Ehkä väärä foorumi

mutta jonnekin isoäitinä puran tuntojani.
Pojallani oli tyypillinen riitaisa avioero (hänen aloitteestaan). En ota kantaa syihin, mutta...
EX-miniä aloitti heti lasten vieraannuttamisen. Ensin käytettiin syynä poikani mielentilaa, myöhemmin kun hän meni mielenterveystoimistoon, käytettiin syynä sitä, että ei "hullulle" voi lapaia antaa. Esim. lapset eivät saaneet lähettää edes joulukorttia, syntymäpäivätervehdystä jne..
Valvottujen tapaamisten ja oikeudenkäynnin jälkeen(jossa vedettin jopa hänen aikanaan synnytyksessä saamansa vauriot esiin) sai tapaamisaokaa 6 tunta kuukaudessa, joita oikeus kehoitti ajan kanssa laajentamaan.
EX-miniä ei suostu.
Vetoankin Teihin, te katkerat äidit, että antaisitte lastenne tavata isäänsä. On hän millainen vain, on hän kuitenkin lasten isä ja aikann kelvannut nämä lapset tekemään, hoitamaan j ottamaan vastuun heistä.Tässäkin tapuksessa perheelämää kesti 17 vuotta.



_
17167
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Mutta sinä et tiedä mitä kaikkea siellä on pinnan alla kytenyt. Been there, done that. Itse olin kuvainnollisesti nyrkin ja gellan välis exän takia sillä aikaa kun kaikki luuli et meil menee loistavasti. 10vuoden piina loppui vuosi sitten. Narsistinen ja manipuloiva luonne. Ei se mitään, on niitä miehiäkin jotka yrittää väkisin viedä lapset äidiltään, ei soimata vaim äitejä

Äänestä
  • Joo joo ja höpö höpö!
    Olkoonki että isällä ja äidillä on takana vaikka ja mitä niin on todella halpamaista tuo että äiti ottaa lapset aseekseen kostaakseen isälle jotain.
    Yhäreillä tuo lapsen käyttäminen koston välineenä enemmän tai vähemmän on ihan normikäytäntö.
    Olen joutunut työni puolesta tekemisiin tosi monen yhärin kanssa ja aina löytyy se yhäreitä yhdistävä tekijä taustalta, lapsen käyttäminen kiusantekoon isää kohtaan.
    Kun tuo kiusanteko lasta apuna käyttäen kerrotaan ulkopuolisen toimesta yhärille niin yhärin reaktio on hyvin usein se että aletaan nyyhkyttämään ja puolustelemaan tekojaan vedoten siihen kuinka yhäri on mukamas kaltoinkohdeltu ja jokin ihme uhri.
    Työni puolesta tosiaan joudun tekemisiin noiden yhäreiden kanssa ja lähes aina noissa tapauksissa myös sosiaalihuollon kanssa.
    On pakko todeta että lastensuojelun sosiaaliviranomaiset ovat aina erittäin selvästi asennoituneet siihen että nyt ollaan äidin puolella, lapsi jää usein pelkäksi sivuasiaksi kun asioita ajetaan äidin haluamaan suuntaan.
    Valitettavaa etenkin lapsen kannalta ja ymmärrän täysin isien turhautuneisuuden tuollaisen äidin hyyssäämisen vuoksi.

    Äänestä

  • sco ville kirjoitti:

    Joo joo ja höpö höpö!
    Olkoonki että isällä ja äidillä on takana vaikka ja mitä niin on todella halpamaista tuo että äiti ottaa lapset aseekseen kostaakseen isälle jotain.
    Yhäreillä tuo lapsen käyttäminen koston välineenä enemmän tai vähemmän on ihan normikäytäntö.
    Olen joutunut työni puolesta tekemisiin tosi monen yhärin kanssa ja aina löytyy se yhäreitä yhdistävä tekijä taustalta, lapsen käyttäminen kiusantekoon isää kohtaan.
    Kun tuo kiusanteko lasta apuna käyttäen kerrotaan ulkopuolisen toimesta yhärille niin yhärin reaktio on hyvin usein se että aletaan nyyhkyttämään ja puolustelemaan tekojaan vedoten siihen kuinka yhäri on mukamas kaltoinkohdeltu ja jokin ihme uhri.
    Työni puolesta tosiaan joudun tekemisiin noiden yhäreiden kanssa ja lähes aina noissa tapauksissa myös sosiaalihuollon kanssa.
    On pakko todeta että lastensuojelun sosiaaliviranomaiset ovat aina erittäin selvästi asennoituneet siihen että nyt ollaan äidin puolella, lapsi jää usein pelkäksi sivuasiaksi kun asioita ajetaan äidin haluamaan suuntaan.
    Valitettavaa etenkin lapsen kannalta ja ymmärrän täysin isien turhautuneisuuden tuollaisen äidin hyyssäämisen vuoksi.

