Asiaa on hiukan hankala tänne kertoa, kun sen pitäminen sisällänikin on kamalaa. Älä lue tekstiä, jos tulet tänne vain kommentoimaan olet paha ihminen, älä pura vihaasi koiraan jne. Koska niitä en kaipaa, kuulen sitä tarpeeksi itseltänikin. Joitakin kohtia olen jättänyt kirjoittamatta, esim. yksityiskohdat ja muut, jotka ei nyt ole niin välttämättömiä.
Viesti tulee kahdessa eri osassa, toinen osa kommenteissa.
Omistan nyt puolivuotiaan sekarotuisen narttukoiran. Kaikki alkoi siitä, kun koirani käytös muuttui, kun hampaat vaihtuivat, eli n.3kk sitten. Koirathan purevat silloin kun hampaat vaihtuvat, kun ikenet kutiavat. Olin valmistautunut siihen, erittäin hyvin, hankin paljon luita lihatiskiltä, ja rustoja, kaikkea mitä koira sai järsiä, mutta silti se puri käsiäni. Olin tähänkin varautunut ennen pennun tuloa, silti se sai veden kiehahtamaan sisälläni aina kun pentu puri minua kovaa.
Kun sanoin sille tiukasti EI, ja pidin niskavilloista kiinni (en siis satuttanut) koira villiintyi lisää ja puri kovempaa. Tätä jatkui monta viikkoa, kunnes...löin koiraani saadakseni puremisen lopumaan. Se loppui, mutta hetken päästä koira taas syöksyi kimppuuni (enkä yhtään ihmettele, koska satutin sitä). Nousin seisomaan nopeasti tuijotin koiraa vihaisesti silmiin ja huusin EI, kyyneleet silmissä, silllä koira oli purrut niin kovaa että verta tuli, ja olen aina olut herkkä, jos minulle tulee haava josta tulee verta, siksi suutuin koiralle, hyvin paljon. Läimäisin koiraa naamaan, sen jälkeen löin sitä kylkeen. En pystynyt hillitsemään itseäni! Ajattelin vain mielessäni että "olen maailman hulluin ihminen!" "rauhoitu" ja muuta sellaista. Tämä jäi muutamaan lyöntiin, kun katosoin uudelleen koiraa silmin, en enään vihaisesti, näin sen silmissä pelon. Suuren pelon, ja koira tärisi. Muuta en sitten nähnykkään, kun silmäni täyttyivät taas kyynelistä, nyt tuli enemmän. Manasin itseäni ja haukuin v*ttuimaiseksi ihmiseksi, kuka hakkaa omaa koiraansa?! No minä! Itkin ainakin 15min, kunnes ryhdistäydyin ja menin halaamaan koiraani ja pyysin anteeksi, vaikka tiesinkin ettei koira ymmärtäisi. Se ei enään pelännyt. Alkoi heti näykkiä kättäni, annoin sille vain lelun suuhun ja poistuin huoneesta.
Tälläistä samanlaista on tapahtunut useamminkin, koira satuttaa minua, menetän hermoni ja satutan koiraani.
Ajattelin, että voisin mennä jollekkin vihanhallinta kurssille, koska en todellakaan halua pilata tuon mahtavan luonteen omaavan pennun luonnetta omalla hirviömäisellä luonteellani! Ajattelin, että tämän on loputtava, otin itseäni niskasta kiinni, ja joka kerta kun pentu puri, annoin sille lelun suuhun. Se siinä, ei enään verta vuotavia haavoja, ei lyöviä käsiä, ei pelokkaita silmiä tai täriseviä pentukoiria. Ajattelin, että minä kyllä pystyn tähän.
Olen lyönyt koiraani, useasti
43
9479
Vastaukset
- syyllisyys painaa
Mutta, kun koira täytti 5kk, jonkinlainen uhmaikä pisti päälle. Ja koira suuttuu siis vieläkin aina EI sanasta. Olen taas lyönyt koiraani, viimeksi eilen naamaan, koska koira vikisi turhasta, vaikka kielsin sitä, ja kun se ei loppunut löin sitä. Hullua, eikö?
Mitä oikein yritän? Yritän hallita vihani pennun kanssa, ei ole fiksua. Ei todellakaan! Yhden järkevän päätöksen olen tehnyt : En enään hanki pentukoiraa minun pilattavakseni.
Ihmettelen suuresti, miten pentu silti jaksaa rakastaa minua, vaika olen kohdellut sitä julmasti. Se aina innostuu kun tulen kotiin, se nuolee naamani, se tulee luokse kutsuessa. Se ei pelkää minua, paitsi sillon kun suutun sille, eli se muistaa, se muistaa aina minun hullun puoleni. Suhteemme on ainakin puoliksi hajalla, enää pari lyöntiä, ja se tuhoutuu.
En enään lyö, olen päättänyt, ja jos lyön, pentuni menee vanhemmilleni. Ja otan sen sitten takaisin kun se on aikuinen. Vanhemmillani ei ole mitään sitä vastaan, että pentu majoittuisi heille puoleksi vuodeksi, asia on siis tullut puheeksi heidän kanssaa, mutta en ole heille kertonut että lyön koiraani, olen vain sanonut että aikani ei oikein riitä.
En pääse koskaan tästä tunteesta eroon, siis tunteesta, joka on sisälläni yöllä, päivällä, illalla, aamulla, aina. Ja se on tunne on, kun näin koirani pelkäävät silmät ja tärisevän ruumiin, se aneli armoa: älä satuta enään, minuuun sattuu! Aina kun ajattelen niitä kertoja kun olen lyönyt koiraani, rupean vollottamaan ja kunnolla, ja ajattelen: Mitä olenkaan tehnyt, millainen koiranomistaja oikein olen? Tunnen aina syyllisyyttä, kun olen lyönyt koiraani.
Tämä viesti jakaa varmasti paljon mielipiteitä, otan kaiken vastaan, mutta turhaa syyttelyä ja haukkumista en jaksaisi nyt tähän.
En ole tämän ongelman kanssa enään yksin, jaoin sen teidän kanssanne! Ette uskokkaan miten vaikeaa tuon tekstin kiroittaminen oli suurten tunnepurkausten vallassa! En hetkeen nähnyt näppäimistöä sillä silmät olivat täynnä kyyneleitä.
Onneksi kirjoitin tämän tekstin, sillä vasta tätä kirjoittaessani tajusin, mitä olen OIKEASTI tehnyt.
Älkää lyökö eläintä, joka rakastaa teitä, haluaa olla sinun suojeluksessa, jos sinä lyöt lemmikkiäsi, mihin lemmikki menee turvaan? Kukaan ei ole suojelemassa sitä. Näet koiran pelkäävän katseen. Kohta sen on pakko puolustautua. Se puolustautuu ja murisee, kun se ei enään tehoa, sen täytyy puraista. Omistaja suuttuu, ja haukkuu koiraa hulluksi verihurtaksi, ja vie sen lopetettavaksi ja sanoo eläinlääkärille että "se on hullu ja puree." Mutta minkähän takia? Täytyisikö sen koiran vain olla kättesi alla vastaanottamassa jokaisen kipeän iskun. Tottakai eläin puolustutuu, silloin on sinun vikasi jos lemmikkisi vahingoittaa sinua. Älkää pahoinpidelkö näitä ihania lemmikkejämme, pidetään niistä hyvää huolta, niin niillä on turvallista olla, ja turhilta vaaratilanteilta vältytään.
Toivottavasti en lyö koiraani, enään ikinä.- Koiranomistaja
Yritä näitä tekniikoita: osita koirallesi että se on satuttanut sinua esim. sanomalla ai vinkaisu maiseen tyyliin (koirathan vinkaisevat kun toinen satuttaa sitä) älä ainakaan poistu siitä tilanteesta silloinhan sinä pakenisit ja koira on voittanut. Yritä olla lyömättä koiraa lyö mielummin jotain tyynyä jos on pakko lyödä jotain. Kannatta yrittää rauhoittua siinä tilanteessa (niin sinä kuin koirasi).olkaa siinä tilanteessa niin kauan kunnes olette molemmat rauhallisia. Jos sinä kivastut niin koirasikin ja jos sinä olet oikeasti rauhallinen niin koirasikin pitäisi siitä rauhoittua.
