Jos joku viitsii vastata pientilalla kasvaneelle miehelle näistä uusista rehunkorjuutavoista, niin esitän muutamia kysymyksiä:
Onko se tämä rehun hapolla säilöminen pyöröpaaleihin suomalainen keksintö?
Entä onko sekin suomalainen keksintö, että niitä pyöröpaaleja alettiin kääriä muoviin?
Mitä mieltä olette, kumpi on edullisempi tapa tässä muoviin käärimisessä sekö, että kääritään yksittäiset paalit vai sekö, että tehdään yhtenäistä pötköä?
Kumman käärimistavan arvelette tulevaisuudessa jäävän voittajaksi?
Entäpä tämä rehuviljan hapolla säilöminen, onko se jo syrjäyttänyt karjatiloilla omaksi tarpeeksi kasvatetun rehuviljan säilöntätapana kuivaamalla säilömisen?
Onko se tämä rehun hapolla säilöminen pyöröpaaleihin suomalainen keksintö?
Entä onko sekin suomalainen keksintö, että niitä pyöröpaaleja alettiin kääriä muoviin?
Mitä mieltä olette, kumpi on edullisempi tapa tässä muoviin käärimisessä sekö, että kääritään yksittäiset paalit vai sekö, että tehdään yhtenäistä pötköä?
Kumman käärimistavan arvelette tulevaisuudessa jäävän voittajaksi?
Entäpä tämä rehuviljan hapolla säilöminen, onko se jo syrjäyttänyt karjatiloilla omaksi tarpeeksi kasvatetun rehuviljan säilöntätapana kuivaamalla säilömisen?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ihan oikeesti, eikö sulla ole muuta tekemistä juhannusaattona, kun miettiä paalirehun syvintä olemusta?
Jos oikeesti olet noin kiinnostunu, tule huomenna pellonlaidalle, otan kyytiin niin paalataan muutama paali, niin pääset fiilikseen. Varmaan paalaan koko päivän, niin että jos persaus kestää, tervetuloa!
."...eikö sulla ole muuta tekemistä juhannusaattona, kun miettiä paalirehun syvintä olemusta?"
", tule huomenna pellonlaidalle, otan kyytiin niin paalataan muutama paali, niin pääset fiilikseen.."
Hyviä kommentteja, vaikka niissä ei kysymyksiini vastattukaan. Sen, että kirjoitin juhannusaattona voinee vaikka tulkita osanotoksi karjatilallisten juhannuksenviettoon. Monethan heistä joutuvat viettämään juhannuspyhänsä rehunteon merkeissä. Niinpä se oli minullakin aikoinaan, kun maatilan pokana nuoruuttani kulutin.
Kyllä se muurahaishapon käyttö on suomalainen A.I. Virtasen keksintö. Pyöröpaalaus ei ole. Tuubi käärintä on halvempi, mutta pienillä lohkoilla tulee tavaton paaliralli. Varmasti kumpikin tyyli säilyy, toinen tykkää tehdä joutuin yksinään toinen koko kylän voimalla tuubiin.
Kuivausta ei syrjäytä hapolla säilöminen muualla kuin omaa viljaa syöttävillä, jos on aperuokinta. Tämäkin riippuu tilan eläinten ruokintatavoista.
Ja edelleen paalaaja pyörii pellolla, tuulimyllystä vasemmalle.
Tarkennapa vielä, että onko se muurahaishapon käyttö pyöröpaaliin säilötyn rehun säilöntäaineena suomalainen keksintö? Entäpä tämä muoviin käärimisuutuus?
Kiuruvetiläislähtöisenä tiedän kyllä, että Virtasen keksintöä käytettiin niin tornimalliseen rehuvarastoon, kuin myös aumamalliseen varastoon säilöttäessä.
Tämä kentälle muovin sisään aumaan säilöminenhän on juuri kiuruvetisen Väinö Kuljukan vuonna 1966 lanseeraama keksintö ja on sittemmin levinnyt ympäri maapallon. Mullisti aikoinaan virtasrehun tekemisen ja säilömisen edullisuudellaan.
Kyllähän nuo hapotin vermeet ulkomaisia on, joten siellä sitä varmaan ensin sinne paaliin on alettu ruiskutella, alkuun nuo muovitkin oli aika huonoja, oli siellä ne pussitkin ihan aluksi. Tuubituskin tuli ulkomailta. Meilläkin on paalaaja, mikä puhuu neljää kieltä, muttei sanaakaan suomea!
Tiiä häntä. Eräskin työhönsä kyllästynyt maajussi sanoi että se A I Virtanen olisi pitänyt heti pienenä..(likvidoida). On kuulema irtorehun teko niin raskasta.
paaleja, rehuhan kuivaa käsiin !