pulibongaus

      PULIBONGAUS

   Tyrnikosken leuto sää houkuttelee motelli Päreposkeen majoittautuneen Erno Vähäsaven aikaisin liikenteeseen. Prof. Vähäsavi on Lahtaalan yliopiston eläintieteellisen tiedekunna palveluksessa ja opetta biologiaa. Sivuharrastuksena hän toimii suomen Pulibongarit ry:n puheenjohtajana. Niillä asioilla Erno on Tyrnikoskellakin liikkeellä. Hän on tullut tarkastamaan pulikannan kokoa ja liikehdintää. Tyrnikoski on pieni paikkakunta, joten Erno on liikkeellä jalkaisin, muutenkin on hyvä liikuskella jalkaisin, jottei aiheuttaisi suurempaa meteliä. Vaikka pulit ovat useimmin lähiöissä majaileviä, pyrkivät nekin välttämään esim. autoja ja ihmisiä, jolleivat satu olemaan nälissään tai erityisen kesyjä. Tyrnikosken torin laidassa on Ernolle tuttu passipaikka. Istahdettuaan hän ottaa kiikarit esiin ja tekee ensimmäisen muistiinpanon. Huolellisesti hän kirjoittaa muistioonsa ajan, paikan ja kelin.

19.09.1989 klo 05.36
Tyrnikoski
3 `°C

   Erno odottaa vanhaa tuttua. 4 vuotta sitten rengastettu Kale on yleensä aamunvirkkuna reviirikierroksellaan näihin aikoihin. Kale on ns. erakkopuli, joka liikuskelee yksi ja on vain harvoin nähty laumassa. Pulit ovat kiehtovia ja älykkäitä otuksia. Ne osaavat käyttää ravinnon hankkimiseen erilaisia välineitä kuten tietyt simpanssilajitkin. Toinen kehittymisen osoitus on että lähes kaikki pulit ovat verhonneet ruumiinsa erilaisiin tekstiileihin. Toden näköisesti se on evoluution tulos, koska niiden oma ruumis ei aivan kestäisi hyytäviä pakkasia ja näin ollen pulit ovat oppineet hyödyntämään kangasta ym. vaatemaista materiaalia. Kalen tuntomerkit ovat siniharmaa tikkitakkimainen verhous yläruumiissa, turkismainen kasvusto päänsä suojana ja kirjavaa ilmeisesti kangasta jalkojensa suojana, jonka takamus on hieman tummempi. Puli on sekä lauma että erakkoeläin. Niitä on tavattu jopa yli 20 yksilön laumoissa suurkaupungeissa, varsinkin sellaisten paikkojen läheisyydessä missä on runsaasti ravintoa tai joidenkin kaupunkien rakennuttamia pulipönttöjä. Yleensä pulilla on pesimisaika vuoden kylmimpään aikaan jolloin ne hakeutuvat juuri em. pulipönttöihin tai sitten mm. jäteastioihin tms. Tämä on tiettävästi ainoa laji joka pesii pakkasen mukaan. Mitä alemmaksi lämpötila laskee, sen enemmän puleja on nähty tekevän pesän esim. paperinkeräys pisteisiin. Eräs toinen evoluutiosta kertova asia on että taistellessaan suomen kylmää talvea vastaa pulit ovat, niinkuin jotkut linnutkin, ottaneet tavakseen nauttia alkoholipitoisia aineita. Se on yksi olellinen osa pulin selviytymistä ja suurin osa pulien nauttimista alkoholeista sisältää paljon ravintoainenta kuten erilaisia marjoja, hiivaa, sokeria, perunaa, rusinoita, ohraa jne. Nestemmäisenä nautittuna tärkeät vitamiinit ja hivenaineet imeytyvät elimistöön tehokkaasti. Erakkopuli voi olla laumapulia agressiivisempi ja syrjäänvetäytyvämpi. Erakkopulia lähestyttäessä esim. rengastusaikeissa on sille hyvä tarjota esim. kädestä naukku tai pari ja antaa sitten koko pullo. Yleensä hetken päästä rengastuksen saa suorittaa ilman häirötekiöitä.