- Anonyymi
Koiranomistaja kirjoitti:
Yritä näitä tekniikoita: osita koirallesi että se on satuttanut sinua esim. sanomalla ai vinkaisu maiseen tyyliin (koirathan vinkaisevat kun toinen satuttaa sitä) älä ainakaan poistu siitä tilanteesta silloinhan sinä pakenisit ja koira on voittanut. Yritä olla lyömättä koiraa lyö mielummin jotain tyynyä jos on pakko lyödä jotain. Kannatta yrittää rauhoittua siinä tilanteessa (niin sinä kuin koirasi).olkaa siinä tilanteessa niin kauan kunnes olette molemmat rauhallisia. Jos sinä kivastut niin koirasikin ja jos sinä olet oikeasti rauhallinen niin koirasikin pitäisi siitä rauhoittua.
Et voi pitää koiraa jos aina vain lyöt ja satutat sitä jos se tekee jotain väärin. Koira ei tajua tehneensä väärin jos vain huudat ja lyöt. Tee vaikka niin että menet eri huoneeseen kuin koirasi sen jälkeen kun se on purrut sinua, rauhoitu ja mene rauhallisena takaisin sen luo älä lyö tai huuda komenna rauhallisesti.
- voi voi
Kannattaa tosiaan miettiä nyt tarkkaan tuota vihanhallintaa, mene jäähylle ens kerralla siis sinä ei koira. Jos koira taas tekee jotain eikä tottele = jäähy. Tiedän kyllä tuon puremisvimman (oma 10 kk), ja sen kanssa voi mennä hermot, turha on luita tyrkyttää tms. mutta sen kanssa on eletty. Koira ei tahallaan satuta, se ei tiedä, että sattuu ja on vielä pentu, pitää kiljahtaa jos ottaa kiinni kipeästi, pentukin oppii, että nyt tuli liian kovaa. Koiraa ei satuta se, että lähdet jäähylle päinvastoin, kiva loppuu kun ei osaa olla, se koirien keskenkin sellaista.
ps. kerro miten edistyt vihanhallinnassa, ehkä muutkin oppivat.- moby dick
Eläimelle ei voi kostaa, oli opetus Moby Dick'issä.
- Mummoikäinen
Olet rohkea ja rehellinen ihminen kun kerroit "häpeäsi".
Turhautunut käytöksesi kertoo keinojen puutteesta, et ole paha.
Jatkuvat itsesyytöksesi pahentavat tilannetta, ja ylireagoit. Jotenkin ymmärrän läimäisyn reaktiona kipuun, mutta vinkumisesta lyöminen?
Ihan ensiksi lakkaa säälimästä itseäsi ja koiraasi. Asiat eivät muutu, ellet tee jotakin. Lyöminen/anteeksipyytely ovat ristiriitaista, epäjohdonmukaista toimintaa, joka hämmentää koiraa, eikä se opi käyttäytymään oikein. Ongelmista pääsee eroon, kun analysoi käytöstään ja suunnittelee etukäteen oikean toiminnan niissä kriisitilanteissa.
Vaikuttaa siltä, ettäolet joutumassa kierteeseen näiden vihanpuuskiesi kanssa. Ehkä sinulla on paineita, olet stressaantunut? Keskusteluapu olisi hyödyllistä.
"voi voi":n ohje kuulostaa hyvältä. Lähdet itse rauhoittumaan ja koirallesi se on opettavaa, koska sinun poislähtösi on sillekin rangaistus. Ja aika voisi olla lyhyehkö, 5 - 10 min.
Nyt päättäväisesti muuttamaan tilannetta! Toivon sinulle ja koirallesi kaikkea hyvää. - Jäähytä hetkeksi
Kannatan jäähyä. Koirien kanssa voi välillä mennä hermo se on normaalia mutta se sitten puretaan jollakin muulla tavalla, lähtemällä hetkeksi ulos tai laskemalla vaikka 50 alaspäin. Tätä voisi soveltaa ihmissuhteissakin muuten, aina jos tuntuu että nyt palaa pinna niin lähteä ulos hetkeksi riehumaan juosten tai kävelylle. Palata sitten punakkana ja uudella ajatuksella: mihin jäimmekään kehittämisessä?
Hyvä lukemista koiranomistajille (itselle ollut apua pulmatilanteissa ainakin)
http://www.koirakoulukompassi.com/artikkelit.html - dipiddiii
silloin kun koirasi puree niin elä kiinnitä siihen mitään huomiota vaan mene toiseen huoneeseen ja sulje ovi, jos se vinkuu niin elä kiinnitä huomiota. Jos menet sen luokse ja katsot sitä silmiin ja sanot ei niin silloin se tietää että sai sinun huomiosi uudelleen eikä opi.
- kamalatapaus
Ihan varmasti pitää mennä vihan hallintaan kurssille tai oppia itse laskemaan tuhanteen. Jos lyö noin käyttäytyvvää koiraa, saattaa lyödä lasta joka on vielä tyhmempi.
- totuusss
Kerran hakkaa koiran kunnolla niin saa loppuiäkseen hyvän nöyrän kaverin.
- Pahapahenpipahin
Olet menettänyt sen iäksi. Jos kerran lyö se muistaa aina sen.
- Anonyymi
Pahapahenpipahin kirjoitti:
Olet menettänyt sen iäksi. Jos kerran lyö se muistaa aina sen.
Kyllä. Juurikin näin. Koira tai lilä hyvänsä eläin muistaa lyönnin, ja jos samanlainen tilanne tulee eteen kuin aiemmin, se puree vielä kovemmin. Siitä tilanteesta poislähtö on pahin virhe, mitä nyt voi hurtan kanssa tehdä. Näytä sille, mistä se puri ja itke. Se kyllä tajuaa sen
- nohuhhuh1
On hienoa, että pystyt myöntämään virheesi ja olet nöyrtynyt hakemaan apua.
Vihanhallintakurssit tai jonkinlaiset terapiaistunnot voisivat varmasti auttaa,
kerta huomaat itsekin, ettet pysty hallitsemaan tätä käytöstä. Silloin siihen tarvitsee
AINA jonkun toisen auttamaan. Ammatti-ihmiset ovat parhaimpia.
Valitettavasti on sen verran pakko moittia sinua, että on vastuutonta ottaa koira,
jos ei pysty hallitsemaan sitä ilman väkivaltaa. Kyseessä on perjaatteessa rikos.
Koiran tarkoituksena ei ole todellakaan satuttaa sinua, päinvastoin, se rakastaa sinua, mutta sinä satut sität. Ja se on vielä teistä se, joka on täysin toisen osapuolen armoilla, eli sinun.
Suosittelen luopumaan koirasta jos tulee vielä yksikin kerta, että menetät hermosi tuolla lailla. Olen minäkin koiralleni huutanut, mutten voisi koskaan lyödä. Koska tuo tulee vain pahenemaan jos yrität minkään näköistä "siedätyshoitoa" itsellesi.. - Helmiiss
Luin tekstisi ja mietin syvään kyllä sä pystyt hyvään! Kerro jatkosta koska kaikki jotka ovat komentoineet ja lukeneet tekstisi haluavat tulea sinua ja auttaa sinua. Vaitsi ne jotkut jotka eivät ymmärrä tilannettasi. Toivon sinun tokenevan ja et ole hullu ihminen sinulla on isommat tunteet kuin muilla. Ole ylpeä siitä (vaitsi jos se yltyy lyönniksi)
- syyllisyys painaa
Tähän asti en ole lyönyt koiraani kertaakaan, ainoastaan huutanut, ja se on mielestäni huikea parannus! Jos tämä näin jatkuu, niin kyllä tästä hyvä tulee.
Nautin enemmän koiran seurasta ja vietän sen kanssa enemmän aikaa. Se hieman pelkää vieläkin kun suutun, mutta en enään koskaan halua satuttaa sitä.
Onko koiran maahan alistaminen kiellettyä, eli siis se, että otetaan niskanahasta kiinni ja kaadetaan kyljelleen ja pidetään paikoillaan hetki, ja päästetään irti, mm. Cesar Millan käyttää tuota taktiikkaa kurittaessaan koiria. Olen jostain lukenut, että tuollainen käytös saattaisi vain pahentaa koiran ja omistajan välistä suhdetta, joten en ole sitä taktiikkaa tohdinnut käyttää, enkä haluakaan.