    Kerron nyt vähä taustaa.. tutustuin mieheen ja rakastuin välittömästi. Tapailtiin ja kaikki sujui hyvin ja tultiin sitten pisteeseen jossa päätettiin aloittaa seurustelu. Perhosia oli edelleen vatsassa tuhansittain enkä voinut uskoa saaneeni tuollaisen miehen, kohteli minua kuin kukkaa kämmenellä. Vaikutti vilpittömältä. jonkun aikaa seurusteltua päätimme muuttaa yhteen. Kaikki sujui edelleen loistavasti. Menee noin puolivuotta kun alamme suunnitella perhettä, öasta. Jo kuukauden päästä olen raskaana. Se mikä pisti silmään oli se ettei mies reagoinutkaan mitenkään positiiviseen raskaustestiin. Olin siis tehnyt sen ennen kuin tuli töistä kotiin. Sanoi suunnilleen "okei, kiva" ja se siitä. En jäänyt tuota miettimään sen pidemmäksi aikaa. Ajattelin vain hänen olleen niin hämmentynyt. Siitä päivästä lähtien kaikki lähti menemään päin helvettiä. Mies alkoi pompottamaan minua mielnsä mukaan. Minun täytyi miellyttää häntä tai ovi paukkui ja hän lähti muualle. Rupesi vertailemaan entisiin naisystäviinsä ja otti heihin jopa heihin jopa yhteyttä. Hän ei koskaan huutanut. Jos meille tuli riita siitä kun kysyin miksi tekee noin minulle, hän vain sanoi että anna olla ja lähti ulos. Yksi ei niin kaunis päivä päätös tuli. Hän pakkasi tavaransa ja vain lähti. Sen jälkeen alkoikin sittem selviämään asioita. Ennen minua yksi nainem oli tehnyt abortin hänen takiaan. Yhteinen suunniteltu lapsi ja mies ilmoitti jättävänsä jos ei teekkään aborttia. Näin nainwn luopui lapsestaan. Minun jälkeeni oli kymmenittäin naisia ennen kuin lapseni syntyi. Ainakim kolmelle oli ehdottanut perheen perustamista. Minua hän uhkaili kavereidensa kautta, jätin omaan arvoonsa. Minulla oli erittäin rankka raskaus ja asiaa ei helpottunat tämä henkinen paine. Loppuraskaudessa tapahtui paljon ikäviä asioita hänen naistensa tahoilta jolloin harkitsin meneväni jo poliisin puheille koska uhkailu jatkui. En missään vaiheessa ollut huolissani itsestäni, vaan lapsesta. Sain kuulla että ennen minua mies oli kärsinyt vakavista psyykkisistä ongelmista. Edelleen ihmettelen miksi ei hänen vanhempansa esimerkiksi koskaan puhunut asiasta. Sain taas kuulla kaikenlaista mutta arkaluontoisuuden takia niistä en voi mainita mutta vakavista asioista oli kyse. Noh. Lapsi syntyy ja minä en entisestäni kuule mitään. Olin hänelle tarkoin kertonut ennen kuin asioita alkoi selvitä että miten menetellään lastenvalvojan kanssa erotilanteissa. Kerroin että voi sinne soittaa ja varata ajan, yksin en sitä tee. Mutta kun asioita alkoi selvitä niin päätin etten halua häntä lähelle lastano, ja mielestäni ihan syystä. Minä eikä varmasti muutkaan tiedä onko hänellä lapsia muuallakin. Me emme halua hänenen rahojaan. Nyt sitten on mennyt noin kaksi vuotta kun hänestä ei ole kuulunut muuta kuin milloin on kenenkin kanssa ollut perustamassa perhettä. Nyt jostain on sittem saanut päähänsä että hönellä on oikeuksia. Eli siiskäräjäoikeuteenhan tämä menee. Minulle on se ja sama mitä minulle tekee mutta lapseni lähelle en halua häntää päästää. Tiedön että kukkahattutantat jankuttaa sitä että olihan hän sopiva lapsen tekoon ja blaa blaa. Hän huijasi minua ja kaikkia muitakin, joten en usko että kukaan tällaista osaisi odottaa rakastamaltaan mieheltä. Luojalle kiitos avioero hoitui isoimmitta ongelmitta, mutta nyt tämä. Joten käytänkö lasta aseena? Mielestäni suojelen häntä.