   Pulin ääntely on alue ja lajikohtaista, mutta tiettyjä pääpiirteitä löytyy. Matala, hieman rohiseva mumina ja kovempien äänien hienoinen nasaalimaisuus ovat hyvin yleisiä piirteitä. Puli ääntely saattaa äkkiseltään kuulostaa ihmisten puheelta ja on jopa eräitä yksilöitä löydetty jotka ovat selvösti osoittaneet papukaijamaisia ominaisuuksua toistamalla muutamia sanoja. Yleensä ne ovat yksinkertaisia kuten jämä, kossu, kepu, anna euro yms. Pulin levinneisyys on koko maan alueella ja tiiviimmät ryhmittymät ovat taajamissa ja kaupungeissa. Varsinkin kaupunkiolosuhteissa puli kesyyntyy erittäin helposti ja tulee tutuksi murujen kerjääjäksi toreilla ja puistoissa. Yleensä pulia ei tarvitse pelätä jos se on saanut ravintoa riittävästi. Puli viihtyy puistoissa joskus jopa penkeillä, mutta yleensä otuksen tapaa lekottelemasta pusikosta tai tarpeiltaan puun takana. Pulin ominaistuoksu on hyvin tunnistettava, pistävä, etanolin ja virtsan pelmahdus kertoo kohtaamisesta pulin kanssa. Naaraspulilla on virtsan tuoksu vahvemmin esillä.
   Pulin lisääntyminen on tuottanut päänvaivaa monille tutkioille, sillä koskaan ei ole nähty pulin poikasta eikä synnytys tilannetta. Toki nuorehkoja puleja on bongattu, muttei esim alle 10 vuotiasta emonsa kanssa. Pulinaaras on myös harvinainen. Yleensä jos laumaan sattuu pulinaaras, on se välittömästi soidinrituaaleja esittävien urospulien ympäröimä. Pulinaaraan tuntomerikit ovat kutakuinkin samanlaiset kuin uroksella tosin ääntely on aavistuksen kimeämpää, mutta rosoista. Pulin soidinrituaaleihin kuuluu mm. kovaääninen ääntely naaran ympärillä, tanssahtelu, voimien mittelö sekä omista eväistä tarjoaminen. Jos pulinaaras hyväksyy jonkun ehdokkaista pariutumis rituaaliin, tapahtuu yhdyntä usein aivan lähistöllä esim. marjapensaassa tai roskalaatikossa. Joskus on havaittu naaraan hyväksyvän useampia partnereita samanaikaisesti.
   On huomattu että vaikka puli tekee tarpeensa lähes poikkeuksetta luontoon, ei otus silti merkkaa reviiriään jätöksin. Puli tapaa yleensä äännellä lajitovereiden kanssa sopien ilmeisesti pesimäpaikat. Ajoittain hyvinkin runsas oksentelu on tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä ravinnon aiheuttamaan pahoinvointiin, jossa puli poistaa elimistöönsä ajautuneet hiiva ja pesuainen kokkareet. Pulin elimistön on patologisissa tutkimuksissa todettu kestävän hyvinkin vahvoja kemikaaleja. Jostain syystä silloin tällöin puli, ilmeisesti vahingossa luulee esim. tuulilasinpesu nesteen olevan ravinnoksi kelpaavaa ja nauttii ainetta. Kuitenkin toisin kuin muilla lajeilla, välitön kuolema ei seuraa vaan puli saattaa pienen yökkäilyn jälkeen jatkaa puuhiaan normaalisti. Mm. seuraavia aineita on havaittu pulin elimistöstä: jäähytysneste, partavesi, bensiini, kanankakka, yskänlääke, virtsa, myrkkysieniä, spiidiä ja spriitä. Eräitä harvinaisiakin aineita on kuten antabus, joten on löydetty poikkeuksellisen huonokuntoisista yksilöistä........to be continued