Ennen kodinkoneet tehtiin kestäviksi kuten huonekalutkin. Ne kesti ja kesti. Nykyisin ne ei kestä paria vuotta pidempään, koska valmistajat haluavat myydä ja rahastaa ihmisiä. Ei kannata korjauttaa, pitää ostaa uusi.
Samoin on avioliiton kanssa, ennen ne vaan kesti ja kesti, nykyisin ei! Hajoo parissa vuodessa. Erona on vaan että avioliitoista jää kärsijöitä ja isättömiä lapsia, kodinkonekaupasta ei jää mitään.
Kaikki tuttavat, naapurit ym sukulaiset, joita lapsuudessani oli, ovat edelleen naimississa, ellei kuolema ole erottanut.
Nykyisin mun tuttavistani lähes kaikki on toisella jopa kolmannella kierroksella.. aivan hirveää kamlaa ja hävettävää heille.
Maailma muuttuu, mutta eihän avioliittojen tarvi muuttua.
On kuin kävisi kirpputorilla, etsimässä halpaa, vanhaa ja kerrätettyä tavaraa. Kyllä tavaroita voi kierrättää, mutta avioliitttoja ei eikä lapsia.
Samoin on avioliiton kanssa, ennen ne vaan kesti ja kesti, nykyisin ei! Hajoo parissa vuodessa. Erona on vaan että avioliitoista jää kärsijöitä ja isättömiä lapsia, kodinkonekaupasta ei jää mitään.
Kaikki tuttavat, naapurit ym sukulaiset, joita lapsuudessani oli, ovat edelleen naimississa, ellei kuolema ole erottanut.
Nykyisin mun tuttavistani lähes kaikki on toisella jopa kolmannella kierroksella.. aivan hirveää kamlaa ja hävettävää heille.
Maailma muuttuu, mutta eihän avioliittojen tarvi muuttua.
On kuin kävisi kirpputorilla, etsimässä halpaa, vanhaa ja kerrätettyä tavaraa. Kyllä tavaroita voi kierrättää, mutta avioliitttoja ei eikä lapsia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos päätelmäsi perustui omiin tuttaviisi, on otanta liian pieni että sen voisi yleistää tutkimustulokseksi. Tai ainakin painottaisitko sen että kyseessä on hyvin pieni poikittaistutkimus.
Ennen vanhaan oli salaisia suhteita, petettiin paljonkin. Varsinkin sodan aikaan. Se on ollut aina. Myös perheväkivalta oli hyvin yleistä. Vaan koska avioerot olivat harvinaisempia, nämä salasuhteessa syntyneet lapset saatettiin kasvattaa ihan naisen perheessä normaalisti. Siitä syystä se monesti kasvatettiin naisen perheessä sillä nainen sen synnyttää ja imettää. Raaka tosi asia.
En siedä pettämistä, enkä väkivaltaa. Minulla on oikeus erota miehestäni jos näin käy. Sama pätee toisin päin. Meidän ei enään tarvitse sietää sitä vääryyttä, vaan jatkaa elämässä eteen päin. Olla onnellinen. Lasten ei ole turvallista olla sellaisessa ympäristössä. Lissu esimerkiksi on tehnyt varmasti parantumatonta vahinkoa jo perheelleen. Ei voi kun sääliä.
Rakkaus ei ole kodinkone. Se on arvokkain tunne mitä meillä on. Sitä täytyy vaalia. Minun ja mieheni rakkaus on meidän kahden välinen asia. Lapsemme ovat oleellinen asia siinä ja niin sen kuuluu ollakkin. Se rakkaus mitä koemme lapsiamme kohtaan, ei taas ole parisuhteen asia. Silti ne tukevat toisiaan täydellisesti. Meillä on tietyt vaatimukset ja odotukset mitä kumppanilta odotamme. Nyt meillä on oikeus vaatia väkivallattomuutta, uskollisuutta ja perus käytöstapoja. Nyt meillä on ne ihmisoikeudet, mitkä meille kuuluukin. Lapset eivät kärsi siitä että he oppivat sen ettei väkivaltaa (henkistä tai fyysistä), uskottomuutta ja onnettomuutta tarvitse katsoa, vaan voi lähteä pois. Kumpi on traumatisoivampaa, jäädä pahaan perheeseen, vai lähteä pois ja kenties löytää uuden mahdollisuuden?
Ennen oli ennen, ainakin naiset oli enemmän kotona lasten kanssa, kun ei ollut kunnallisia päiväkoteja,ja ilmaista peruskoulutusta, huonossakin liitossa oltiin, kun ei yksinkertaisesti voinut lähteä ja erota, kun ei ollut työtä ja ammattia.
Nykyään, kun naisillakin kunnon ammatit ja ovat jo enempi koulutettuja, kun miehet voivat lähteä huonosta liitosta lasten kanssa tai ilman.
Myös pienipalkkasempi nainen tai vallan työtön voi erota, kun meillä täällä Suomessa sossu ja hyvä perusturva kukaan ei enään jää tyhjän päälle.
Ja hyvä näin.
Varmaan tuo on totta, että kun äidit hoitivat lapset ja tekivät kotityöt, ei ollut väsyneitä vanhempia iltaisin hoitelemassa kotitöitä ja lapsia. Vaisella ei todellakaan ollut mahdollisuuksia yksineloon tai lasten kanssa, mies toi rahan kotiin ja nainen oli palkaton. Ei silloin ollut kotihoidon tukia.