    Äänestä

  • sco ville kirjoitti:

    Joo joo ja höpö höpö!
    Olkoonki että isällä ja äidillä on takana vaikka ja mitä niin on todella halpamaista tuo että äiti ottaa lapset aseekseen kostaakseen isälle jotain.
    Yhäreillä tuo lapsen käyttäminen koston välineenä enemmän tai vähemmän on ihan normikäytäntö.
    Olen joutunut työni puolesta tekemisiin tosi monen yhärin kanssa ja aina löytyy se yhäreitä yhdistävä tekijä taustalta, lapsen käyttäminen kiusantekoon isää kohtaan.
    Kun tuo kiusanteko lasta apuna käyttäen kerrotaan ulkopuolisen toimesta yhärille niin yhärin reaktio on hyvin usein se että aletaan nyyhkyttämään ja puolustelemaan tekojaan vedoten siihen kuinka yhäri on mukamas kaltoinkohdeltu ja jokin ihme uhri.
    Työni puolesta tosiaan joudun tekemisiin noiden yhäreiden kanssa ja lähes aina noissa tapauksissa myös sosiaalihuollon kanssa.
    On pakko todeta että lastensuojelun sosiaaliviranomaiset ovat aina erittäin selvästi asennoituneet siihen että nyt ollaan äidin puolella, lapsi jää usein pelkäksi sivuasiaksi kun asioita ajetaan äidin haluamaan suuntaan.
    Valitettavaa etenkin lapsen kannalta ja ymmärrän täysin isien turhautuneisuuden tuollaisen äidin hyyssäämisen vuoksi.

    Voi ei.
    Numeropelle leikkii taas lastenvalvojaa.

    Äänestä

  • helunahelu kirjoitti:

