikä järki on kaivaa kuituja kuitujen viereen?

Luulisi myös liittymänsä etukäteen maksaneita veronmaksajia pikkuisen harmittavan.
Toivottavasti muistatte huijarinne äänestyskopissa piirtäessänne numeroa eduskuntavaaleissa.

Olis vähintäänkini kohtuullista, jos 5000 huijatuksi tullutta etumaksunsa maksanutta ihmistä ja yhteisöä nostaisivat joukkokanteen niitä tahoja vastaan, jotka tämän sopan ovat keittäneet ja vaatisivat tekijät myös rikosoikeudelliseen vastuuseen virkarikoksista.

Suomen kansantalous ei kerta kaikkiaan kestä tällaista asioiden hoitoa.

Hävetkää "sopan keittäjät" , jos osaatte.

Tuo on muuten totta, itsekin olen siinä joskus makkaraperunat syönyt ja todella hyvät ja rapeat oli mutta eläkeläisen kannattaa muuttaa Hankasalmelle.

Elämäs mukavin ruokamyrkytys?

NESTEESSÄ OLLAAN

Kunnanjohtaja

Toinen hyvä vaihtoehto työtä vieroksuvalle on Kinnula.

Viisas ratkaisu....näiden kommenttien perusteella en minäkään muuttaisi Pihtiputaalle

Paskapuhetta.
Parempi grillikioski, kaikin puolin.
Maksavat jopa alvinsa.

Ruoka normi grillikioski. Eikä tartte syödä paitsiossa mitään sinne kuulumatonta!

Minullakin on epäilys kuka sinä olet. ;) Mistä moinen kysymys?