Kiitos kaikille näistä mahtavista kommenteista, nuo ampuma jutut vois kyllä laittaa sinne kankkulan kaivoon ,mutta viis niistä. En ole ampumassa koiraani, olen rakastamassa sitä, ja kasvattamassa siitä hienon koiran!- murmur3
Riippuu koirasta. Arat ja pelokkaat koirat se voi tehdä vielä aremmiksi ja pelokkaammiksi. Toiset eivät ole moksiskaan.
Sinuna kyllä ottaisin pehmeämmän tavan käyttöön ihan siksi että koirasi pelkää sinua jo nyt, joten ei se alistaminen siihen ainakaan auta.
Ja muista että koirasi on pentu - ne näykkivät ja purevat kaikki.
On ihmisten tehtävä opettaa ne olemaan purematta, ei niin että siitä fyysisesti rangaistaan (koska jos et selkeästi kerro koiralle mitä sen pitää tehdä, miten voit rangaista sitä, kun se ei edes tiedä mitä pyydät siltä?) vaan niin, että se mitä se yrittää tavoitella puremisella - leikkiä kanssasi viedään.
Pennulle kaikista paras palkinto on huomiosi. Kun se puree, jätä se huomiotta, joko viemällä pentu pois, menemällä itse pois tai nousemalla ylös ja lopettamalla kaiken kontaktin koiraan.
Huom! "Jäähyn" kesto ei kannata olla kuin parista-viidestä sekunnista puoleen minuuttiin, muuten koira ei yhdistä että teko x reaktio y lopputulos jäähy.
En myöskään suosittele mitään fyysisiä rangaistuksia taikka sitä huutamista jos pentu ahdistuu siitä tai pelkää sitä. Saat vain aikaiseksi pelokkaan koiran joka menee sekaisin heti kun korotat ääntäsi.
Pehmeillä koulutustavoilla et voi saada vahinkoa aikaan, kovilla voit, ainakin tämän koiran kanssa. Muista, koira ei tiedä tekevänsä väärin, vaan olet itse epäonnistunut kertomaan mitä haluat siltä. - Murmur3
murmur3 kirjoitti:
Riippuu koirasta. Arat ja pelokkaat koirat se voi tehdä vielä aremmiksi ja pelokkaammiksi. Toiset eivät ole moksiskaan.
Sinuna kyllä ottaisin pehmeämmän tavan käyttöön ihan siksi että koirasi pelkää sinua jo nyt, joten ei se alistaminen siihen ainakaan auta.
Ja muista että koirasi on pentu - ne näykkivät ja purevat kaikki.
On ihmisten tehtävä opettaa ne olemaan purematta, ei niin että siitä fyysisesti rangaistaan (koska jos et selkeästi kerro koiralle mitä sen pitää tehdä, miten voit rangaista sitä, kun se ei edes tiedä mitä pyydät siltä?) vaan niin, että se mitä se yrittää tavoitella puremisella - leikkiä kanssasi viedään.
Pennulle kaikista paras palkinto on huomiosi. Kun se puree, jätä se huomiotta, joko viemällä pentu pois, menemällä itse pois tai nousemalla ylös ja lopettamalla kaiken kontaktin koiraan.
Huom! "Jäähyn" kesto ei kannata olla kuin parista-viidestä sekunnista puoleen minuuttiin, muuten koira ei yhdistä että teko x reaktio y lopputulos jäähy.
En myöskään suosittele mitään fyysisiä rangaistuksia taikka sitä huutamista jos pentu ahdistuu siitä tai pelkää sitä. Saat vain aikaiseksi pelokkaan koiran joka menee sekaisin heti kun korotat ääntäsi.
Pehmeillä koulutustavoilla et voi saada vahinkoa aikaan, kovilla voit, ainakin tämän koiran kanssa. Muista, koira ei tiedä tekevänsä väärin, vaan olet itse epäonnistunut kertomaan mitä haluat siltä.Jatkan vielä tuosta Cesar Milanin alistustaktiikasta; koira ei synny niin että sille olisi sisälle koodattu kaikki mitä sen pitää tietää, vaan koira oppii, no, oppimalla. Eli sinun täytyy opettaa selvästi (siis koiralle selvästi, se että sinulle jokin on selvää ei tarkoita että koira ymmärtää) koiralle mitä haluat siltä.
Jos koirasi tekee jotain muuta, otetaan vielä esimerkiksi se pureminen, ei sinun pitä rangaista (siis tarkoitan tällä sitä että koiraa kuritetaan jotenkin, en jäähyjä yms. koska niistä ei jää koiralle traumoja/ongelmia toisin kuin kurittamisesta) koiraa, vaan miettiä että mitä haluat koiran tekevän.
Eli: koira puree -> yleensä seurannut rankaisu. Koira ei opi ettei se saa purea, vaan se oppii että purema -> inhottava asia. Joten koiran pitää sen mielestä purra nopeasti ja yrittää välttää seuraus.
Verrattuna toiseen malliin:
Koira puree -> mietitään mitä silta halutaan, esim. nätisti leikkimistä, joten annetaan nätistä leikkimisestä palkinto, porkkana joka kannustaa koiraa siihen käytökseen jota halutaan.
Silloin koira ymmärtää että nätti leikkiminen -> hyvä asia, palkinto. Se voi olla joku erityinen lelu jolla ei muuten leikitä, nami, rapsutus, huomio, mikä tahansa mikä motivoi koiraasi.
Tiedoksi, että samalla tavalla koulutetaan delfiinejä, karhuja ja miekkavalaiita (myös muitakin eläimiä mutta nuo nyt esimerkiksi), joten jos joku pystyy positiivisella koulutuksella kouluttamaan noita eläimiä niin mikset sinäkin? - positiivisesti tääll
Murmur3 kirjoitti:
Jatkan vielä tuosta Cesar Milanin alistustaktiikasta; koira ei synny niin että sille olisi sisälle koodattu kaikki mitä sen pitää tietää, vaan koira oppii, no, oppimalla. Eli sinun täytyy opettaa selvästi (siis koiralle selvästi, se että sinulle jokin on selvää ei tarkoita että koira ymmärtää) koiralle mitä haluat siltä.
Jos koirasi tekee jotain muuta, otetaan vielä esimerkiksi se pureminen, ei sinun pitä rangaista (siis tarkoitan tällä sitä että koiraa kuritetaan jotenkin, en jäähyjä yms. koska niistä ei jää koiralle traumoja/ongelmia toisin kuin kurittamisesta) koiraa, vaan miettiä että mitä haluat koiran tekevän.
Eli: koira puree -> yleensä seurannut rankaisu. Koira ei opi ettei se saa purea, vaan se oppii että purema -> inhottava asia. Joten koiran pitää sen mielestä purra nopeasti ja yrittää välttää seuraus.
Verrattuna toiseen malliin:
Koira puree -> mietitään mitä silta halutaan, esim. nätisti leikkimistä, joten annetaan nätistä leikkimisestä palkinto, porkkana joka kannustaa koiraa siihen käytökseen jota halutaan.
Silloin koira ymmärtää että nätti leikkiminen -> hyvä asia, palkinto. Se voi olla joku erityinen lelu jolla ei muuten leikitä, nami, rapsutus, huomio, mikä tahansa mikä motivoi koiraasi.
Tiedoksi, että samalla tavalla koulutetaan delfiinejä, karhuja ja miekkavalaiita (myös muitakin eläimiä mutta nuo nyt esimerkiksi), joten jos joku pystyy positiivisella koulutuksella kouluttamaan noita eläimiä niin mikset sinäkin?Meillä on koira koulutettu positiivisella asenteella, en ole koskaan alistanut sitä, osaa kyllä alistua toisille koirille, nartuille ja raivopäisille uroksille (isommille). Pureminen loppui kun hampaat oli saatu tehtyä, vielä hamuaa ja saattaa ottaa käden suuhun (pitää siis sievästi), joka on taas hellyyden osoitus, sitä ei siis pidä estellä.
"Onko koiran maahan alistaminen kiellettyä, eli siis se, että otetaan niskanahasta kiinni ja kaadetaan kyljelleen ja pidetään paikoillaan hetki, ja päästetään irti, mm. Cesar Millan käyttää tuota taktiikkaa kurittaessaan koiria."
Mä en suosittelisi koiran alistamista maahanpainamisella kenellekkään, sillä se on vain erittäin ammattitaitoisten ja kokeneiden ihmisten hommaa. Ja silloinkin siinä on vähän eri tavoite takana, kuin nyt vain "alistaa koiraa".