    Kerron nyt vähä taustaa.. tutustuin mieheen ja rakastuin välittömästi. Tapailtiin ja kaikki sujui hyvin ja tultiin sitten pisteeseen jossa päätettiin aloittaa seurustelu. Perhosia oli edelleen vatsassa tuhansittain enkä voinut uskoa saaneeni tuollaisen miehen, kohteli minua kuin kukkaa kämmenellä. Vaikutti vilpittömältä. jonkun aikaa seurusteltua päätimme muuttaa yhteen. Kaikki sujui edelleen loistavasti. Menee noin puolivuotta kun alamme suunnitella perhettä, öasta. Jo kuukauden päästä olen raskaana. Se mikä pisti silmään oli se ettei mies reagoinutkaan mitenkään positiiviseen raskaustestiin. Olin siis tehnyt sen ennen kuin tuli töistä kotiin. Sanoi suunnilleen "okei, kiva" ja se siitä. En jäänyt tuota miettimään sen pidemmäksi aikaa. Ajattelin vain hänen olleen niin hämmentynyt. Siitä päivästä lähtien kaikki lähti menemään päin helvettiä. Mies alkoi pompottamaan minua mielnsä mukaan. Minun täytyi miellyttää häntä tai ovi paukkui ja hän lähti muualle. Rupesi vertailemaan entisiin naisystäviinsä ja otti heihin jopa heihin jopa yhteyttä. Hän ei koskaan huutanut. Jos meille tuli riita siitä kun kysyin miksi tekee noin minulle, hän vain sanoi että anna olla ja lähti ulos. Yksi ei niin kaunis päivä päätös tuli. Hän pakkasi tavaransa ja vain lähti. Sen jälkeen alkoikin sittem selviämään asioita. Ennen minua yksi nainem oli tehnyt abortin hänen takiaan. Yhteinen suunniteltu lapsi ja mies ilmoitti jättävänsä jos ei teekkään aborttia. Näin nainwn luopui lapsestaan. Minun jälkeeni oli kymmenittäin naisia ennen kuin lapseni syntyi. Ainakim kolmelle oli ehdottanut perheen perustamista. Minua hän uhkaili kavereidensa kautta, jätin omaan arvoonsa. Minulla oli erittäin rankka raskaus ja asiaa ei helpottunat tämä henkinen paine. Loppuraskaudessa tapahtui paljon ikäviä asioita hänen naistensa tahoilta jolloin harkitsin meneväni jo poliisin puheille koska uhkailu jatkui. En missään vaiheessa ollut huolissani itsestäni, vaan lapsesta. Sain kuulla että ennen minua mies oli kärsinyt vakavista psyykkisistä ongelmista. Edelleen ihmettelen miksi ei hänen vanhempansa esimerkiksi koskaan puhunut asiasta. Sain taas kuulla kaikenlaista mutta arkaluontoisuuden takia niistä en voi mainita mutta vakavista asioista oli kyse. Noh. Lapsi syntyy ja minä en entisestäni kuule mitään. Olin hänelle tarkoin kertonut ennen kuin asioita alkoi selvitä että miten menetellään lastenvalvojan kanssa erotilanteissa. Kerroin että voi sinne soittaa ja varata ajan, yksin en sitä tee. Mutta kun asioita alkoi selvitä niin päätin etten halua häntä lähelle lastano, ja mielestäni ihan syystä. Minä eikä varmasti muutkaan tiedä onko hänellä lapsia muuallakin. Me emme halua hänenen rahojaan. Nyt sitten on mennyt noin kaksi vuotta kun hänestä ei ole kuulunut muuta kuin milloin on kenenkin kanssa ollut perustamassa perhettä. Nyt jostain on sittem saanut päähänsä että hönellä on oikeuksia. Eli siiskäräjäoikeuteenhan tämä menee. Minulle on se ja sama mitä minulle tekee mutta lapseni lähelle en halua häntää päästää. Tiedön että kukkahattutantat jankuttaa sitä että olihan hän sopiva lapsen tekoon ja blaa blaa. Hän huijasi minua ja kaikkia muitakin, joten en usko että kukaan tällaista osaisi odottaa rakastamaltaan mieheltä. Luojalle kiitos avioero hoitui isoimmitta ongelmitta, mutta nyt tämä. Joten käytänkö lasta aseena? Mielestäni suojelen häntä.

    Ja tarkoitan kun sanoin että kahteen vuoteen emme hänestä kuulleet mutta piina loppui vuosi sitten ettei vuoteen meitä ole uhkailtu. Vasta kuin tietty nyt kun entisellä näitä omia suunnitelmia toteutettavana. Ja tosiaan ennen kuin muutimme yhteiseen asuntoon me vain seurustelimme ja asuimme toistemme luona vuorotellen. Joten toivon että ihmiset ymmärtää etten todellakaan osannut mitään tällaista odottaa. On totta että on naisia jotka käyttää aseena lasta kun in itse häntä kohdeltu huonosti, mutta minulla se ei ole niin.

    Äänestä

  • että niin kirjoitti:

    Voi ei.
    Numeropelle leikkii taas lastenvalvojaa.

    Numeropelle?

    Äänestä

  • sco ville kirjoitti:

    Joo joo ja höpö höpö!
    Olkoonki että isällä ja äidillä on takana vaikka ja mitä niin on todella halpamaista tuo että äiti ottaa lapset aseekseen kostaakseen isälle jotain.
    Yhäreillä tuo lapsen käyttäminen koston välineenä enemmän tai vähemmän on ihan normikäytäntö.
    Olen joutunut työni puolesta tekemisiin tosi monen yhärin kanssa ja aina löytyy se yhäreitä yhdistävä tekijä taustalta, lapsen käyttäminen kiusantekoon isää kohtaan.
    Kun tuo kiusanteko lasta apuna käyttäen kerrotaan ulkopuolisen toimesta yhärille niin yhärin reaktio on hyvin usein se että aletaan nyyhkyttämään ja puolustelemaan tekojaan vedoten siihen kuinka yhäri on mukamas kaltoinkohdeltu ja jokin ihme uhri.
    Työni puolesta tosiaan joudun tekemisiin noiden yhäreiden kanssa ja lähes aina noissa tapauksissa myös sosiaalihuollon kanssa.
    On pakko todeta että lastensuojelun sosiaaliviranomaiset ovat aina erittäin selvästi asennoituneet siihen että nyt ollaan äidin puolella, lapsi jää usein pelkäksi sivuasiaksi kun asioita ajetaan äidin haluamaan suuntaan.
    Valitettavaa etenkin lapsen kannalta ja ymmärrän täysin isien turhautuneisuuden tuollaisen äidin hyyssäämisen vuoksi.