Mutta maailma muuttuu, se se takaa naiselle tasarvoisen elämän, paitsi nykysinkin palkka on naiselle pienempi kuin miehelle.
Erot oli ennen häpeä, nykyisin kehumisen aihe, kuin monta kertaa oot eronnu, sen parempi ihminen oot.
Kyllä joskus erossa jää myös äidittömiä lapsia.
Joo ei ihmisen tarvitse perehtyä itseensä ollenkaan kunhan perehtyy naimiseen ja itsensä tyydyttämiseen. Lapsista viis kunhan on oma orgasmi taattu joka elämäntilanteessa.
Oli niitä isättömiä lapsia ennenkin avioliitoissa kun pidettiin kulissit yllä ja oli ns. isä jolla oli jalkavaimoja. Ennen kävi isännät navetassa piikoja naimassa ja emännät sulki silmänsä. Nainen ei saanut erossa mitään jottei kannattanut pitää siitä meteliä.
Maailma ei ole oikeastaan muuttunut paljoakaan muuten kuin sen suhteen että nykyään voi naisetkin harrastaa samoja touhuja mitä ovat miehet tehneet kautta aikojen.
Avioliittohan ei ole kuin toisen ihmisen siunaama jottei sillä ole mitään merkitystä. Naimisissa ei merkitse sitä että on sidoksissa johonkin lopun elämää vaan sen voi purkaa.
Mieti mikä on avioliitto? Laillinen liitto joka antaa joitan oikeuksia mutta ihmisten väleihin se ei vaikuta millään lailla. Omassa lapsuudessani olen tiennyt jo sen että ihan kaikkea voi kierrättää. Minut on myyty pedofiilillekkin ja lapsihan on aina lojaali vanhemmille. Meillä ei saanut kertoa ulkopuolisille niin oli peloiteltu ja uhkailtu. omaa pesää ei saanut liata huudettiin heti jos pyristeli ulos siitä yhteisöstä, se oli niin kuin uskonyhteisö josta ei lähdetä niin vaan.
Erona on nykyään vaan se ettei pakkoliittoa ole. Ennen ne kesti kun oli hävettävää eroa vaikka mies löysi toisen välillä niin ei erottu. Suku pidettiin yhdessä vaikka väkisin.
Lapset eivät saaneet kertoa mistään väärinkohtelusta kenellekkään tai uhkailtiin lastenkodilla tai millä lie. Meillä isäpuoli halusi muutakin kuin äitimme pillua ja oli meillä tekemistä ettei se äijä päälle käynyt. Ei kotona saanut nukkua rauhassa kun sai aina pelätä jotain. Ressukka yksinhuoltaja ämmällä ei ollut paljoa valinnanvaraa miesten suhteen ja me lapset saimme kärsiä siitä mitä sairaita äijiä äiti sitten saikin ja sairaitahan ne olivatkin ihan päästä varpaisiin. Ei tämä varmaan ole ihan harvinaista luulisin. Kukaan tervejärkinen mies ei tule johonkin yksinhuoltaja perheeseen naimaan sitä äitiä jos ei ole muutakin taka-ajatusta. Mulla oli sellainen äiti joka kuvitteli miesten olevan niin rakastunut itseensä ettei tosikaan ja heti kun oli tanssilattialta jonkun retkun löytänyt.Sitten se äijä alkoi minua hiplailemaan kun vanha ämmä oli sammunut.
Missä olivat ne lastensuojelijat? Äiti piti sellaiset kulissit aina yllä ettei kenelläkään ollut puuttumista. Meillä nähtiin nälkää ja ihan kaikkea paskaa mutta muille esitettiin porvaria.
Minulla ja miehelläni on avioliittovuosia takana jo 8, kaikkiaan yhdessäoloa on takana jo yli 10 vuotta. Ja edelleen rakastamme toisiamme, huomioimme toisemme hektisen arjen keskellä ja pidämme huolta avioliitostamme. Meillä on 3 ihanaa yhteistä lasta, ja molemmilla tunne, että juuri näin kaiken pitää olla, nyt olen sen oikean ihmisen kanssa, tässä on hyvä.
Mieheni luuli aluksi niin exänsä kanssa ja minä oman exäni kanssa. Miehelläni on ex-avoliitostaan lapsi, minulla ei ole exäni kanssa lapsia. Mies ehti olla yhdessä exänsä kanssa vain muutaman vuoden, kunnes ex petti miestäni, ja on nykyäänkin tämän kyseisen miehen kanssa yhdessä. Minun exälläni ilmeni alkoholiongelmia...Ehdin olla hänen kanssaan muutaman vuoden, ennenkuin sain tarpeekseni.
Miksi mieheni olisi pitänyt olla suhteessa, jossa häntä petettiin?
Miksi minun olisi pitänyt olla suhteessa, jossa viina oli minua tärkeämpää?
Ihan sama, olemmeko kierrätyskamaa, olemme sitä yhdessä ja onnellisia :)
Tottahan sitä niinkin voi käydä, että jotkut tarvitsevat harjoitusavioliiton, ennenkuin onnistuvat.
Ei kuitenkaan kannata paukata naimisiin, ennenkuin toisen tuntee todella hyvin. Alkoholiongelma etenkin on aika helppo havaita jo seukkaamisvaiheessa, pettäjäkin antaa vinkkiä moraalistaan, jollei katsele ruusunpunaisten lasien läpi rakastettuaan. ;)
Itsellä ensin 10 vuotta "toisen tuntemista" ja seurustelua ja nyt 25 vuotta avioliittoa takana. Suosittelen. :)