Meillä on tässä yks osasusikoira-mies, joka joka kerta, joka ikinen päivä, kolme tai neljä tai mitä ikinä kertaa, viskoo niitä koiriaan maahan, huutaa ja meuhkaa... ja koetti mm meikäläisenkin koiraa painaa lattiaan (on tehnyt sitä toistenkin koirille) ja jouduin puuttumaan asiaan kertomalla että koirahan on sitten minun, vaikka onkin sun mielestä siistiä ettei se sulle meinaa "alistua".
Mä olin joskus siinä buumissa, jolloin suurinpiirtein kaikkia neuvottiin samoin, mutta mutta, näin jälkikäteen mietittynä se kaikki mitä tein - oli aivan katastrofi.
Esim Cesar usein näyttää käyttävän sitä metodia siksi, että poistaa koirasta sen sille vuosia opetetun vastustelun ja kertoo sille, ettei se auta. Että passiivisuus on oikea valinta.
Todellakin on hienoa, että olet alkanut kyseenalaistamaan omia keinojasi, varsinkin kun huomaat ettei se toimi ! Aina sanon ihmisille, että jos se keino mitä kokeilet, ei auta, vaihda taktiikkaa. Totta kai sille pitää antaa aikansa ja voi olla että ohjaaja on toiminut väärin vaikka olisi ns käyttänyt oikeaa taktiikkaakin, ja siksi homma ei toimi, mutta silloin se ei vain ainakaan sillä hetkellä ole se oikea keino ohjaajan ohjata koiraansa.
Jos mulle koira tulee päälle, en päröisi läväyttää ihan itsesuojelusta, mutta muuten se EI OLE koulutuskeino.
- rusettirinta
Pentukoiran pureminen ja pentukoiran hamuaminen omistajan kättä on kaksi eri asiaa. Pentu puree tarkoituksella omistaa omistajasta käden, housut, remmin ym. Usein tilanne syntyy, kun pentu on ylivilkkaassa tilassaan. Pentu kokeilee omistajan asemaa laumassaan. Se miten omistaja suhtautuu, riippuu myös pennun toimintatarmosta. Toiset luovuttavat inahduksesta, toiset vain yltyvät.
Riippuu rodusta, mutta itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että tämälläinen saalistamis mielessä pureminen on ohjattava heti loppumaan. Pennulle ei saa antaa valtaa, muuten se ei tiedä paikkaansa aikuisenakaan. Tälläinen opittu tapa on todella vaarallinen, jos on isosta rodusta kyse. Omistaja ei silloin voi olla koskaan varma, puraiseeko koira em. eläinlääkärissä, muussa sille tukalassa tilanteessa, arkuudesta ym. pennulle pitää alusta asti tehdä selväksi, ettei omistaja ole sen leikkikalu, altavastaaja.
Oikea tapa puremisen lopettamiseksi on murahdus, siis pennun omaa kieltä. Jos ei auta, niin kuonosta kiinni puristus, niin kovaa että pentu vinkasee, murahdus ja tiukka ei. Sen jälkeen irroitus ja hyväily. Ei pentukoirakaan ole niin tyhmä, ettei siitä ymmärrä tehneensä väärin. Ylivilkkaan pennun kanssa toki joutuu toistoja tekemään useita. Lelujen tarjoamiset puremisen jälkeen vievät pennun pois tilanteesta. Tämä ei ole tarkoitus, vaan tarkoitus on, että pentu luimistelee tilanteen jälkeen ja saa omistajalta hyväilyn, jolloin pentu tajuaa, että teko oli väärä. Näin pentu oppii kunnioituksen omistajaansa ja vain sitä kautta tulee luottamus, tottelevaisuus.
Aloitajalle sanoisin, että oikein hyvä, kun olet huomannut tuon "heikon kohtasi". Tosiaan mitään eläintä ei saa pahoinpidellä. Hyvää tuossa on se, että pentukoiralta olet oppinut jotain. Katua ei kannata, koirakin antaa sen nopeasti anteeksi ja unohtaa. Jatkoa ajatellen voisit tutustua vihan hallintaan, joko kirjoin tai terapian kautta. Ymmärrän kyllä, ettei ensimmäisen pennun kanssa kaikki ole niin itsestään selvää, joskus voi mennä överiksi. Mutta siihen tapaan ei saa jäädä. Onnea ja menestystä sulle ja pennullesi.- Murmur3
Voi luoja..... Alhdistuneen, pelosta purevan koiran resepti on juuri tuo.
Kirjoitan myöhemmin perusteeni tälle väitteelle, kunhan ehdin. - Murmur3
Murmur3 kirjoitti:
Voi luoja..... Alhdistuneen, pelosta purevan koiran resepti on juuri tuo.
Kirjoitan myöhemmin perusteeni tälle väitteelle, kunhan ehdin.Eli:
Viestissä on oikeita pointteja, mutta sitten.. No, mielipiteitähän nämä kaikki taitaa olla, enemmän tai vähemmän, joten kuka minä olen niiden vääryydestä puhumaan.
On täysin totta ettei pennun pidä antaa purra, juuri siitä syystä että sitten se vanhempanakin luulee puremisen olevan ok. Vanhempana koira purisi kun se innostuisi liikaa leikkimisestä yms. mutta silloin sen purema olisi vaarallisempi ja koirasta tulisi puremaherkkä. Eli se voisi purra myös pelosta tai aggressiivisuudesta.
Mutta.
Koiranpennut eivät todellakaan yritä "dominoida" meitä. Ei kyllä aikuisetkaan koirat, mutta vielä vähemmän pennut. Pentu ei voi tietää ettei se saa purra jos sitä ei opeteta siihen. Sen jälkeen pentu ymmärtää ettei se saa purra.
Koira ei tunnista oikeaa eikä väärää. Se tunnistaa vain käytöksen joka toimii (saa palkinnon, lelun, huomiota) tai käytöksen joka ei toimi (ei saa mitään positiivista). Siksi monet koirat joita kutsutaan "dominoiviksi" käyttäytyvät siten miten ne käyttäytyvät. Se käytös on jollain tapaa palkittu ja koira siten hyötyy sen mielessä siitä.
Mutta ei sen enempää siitä. Koiranpentu ei kuitenkaan dominoi, ja jos esimerkkiä tästä kaivataan, niin miten olisi muiden koirien suhtautuminen? Koiranpennuilla on ns. pentulupa tehdä asioita, leikkiä, näykkiä ja olla ärsyttäviä, eikä vanhempi koira tee asialle mitään, murahtaa ja näykkäsee jos tarpeen. Jos pentu yrittäisi dominoida, eikö muiden koirien käytös heijastaisi sitä?
Sitten: kuten kirjoitin, koira palkitaan oikeasta käytöksestä, sen huomiota ei siirretä muualle. Eli kun koira leikkii nätisti, se saa lelun, namin yms. ja kun se leikkii väärin, eli näykkimällä, jätetään se huomiotta. Pennun suurin palkinto on omistajansa huomio. Eli tekemällä väärin se ei saa huomiota mitä se haluaa, vaan se saa sen vasta rauhoittuessaan. Opetus koiralle?
Leikin nätisti = huomiota. En leiki nätisti = ei huomiota.
Toimiva käytös. Ei toimiva käytös.
Ja en ikinä, ikinä tarttuisi koiranpentua kuonosta noin, varsinkaan niin kovaa että koira vinkaisee. Se ei ole koiran omaa kieltä, enkä kyllä ole koskaan nähnyt koiran niin tekevän toiselle koiralle. Koirilla ei ole käsiä joilla tarttua toisen kuonoon joten millä tapaa tuo on "luonnollinen" korjaustapa?
Jos koiraa kouluttaa noin, negatiivisesti ja rankaisun voimalla, tulee omistajasta helposti se käsi mikä aina rankaisee. Koira näkee käden tulevan lähelle ja naps; hampaat kiinni koska käsi on sille pelottava. Koska se tietää että käsi on rankaissut sitä.
Koira luimistelee koska rankaiset sitä, ei se tajua että teko oli väärä. Ja tuo ei todellakaan tuo luottamusta vaan syö sitä koska pentu pelkää sinua.