    No kyllä minä olen lastenvalvojana toimiessani tavannut sekä isiä että äitejä, jotka ovat käyttäyneet halpamaisesti toista vanhempaa ja lasta kohtaan. Ei se ole mitenkään sukupuolesta kiinni. Eikä sossu siihen sukupuoleen kiinnitä huomiota, vaan lapsen parhaaseen. Tapauksesta riippuen se voi olla joko äidin tai isän luona.

    Äänestä

  • Sossupaholainen kirjoitti:

    No kyllä minä olen lastenvalvojana toimiessani tavannut sekä isiä että äitejä, jotka ovat käyttäyneet halpamaisesti toista vanhempaa ja lasta kohtaan. Ei se ole mitenkään sukupuolesta kiinni. Eikä sossu siihen sukupuoleen kiinnitä huomiota, vaan lapsen parhaaseen. Tapauksesta riippuen se voi olla joko äidin tai isän luona.

    Juurikin näin! Ei se sukupuolta katso. Suomessakin on useita yksinhuoltaja isejä, mutta ei niistä puhuta. Niissäkin tilanteissa juuri se mies voi yrittää vieraannuttaa lapset äidistään. Mutta minun tapauksessani tosiaan muita ei voi syyttää kun entistä aviomiestäni. Eiköhän ole aika selvää etten keksi itse pelkojani lapsen parhaaksi, kun en tosiaan ole ainut jika tämän on joutunut käymään läpi

    Äänestä

  • helunahelu kirjoitti:

    Numeropelle?

    Katkera mies, joka esiintyy asiajantuntiana lasten asioissa.
    Haukkuu vähän kaikkia. Ei todellisuudessa ole lastenvalvoja

    Äänestä

  • että niin kirjoitti:

    Katkera mies, joka esiintyy asiajantuntiana lasten asioissa.
    Haukkuu vähän kaikkia. Ei todellisuudessa ole lastenvalvoja

    Tarkoitatte tuota "sco ville" nimimerkkiä? Ja kauheaa kuinka yksinhuoltaja äitejä soimataan niiden tilanteesta, ottakaa nyt hyvät ihmiset huomioon että asioilla on aina kaksi puolta. Toinen asia on sitten yksinhuoltajisät. Niitä palvotaan ja arvostetaan kuinka hienoa työtä tekevät kun hoitavat lapset jotka äiti jätti. Näin pitäisi myös olla naisten kohdalla! Minä tunnen ainakin oloni petetyksi että minua on aliarvioitu sen takia että olen tässä tilanteessa, kun en todellakaan sitä omasta tahdostani ole. Ja turhaan te tulette sanomaan että anna sitten entiselle mahdollisuu niin ei oo niin vaikeata. En päätynyt yksinhuoltajaksi omasta tahdostani, mutta jos vaihtoehtona on tuollainen hirviö lapseni elämään niin pidän sen mielelläni kaukana hänestä.

    Äänestä

  • Sossupaholainen kirjoitti:

    No kyllä minä olen lastenvalvojana toimiessani tavannut sekä isiä että äitejä, jotka ovat käyttäyneet halpamaisesti toista vanhempaa ja lasta kohtaan. Ei se ole mitenkään sukupuolesta kiinni. Eikä sossu siihen sukupuoleen kiinnitä huomiota, vaan lapsen parhaaseen. Tapauksesta riippuen se voi olla joko äidin tai isän luona.