Tuo voi toimia jonkun koiran kanssa en kiellä; mutta arka ja pelokas koira? Jota on lyöty? En kokeilisi onneani, koska jos koira yhdistää lähestyvän käden rankaisemiseen niin mitäs sitten eläinlääkärissä? Mitäs jos lapsi haluaa silittää?
Kuten aikaisemmassa postauksessani sanoin, negatiivisella koulutuksella voidaan pilata monta koiraa. Positiivisella koulutuksella ei voi pilata mitään koska se ei aiheuta koiralle sellaista mikä pilaisi sen. Positiivisella koulutuksella koiralle voi opettaa uutta vanhan päälle, muokata sitä. Negatiivisella koulutuksella sama vain hämmentäisi ja pelottaisi koiraa, joka tekisi asioita vain siksi että se pelkää väärintehdessään rankaisua.
Mieluummin itse otan itsevarman koiran joka kouluttaessa tarjoaa uutta käyttäytymistä kuin pelokkaan koiran joka ei suostu hievahtamaan siitä istu asennosta kun sitä kouluttaessa sitä on rankaistu jos se ei ole istunut. Ja nyt se ei uskalla edes kokeilla mitään uutta, jos se onkin "väärin" Murmur3 kirjoitti:
Eli:
Viestissä on oikeita pointteja, mutta sitten.. No, mielipiteitähän nämä kaikki taitaa olla, enemmän tai vähemmän, joten kuka minä olen niiden vääryydestä puhumaan.
On täysin totta ettei pennun pidä antaa purra, juuri siitä syystä että sitten se vanhempanakin luulee puremisen olevan ok. Vanhempana koira purisi kun se innostuisi liikaa leikkimisestä yms. mutta silloin sen purema olisi vaarallisempi ja koirasta tulisi puremaherkkä. Eli se voisi purra myös pelosta tai aggressiivisuudesta.
Mutta.
Koiranpennut eivät todellakaan yritä "dominoida" meitä. Ei kyllä aikuisetkaan koirat, mutta vielä vähemmän pennut. Pentu ei voi tietää ettei se saa purra jos sitä ei opeteta siihen. Sen jälkeen pentu ymmärtää ettei se saa purra.
Koira ei tunnista oikeaa eikä väärää. Se tunnistaa vain käytöksen joka toimii (saa palkinnon, lelun, huomiota) tai käytöksen joka ei toimi (ei saa mitään positiivista). Siksi monet koirat joita kutsutaan "dominoiviksi" käyttäytyvät siten miten ne käyttäytyvät. Se käytös on jollain tapaa palkittu ja koira siten hyötyy sen mielessä siitä.
Mutta ei sen enempää siitä. Koiranpentu ei kuitenkaan dominoi, ja jos esimerkkiä tästä kaivataan, niin miten olisi muiden koirien suhtautuminen? Koiranpennuilla on ns. pentulupa tehdä asioita, leikkiä, näykkiä ja olla ärsyttäviä, eikä vanhempi koira tee asialle mitään, murahtaa ja näykkäsee jos tarpeen. Jos pentu yrittäisi dominoida, eikö muiden koirien käytös heijastaisi sitä?
Sitten: kuten kirjoitin, koira palkitaan oikeasta käytöksestä, sen huomiota ei siirretä muualle. Eli kun koira leikkii nätisti, se saa lelun, namin yms. ja kun se leikkii väärin, eli näykkimällä, jätetään se huomiotta. Pennun suurin palkinto on omistajansa huomio. Eli tekemällä väärin se ei saa huomiota mitä se haluaa, vaan se saa sen vasta rauhoittuessaan. Opetus koiralle?
Leikin nätisti = huomiota. En leiki nätisti = ei huomiota.
Toimiva käytös. Ei toimiva käytös.
Ja en ikinä, ikinä tarttuisi koiranpentua kuonosta noin, varsinkaan niin kovaa että koira vinkaisee. Se ei ole koiran omaa kieltä, enkä kyllä ole koskaan nähnyt koiran niin tekevän toiselle koiralle. Koirilla ei ole käsiä joilla tarttua toisen kuonoon joten millä tapaa tuo on "luonnollinen" korjaustapa?
Jos koiraa kouluttaa noin, negatiivisesti ja rankaisun voimalla, tulee omistajasta helposti se käsi mikä aina rankaisee. Koira näkee käden tulevan lähelle ja naps; hampaat kiinni koska käsi on sille pelottava. Koska se tietää että käsi on rankaissut sitä.
Koira luimistelee koska rankaiset sitä, ei se tajua että teko oli väärä. Ja tuo ei todellakaan tuo luottamusta vaan syö sitä koska pentu pelkää sinua.
Tuo voi toimia jonkun koiran kanssa en kiellä; mutta arka ja pelokas koira? Jota on lyöty? En kokeilisi onneani, koska jos koira yhdistää lähestyvän käden rankaisemiseen niin mitäs sitten eläinlääkärissä? Mitäs jos lapsi haluaa silittää?
Kuten aikaisemmassa postauksessani sanoin, negatiivisella koulutuksella voidaan pilata monta koiraa. Positiivisella koulutuksella ei voi pilata mitään koska se ei aiheuta koiralle sellaista mikä pilaisi sen. Positiivisella koulutuksella koiralle voi opettaa uutta vanhan päälle, muokata sitä. Negatiivisella koulutuksella sama vain hämmentäisi ja pelottaisi koiraa, joka tekisi asioita vain siksi että se pelkää väärintehdessään rankaisua.
Mieluummin itse otan itsevarman koiran joka kouluttaessa tarjoaa uutta käyttäytymistä kuin pelokkaan koiran joka ei suostu hievahtamaan siitä istu asennosta kun sitä kouluttaessa sitä on rankaistu jos se ei ole istunut. Ja nyt se ei uskalla edes kokeilla mitään uutta, jos se onkin "väärin"Samaa mieltä, pennulle pitää opettaa ettei saa purra, sillä sehän on sen keino kommunikoida ja leikkiä. Nämä on näitä luonnovastaisia asioita, joita pitää opettaa, mutta se voidaan tehdä siten, ettei koira kärsi, sen uskomattomasta sopeutuvuudesta ja oppimiskyvystä johtuen. Se kun nimenomaan elää vain maailmassa jossa on "syy ja seuraus.
Mutta tuosta en ole samaa mieltä ; on olemassa yksilöitä, jotka ovat selkeästi "dominoivempia" kuin toiset. On monia merkkejä siitä, joita ei välttämättä edes osata laskea sen piiriin ja vaikka ei laskisi sittenkään, sellaisen koiran käytös kertoo, että se haluaa päättää asioista ja siitä miten ne hoidetaan, ja mielestäni ristiriitaisista tulkinnoista huolimatta sitä voidaan kutsua dominanssiksi.
Jos pentukoiralla on lupa toisten koirien kanssa hillua niin kauan kuin nitä vanhempia huvittaa, se samahan pätee ihmisiin ?
Eli jos se alkaa menemään överiksi, koiraa voi "tokata".
Vanhempien tehtävähän on opettaa rajoja ja "rakkautta".
Koiraa voi tarvittaessa rankaista, mutta jos se alkaa luimistelemaan ja pelkäämään, se on tehty aivan veen väärin. Mun koira on luovutusiästä asti saanut normaalin koulutuksen kaikki viettialueet käytössä, eikä hetkeuta katsettakaan jos alkaisin tossa nostelemaan nyrkkejä ja luottaa valintoihini upeasti. Vaikka onkin saanut "hivutusta", mutta sillä en tarkoita hakkaamista tai alistamista maahan.
Ihan samoin liiallisella negatiivisella ja liiallisella positiivisella - kasvatetaan aggressiivisia koiria, ne vain juontuvat tavallaan eri reittiä.
Jos koira alkaa pelkäämään tekemistä siksi, että kauhistelee sitä onko se väärin nyt vai ei, on omistaja ollut todella epäjohdonmukainen. Taaskaan ei syytteenä vaan toteamuksena.clarma kirjoitti:
Samaa mieltä, pennulle pitää opettaa ettei saa purra, sillä sehän on sen keino kommunikoida ja leikkiä. Nämä on näitä luonnovastaisia asioita, joita pitää opettaa, mutta se voidaan tehdä siten, ettei koira kärsi, sen uskomattomasta sopeutuvuudesta ja oppimiskyvystä johtuen. Se kun nimenomaan elää vain maailmassa jossa on "syy ja seuraus.
Mutta tuosta en ole samaa mieltä ; on olemassa yksilöitä, jotka ovat selkeästi "dominoivempia" kuin toiset. On monia merkkejä siitä, joita ei välttämättä edes osata laskea sen piiriin ja vaikka ei laskisi sittenkään, sellaisen koiran käytös kertoo, että se haluaa päättää asioista ja siitä miten ne hoidetaan, ja mielestäni ristiriitaisista tulkinnoista huolimatta sitä voidaan kutsua dominanssiksi.
Jos pentukoiralla on lupa toisten koirien kanssa hillua niin kauan kuin nitä vanhempia huvittaa, se samahan pätee ihmisiin ?
Eli jos se alkaa menemään överiksi, koiraa voi "tokata".
Vanhempien tehtävähän on opettaa rajoja ja "rakkautta".
Koiraa voi tarvittaessa rankaista, mutta jos se alkaa luimistelemaan ja pelkäämään, se on tehty aivan veen väärin. Mun koira on luovutusiästä asti saanut normaalin koulutuksen kaikki viettialueet käytössä, eikä hetkeuta katsettakaan jos alkaisin tossa nostelemaan nyrkkejä ja luottaa valintoihini upeasti. Vaikka onkin saanut "hivutusta", mutta sillä en tarkoita hakkaamista tai alistamista maahan.
Ihan samoin liiallisella negatiivisella ja liiallisella positiivisella - kasvatetaan aggressiivisia koiria, ne vain juontuvat tavallaan eri reittiä.
Jos koira alkaa pelkäämään tekemistä siksi, että kauhistelee sitä onko se väärin nyt vai ei, on omistaja ollut todella epäjohdonmukainen. Taaskaan ei syytteenä vaan toteamuksena.Tuosta dominanssista vielä ; eli miten sen nyt kukin tulkitsee ?
Ajatellaanko vain, että koira kehkeää mielessään jotain vallankaappausta, vai voidaanko siihen todellakin, siis sen sanan piiriin, sisällyttää myös ne väärinoppineet koirat, joka ottavat ohjat omiin käsiinsä ?
Ja kun ohjaaja koettaa niitä estää, tulee koiran suunnalta koulutusta (esim purema), jolla se kertoo että nou nou nou, lopetappas tuo.
Onko se vain sana, jonka sisältö käsitetään niin kovin eri tavoin ?
Vai onko se sitä, kun näkee jo koiranpennuissa suuria eroja välillä ?
Toinen on sellainen lungimpi, tsiigailee ja pelailee, kun toinen kulkee jalat jäykkinä ja koettaa valtaa "väkivaltaisesti" kaiken ?
Olen kohdannut koiria, jotka ovat ns opetettuja dominoiviksi ja sitten niitä, jotka ovat sellaiseen enemmän taipuvaisempia jo heti alusta, mutta jotka voidaan "muokata" toiseen suuntaan.
1. kaverin koira puree kun kynsiä leikataan tai vieraat tulee/koskee. Onko se dominanssia vai kutsutaanko sitä vain siksi ?
Jos koira on ottanut "hoitajan" paikan perheessä, eikö se tavallaan terrorisoi sitä ja ohjaa toimintaa ? Eli jossain määrin "dominoi".
Eli onko dominanssi vain ihmisen koiralle opettama toimintamalli vai voiko sitä olla sisäsyntyisesti nk alfa-yksilöiden parissa enemmän ?
Liikaa hellitty koira alkaa "dominoimaan", eli kertomaan talon säännöt.
Ilmiselvästi siis ihmisen aiheuttamaa.
Mutta tiedän ja olen omistanut pennun jos toisenkin, jotka ovat jo "laatikosta" asti määränneet tahtia, nukkuneet vähän erillään ja olleet jokseenkin välinpitämättömiä. Niiltä saa hammasta jatkossa, ilman reilua ja luotettavaa "johtajaa".
Ja ilman pelkoa.- näin meillä
clarma kirjoitti:
Samaa mieltä, pennulle pitää opettaa ettei saa purra, sillä sehän on sen keino kommunikoida ja leikkiä. Nämä on näitä luonnovastaisia asioita, joita pitää opettaa, mutta se voidaan tehdä siten, ettei koira kärsi, sen uskomattomasta sopeutuvuudesta ja oppimiskyvystä johtuen. Se kun nimenomaan elää vain maailmassa jossa on "syy ja seuraus.
Mutta tuosta en ole samaa mieltä ; on olemassa yksilöitä, jotka ovat selkeästi "dominoivempia" kuin toiset. On monia merkkejä siitä, joita ei välttämättä edes osata laskea sen piiriin ja vaikka ei laskisi sittenkään, sellaisen koiran käytös kertoo, että se haluaa päättää asioista ja siitä miten ne hoidetaan, ja mielestäni ristiriitaisista tulkinnoista huolimatta sitä voidaan kutsua dominanssiksi.
Jos pentukoiralla on lupa toisten koirien kanssa hillua niin kauan kuin nitä vanhempia huvittaa, se samahan pätee ihmisiin ?
Eli jos se alkaa menemään överiksi, koiraa voi "tokata".
Vanhempien tehtävähän on opettaa rajoja ja "rakkautta".
Koiraa voi tarvittaessa rankaista, mutta jos se alkaa luimistelemaan ja pelkäämään, se on tehty aivan veen väärin. Mun koira on luovutusiästä asti saanut normaalin koulutuksen kaikki viettialueet käytössä, eikä hetkeuta katsettakaan jos alkaisin tossa nostelemaan nyrkkejä ja luottaa valintoihini upeasti. Vaikka onkin saanut "hivutusta", mutta sillä en tarkoita hakkaamista tai alistamista maahan.
Ihan samoin liiallisella negatiivisella ja liiallisella positiivisella - kasvatetaan aggressiivisia koiria, ne vain juontuvat tavallaan eri reittiä.
Jos koira alkaa pelkäämään tekemistä siksi, että kauhistelee sitä onko se väärin nyt vai ei, on omistaja ollut todella epäjohdonmukainen. Taaskaan ei syytteenä vaan toteamuksena.Meillä rangaistaan koiraa joskus, eli kun menee ihan överiksi eikä kuulekaan mitään, tökkäisen sormella kylkeen ja kun saan koiran huomion käsken istumaan ja olemaan paikalla. Tehoaa ja saa huomion pois siitä mikä kiihdyttää. En ole siis koskaan alistanut koiraa, vuosikas uros eli hormoonihirviö, silti tottelee jo helposti, uskoo esim. ei sanaa (jota ei paljoa ole käytetty). Jalkojen nylkyttämiseen, jota esiintyy kun juoksunarttuja on lähistöllä, käytetään vesisumutinta, loppuu se nylkyttäminen ja korvat löytyy kun vettä tulee päin näköä. Sitten taas istutaan ja odotellaan paikalla, että enimmät himot laantuu.
- rusettirinta
Riippuu aika paljon pennun luonteen perimästä. Ja tosiaan pennuista löytyy jo pikkupentuvaiheessa dominointia. Toiset ovat jatkuvasti rökittämässä sisaruksiaan. Jo luoteen kehityksen alkuvaiheessa huomaa, mitä pentu hakee. Pentu käy jalkaan kiinni, kun omistaja kulkee ohi. Tarjoaisitko silloin pennulle lelun, että leikitään? Pentu hyppii jatkuvasti aikuisen koiran päälle, puree korvista, rintakarvoista ja aikuinen koira ärähtää, mutta pentu ei siitä välitä, vaan jatkaa. Kieltäisitkö aikuista koiraa ärähtämästä?
Luonnetestissä käytetty sanonta "kovuus" tarkoittaa, että koira nopeasti siirtää negatiivisen kokemansa taakseen ja kokemus on silloin opettanut, että teko oli väärä. Näin siis ihmisen käsi tuo pennulle negatiivisen kokemuksen, mutta kun se sama käsi hyväilee pentua heti perään, pentu oppii, että jos puren, niin saan omistajalta negatiivisen palautteen. Näitä kokemuksia ei tarvitse olla montaa, tyhmän rohkeallakaan pennulla. Samoin tekee aikuinen koira, purasee pentua takaisin, jolloin pentu voi kiljahtaa, mutta palaa nöyrästi takaisin ja nuolee aikuisen suupieliä, menee selälleen aikuisen koiran eteen, heiluttaa häntää. Näin pentu on oppinut, ettei isompaa kannata purra. Tämä, yleensä emon opetus on niin vahva, että pentu toteuttaa sitä myös aikuisena kohdatessaan vastaan tulevan koiran.
Sitten on niitä pentuja, jotka aikuisina luonnetestin mukaan ovat "pehmeitä". Sellainen pentu ei hyökkää jalkaan kiinni, lopettaa aikuisen koiran korvista kiskomisen ensimmäiseen ärähdykseen, luimistelee pienestäkin äänen korotuksesta ja aikuisena on pelkopuria, remmirähjä. Tälläiselle pennulle on helppo opettaa positiivisen koulutuksen tavoin. Eri asia on sitten, miten aikuisena koira välittää nameista, leluista, kun epäväarmuus esim. vastaan tulevasta koirasta saa vallan.
Koulutuksessa tärkeää on osata lukea pentuansa, perimää. Samoin negatiivisen palautteen jälkeen pitää aina tulla positiivinen palaute (hyväily). - 16+11
Itse olen kopauttanut koiraa karstalla kuonolle tai käyttänyt fyysistä estoa (painanut kädellä tai jalalla lattialle) silloin kun se on yrittänyt purra. Nuori uroskoira siis kyseessä. Se on aina yrittänyt purra silloin kun leikkaan sen kynsiä, leikkasin pari kertaa suoneen koiran ollessa ihan pikkupentu, ja siitä ilmeisesti sille on jäänyt trauma. mun ei tartte edes kun ottaa kynsisakset esille, niin se menee jo tosi pelokkaaksi. kynnet on kuitenkin leikattava, ja kasvattaja sanoi, ettei saa antaa periksi. tämä liittyy aiheeseen sillä tavalla, että koira usein yrittää purra kun leikkaan sen kynsiä - ei siksi että se olisi vihainen, vaan siksi että se pelkää. jotta saisin ne kynnet leikattua ja itse säästyisin puremilta, täytyy käyttää fyysistä pakotetta ja silloin kun koira on purrut, olen vaikka karstalla tai kynsisaksilla kopauttanut sitä kuonolle. se kai voidaan rinnastaa lyömiseen, en tiedä, mutta se EI saa koiran lopettamaan venkoilun ja puremisyritykset. olen kokeillut namitusta, rauhoittelua kaikkea muuta, mutta mikään muu ei tehoa yhtä hyvin kuin fyysiset keinot. jos koiraa tosissaan sattuu kun sitä lyöt, niin sitten kannattaisi viha suunnata jonnekin muualle. jos vaan huitaset tai läpsäiset koiraa, en usko että sitä sattuu sen enempää kuin sinuakaan kun se näykkäisee. kaikista tärkein tuollaisessa tilanteessa on kuitenkin palautuminen: minä teen kynsien leikkuun jälkeen niin, että olen kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, kehun koiraa tosi innoissani ja innostan sitä kanssani leikkiin. tällöin koiralle ei jää "paha mieli" jonkun ikävän tapahtuman jälkeen, ja se on kaikista tärkeintä. oman huonon käytöksesi voit siis korjata. jos koira kuitenkin jatkaa puremista, voit kokeilla mennä ihan passiiviseksi, ja jos ei lopeta, niin ärähtää (ei huutaa) EI, voit ottaa uhkaavan "tömähdysaskeleen" koiraa kohti ja tuijottaa pahasti. jos koira pistää korvat taakse, laskee hännän ja muutenkin antaa lepytteleviä elkeitä, niin innosta sitä iloisena uudestaan leikkiin. joku vetolelu on mainio, vaikka sellainen, joka on vinkulelu ja vetonarut päässä. se näyttäisi koiralle että se voi pitää hauskaa kanssasi ja samalla purra jotakin, kunhan ei sinua. meilläkin kun otus innostuu, niin hyppii ja yrittää purra käsiä. verille asti se ei ole kuitenkaan purrut.
Tuosta huonosta omatunnostasi... Kuule kukaan meistä ei ole mikään herran enkeli. Itse olen todella hyvähermoinen ja rauhallinen persoona, mutta silti menetän koiran kanssa malttini välillä. Tiedän että suutuspäissään on vaikea ajatella järkevästi, mutta yritäppä lyömisen sijaan vaikka purra koiraa takaisin. sekin on parempi vaihtoehto kuin lyöminen. kun koira puree, niin älä ota sitä niskasta kiinni - se vain innostuu. sen sijaan heittäydy passiiviseksi, ja jos on saatava koira irti käsivarresta tms. niin kokeile puhaltaa sitä sieraimiin. tällöin niiden nenähengitys heittää häränpyllyä ja koiran täytyy avata suu saadakseen henkeä. mulla on vihanhallinnassa auttanut myös hampaiden yhteen pureminen, tai alahuulen pureminen (oman alahuulen...). ei välttämättä mikään dr. phill neuvo, mutta parempi kun että suutuspäissään satuttaa jotakuta muuta.
Muista, että saat miljoona mahdollisuutta muuttaa mielialaasi, muttet ikinä voi ottaa takaisin sanoja jotka olet sanonut tai tekoja joita olet tehnyt! Jaksamisia sinne :) - ............
Sanoisin, että nyt on aikalisän paikka. Olet jo tosi pitkällä, kun olet tunnistanut ongelman, ja ihan selvästi siis tiedät, että se on ongelma. Kysyn suoraan; Miten muu elämä sujuu? Oletko kenties masentunut? Jos olet, tarvitset siihen apua.
Kukaan ei ole virheetön. Olen kokenut koiranomistaja, ja hermotkin on mennyt. Onneksi sain itse aikanaan ensimmäiseksi koiraksi otuksen, joka oli kärsinyt kauheasti, eli se ei kestänyt edes äänen korottamista. SE pakotti pohtimaan omaa toimintaa, ja kehittämään omia toimintatapoja. Ja siis tavallaan pääsin "pelastamaan", koira oli niin säälittävä, että ei sille vaan voinut hermostua. Kohtasin melkein pahimman mahdollisen, koiran, joka oli pelkopurija, se ei ollut sisäsiisti, koulutettu se oli, mutta pelolla, joten kaikki aloitettiin alusta. Näin siinä, mitä kovakoulutus koiralle tekee. Ja näin ja koin ihan omin käsin, miten iso työ se on, että koira pelkonsa ja epäluottamuksensa ihmiseen voittaa. Myöhemmin tutustuin myös ihmiseen, jonka perheessä koira oli tuohon kuntoon saatettu. Ja ymmärsinkin, en hyväksynyt, mutta ymmärsin. Tämä henkilö oli samallalailla uhri kuin koirakin, eli ei ollut itse väkivallan tekijä. Mutta valoitti paljon taustoja. Sittemmin kauttani kulki pari muutakin kodinvaihtajaa, kunnes ei enää oma elämäntilanne antanut mahdollisuutta ottaa noita haasteita. Tämä ensimmäinen siis oli oma koirani, ja eli loppuelämänsä luonani. Osa tulikin vain "kuntoutukseen" ja siirtyvät sitten pikku hiljaa uusiin koteihinsa, kun olivat siihen valmiita.
Noissa tilanteissa, kun näet punaista ja tiedöt, että homma karkaa käsistä, niin poistu paikalta. ota "tupakanmittainen" tauko, huolimatta siitä, poltatko vaiko etkö. Ja sen tauon jälkeen, palaa paikalle muina miehinä. Jos koira puree oikeasti ja kovaa, sille pitää kertoa, että se sattuu. Vinkaisu/ulvahdus on tehokkaampaa koiralle kuin perkeleitten huutelu ja tasjalkahyppely. Jos koira hyökkää, on siihen vastattava, ei makupaloin, mutta jollain keinoin. Läimäytä vaikka sanomalehdellä pöytään, mutta ÄLÄ KOIRAA. Usein jo se pysäyttää tilanteen, ja silloin POISTU PAIKALTA, JÄTÄ KOIRA. Suljet oven perässäsi, koira joutuu eristykseen, ja hetken päästä palaat. Ei se koira silloin enää hyökkää ja pure. Ja jos se sen tekee, toista sama. Toista niin monta kertaa, että koira tajuaa. Ennenpitkää se tajuaa.
Mieti, mitkä asiat johtavat noihin tilanteisiin, ja pyri ennaltaehkäisyyn. Aloittakaa siitä, että alatte harrastamaan. Harrastaminen voi olla vaikka pitkää lenkkeilyä, ihan mitä vaan, mistä molemmat tykkkäätte. Useimmiten koira nauttii siitä, mistä se ihminenkin. Unohda turha häpeä, mene koulutuskentille tai harrastajien sekaan, ja opetelkaa yhdessä. Usko pois, neuvojia on olemassa. Ihan ilmatteeksikin. Kannattaa vain alussa katsoa, mitä uskoo. Jos joku teidän tilanteessa tarjoaa painimatseja, unohda se neuvoja. Koira tarvitsee useimmiten jonkinlaisia pakotteita, mutta ei mitään selätyssessioita. Reilu pakote on lyhyt ja selkeä. Ja sen jälkeen reilu kouluttaja ohjaa palkkaamaan heti, kun koira korjaa toimintaansa toivottuun suuntaan. Itse olen pääosin positiivisin keinoin kouluttaja, mutta meillä kyllä tilanteen sitä vaatiessa annetaan se pakotekkin. Mutta esimerkiksi kovin dominoivaa koiraa ei pakotteilla kouluteta. Tai kyllä se ennenpitkää alistuu, mutta ei se ole kovin kauaskantoista. Parantakaa suhdettanne. ja se paranee, kun molemmat rentoudutte ja opitte uudenlaisen tavan elää saman katon alla.
Tiedätkö, mikä teidän tilanteessanne on ehdottoman hyvää? Se on se, että haluat muutosta. Ja se on avain kaikkeen. Vain halun kautta ihminen motivoituu. Pysyvään muutokseen ei pysty ilman sitä. Usein alussa pelkkä halu ei riitä. Tarvitset kannustajia. Ja kyllä niitä löytyy. Ihan yhtä paljon kuin tuomitsijoitakin. Haastavaa on ehkä löytää heidät. Kannustaisin ehkä hakeutumaan alussa johonkin ammattilaisen oppiin. Vaikka ihan alussa nyt yksityistunneille, jos et ryhmiin uskaltaudu, maksaa kyllä vaivan, ja kokenut kouluttaja kyllä osaa antaa helppoja neuvoja, niitä ei pysty koiraa ja Sinua näkemättä netissä antamaan. Tai ainakaan en itse lähtisi sille linjalle, kun en ole koskaan koiraa nähnyt. Uskaltaisitko kertoa, missäpäin asustelet, se auttaisi ehkä antamaan vinkkejäkin. ja se, minkälainen koirasi on? En muista kerroitko sen jo tämän ketjun aikana, mutta se määrittää paljon. - PETA_is_cancer
If I could buy me a dog and turn him to a rug, I would already have me one, dead on the floor. PETA would find where I live, they kill my wife and kid. So, it's probably a good thing I ain't doing that shit. PETA's are all just gangsters with hard ones for nature and just cuz they got molested we all shouldn't eat meat. They have a final solution, just like Hitler's jew shit: They wanna kill everyone that's not a pussy.
- tuomaskuona
koira on perheenjäsen vaatii hoivaamista ja jämäkkyyttä enemmän johdonmukaisuutta ainakin aluksi ja toivosin että oppisin koiran elekielestä jotain
koiralla ja ihmisellä on jo kivikaudella palikat eli reseptorit aivoissa
neuvosin jos nyt jo voit pitää koiraasi ulkona vapaana niin päästä vapaaksi ja juokse esim jonekki kauvaksi hän tulee luokse katso vasemmalle jos koirasi vilkaisee kan niin heti kehut ja alat leikkii koirasi kanssa koiran maailman kun oppii niin avot - Koiranomistaja
Vie koira eläinsuojaan tai piikille
- readoftrue
Fucking bastard fucking faggot.
kannattaajo miettiä ottaako koiran vai ei jos sitä ei osaa pitää.
koira on hyvä kaveri jopa parhainta mitä sulla voi olla mutta toi käytös ei ole rakkauttaa. kaikki pennut purevat. hanki oikea kouluttaja jos et itse osaa kouluttaa jos lyöt niin voit lyödä vain itseäsi.
koiralle pureminen on leikkiä ja kannustat sitä viellä enmmän. HOMMAA SILLE KOIRA KAVERI. vaikka vaan kaverin koira leikkimään. se vasta opettelee elämässä tärkeitä taitoja joku päivä se voi pelastaa sen hengen että se osaa taistella ja sinun henkesi. - koulutunneille
Tarvitset koirankoulutustunteja. Kannattaa panostaa jopa yksityistunteihin, tutustut netissä kouluttajiin ensin. Kyse ei ole ongelmakoirasta vaan ongelmaomistajasta.
Vihanhallintaan olet jo itse ottanut ensimmäisen askeleen. Tärkeintä on nyt, että kun väärä käytös koiralla alkaa, sitä ei jatketa, vaan huomio muuhun, kuten lapsella uhmassa. Leikkihetki loppuu siihen, kun purraan. Ja vierelle suihkepullo, jolla suihkaista vesisuihku koiran naamaan läpsimisen tilalla. Toki vettä rakastavat rodut ei siitä kammoonnu.
Tarvitset ihan konkreettista ohjausta nyt kädestä pitäen. - tollaaja
Koiria ei saa MISSÄÄN nimessä lyödä tai potkia. Tämä takia vihaan Cesar Millanin koulutustapoja. Hyi!
- giguligulliver
Höpi. Höpi. Cesar Millan osaa homman tuli monoa tai ei.
- kipuilua
Jouduin hetken vetämään henkeä ja miettimään että vastaanko edes tähän, koska teksti oli niin järkyttävää. Silti on hienoa että myönnät ongelman. Siitä olen samaa mieltä että koiraa ei saa lyödä, oli tilanne mikä tahansa. Ihmisen pitää pystyä nousemaan tilanteen yläpuolelle ja olemaan purkamatta vihaa koiraan, sillä koira ei ymmärrä samalla tavalla kuin me ihmiset. Etenkään pentu! Sinun kannattaa antaa koira ainakin hetkeksi pois, luultavasti kokonaan ja hoitaa vain itsesi kuntoon. Saattaa nimittäin olla että tällainen vihakäyttäytyminen kumpuaa jostakin syvemmältä.
- Anonyymi
Ajatella jo 10 vuotta mäntännyt koiraa ja vieläkin jaksetaan ohjeistaa.
- Anonyymi
Itselläni on 3 koiraa ja kaikki oppivat tosi hyvin kun sai oikeanlaista koulutusta.
Voin suositella tätä kyseistä tuotetta, ainakin kannattaa tarkistaa jos on koiran käytöksen kanssa jotain ongelmia.
https://24a9fo32yo2ueo6lvq-jlsew88.hop.clickbank.net/ - Anonyymi
Me käytettiin vesi ruiske pulloa. Se ei satuta sun koiraa mutta se on epämukavaa.
Huomasin kans että koira vihaisi linimentin haju aina kun käytin linimenttiä.
Kun se ei totellut näytin sille vain linimentti pullon ja se riitti.
Sama juttu vesi ruiske pullon kaa.
Se on tosi tärkeä näyttää koiralle mitä sen PITÄISI tehdä. Ei vaan reagoi kun se tekee väärin.
Jo se tekee väärin sille pitää opettaa miten sen pitäisi reagoida. Eli aina kun se tekee jotain oikein, tosi paljon kehuja.
Käytä aina samat käskyt. Samalla äänensävyllä.
Mahdollisimman selkeitä ohjeita.
Ennen kun sanot ei, ota kontaktia.
Se saattaa pelätä nyt se sana ”ei” jos sille on jäänyt traumoja. Voit käyttää toinen sana. Mielummin joku lyhyt ja korkea ääni. Esim ”a-a”. Jos ei tottele. Käytä vesi ruisketta. Jotkut koirat tyykkää niistä, jos se kuuluu niiden joukkoon pitää löytää toinen keino.
Mut käskyt esim ”oma paikka”, ”pois”, ”istu”, ”odota” ”alas” jne on hyödyllisiä. Jos ”ei” ei mene läpi, voit käyttää toinen käsky sille.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1192651
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2551148- 861104
- 81064
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt791011Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.63933Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr12930- 30896
IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku41832Ikävöimäsi henkilön ikä
Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie37799