    On kumpiakin, sekä isiä että äitejä jotka käyttävät lasta välienselvittelyyn mutta huomattavasti useammin tulee kutsu paikalle jossa on nimenomaan yhäri äidin koti on tapahtumapaikkana.
    En ole sossu niinkuin jokin epäili vaan olen lakia valvovan virkavallan edustaja, tässä työssä vuosien varrella on tuo lastensuojelun asenne äidin asiaa ajavana tullut kiistatta selville.
    Sanoina kauniita nuo sossupaholaisen kertomat joissa sossut eivät kiinnitä huomiota sukupuoleen vaan lapsen parhaaseen, kentällä kuitenkin todellisuudessa lastensuojelusossujen teot ja puheet ovat kaukana tuosta mitä sossupaholainen antaa ymmärtää.

    Äänestä

  • sco ville kirjoitti:

    On kumpiakin, sekä isiä että äitejä jotka käyttävät lasta välienselvittelyyn mutta huomattavasti useammin tulee kutsu paikalle jossa on nimenomaan yhäri äidin koti on tapahtumapaikkana.
    En ole sossu niinkuin jokin epäili vaan olen lakia valvovan virkavallan edustaja, tässä työssä vuosien varrella on tuo lastensuojelun asenne äidin asiaa ajavana tullut kiistatta selville.
    Sanoina kauniita nuo sossupaholaisen kertomat joissa sossut eivät kiinnitä huomiota sukupuoleen vaan lapsen parhaaseen, kentällä kuitenkin todellisuudessa lastensuojelusossujen teot ja puheet ovat kaukana tuosta mitä sossupaholainen antaa ymmärtää.

    Olisi kiva tietää, millä tavalla lastensuojelu ajaa yksinhuoltajaäidin asiaa? Jos paikkana on yhäriäidin koti, niin silloin kai isä ei edes ole paikalla? Jos kyse on päivystystapauksessa, niin tuskin olet kovin hyvin selvillä, mitä tapahtuu kun asiaa aletaan selvittää? Virka-ajan ulkopuolella tehdään vain välttämätön, eikä sossut edes tunne perhettä, joten on kovin vaikea ajaa kenenkään asiaa.

    Äänestä

  • helunahelu kirjoitti:

    Ja tarkoitan kun sanoin että kahteen vuoteen emme hänestä kuulleet mutta piina loppui vuosi sitten ettei vuoteen meitä ole uhkailtu. Vasta kuin tietty nyt kun entisellä näitä omia suunnitelmia toteutettavana. Ja tosiaan ennen kuin muutimme yhteiseen asuntoon me vain seurustelimme ja asuimme toistemme luona vuorotellen. Joten toivon että ihmiset ymmärtää etten todellakaan osannut mitään tällaista odottaa. On totta että on naisia jotka käyttää aseena lasta kun in itse häntä kohdeltu huonosti, mutta minulla se ei ole niin.

    Menit yhteen miehen kanssa, jota et oikeasti tuntenut ja päätit vielä tehdä hänen kanssaan pikavauhtia lapsenkin. :(
    Kiitos kuitenkin tarinastasi. Toivottavasti moni ottaa siitä oppia. Parissa vuodessa olet nyt oppinut tuntemaan exäsi paljon paremmin, joten eikö olisi kannattanut vähän hidastaa suhteen alussa?

    Äänestä

  • Hiljaa hyvä tulee kirjoitti:

    Menit yhteen miehen kanssa, jota et oikeasti tuntenut ja päätit vielä tehdä hänen kanssaan pikavauhtia lapsenkin. :(
    Kiitos kuitenkin tarinastasi. Toivottavasti moni ottaa siitä oppia. Parissa vuodessa olet nyt oppinut tuntemaan exäsi paljon paremmin, joten eikö olisi kannattanut vähän hidastaa suhteen alussa?

    Hieman myöhäistä....

    Äänestä

  • sco ville kirjoitti:

    On kumpiakin, sekä isiä että äitejä jotka käyttävät lasta välienselvittelyyn mutta huomattavasti useammin tulee kutsu paikalle jossa on nimenomaan yhäri äidin koti on tapahtumapaikkana.
    En ole sossu niinkuin jokin epäili vaan olen lakia valvovan virkavallan edustaja, tässä työssä vuosien varrella on tuo lastensuojelun asenne äidin asiaa ajavana tullut kiistatta selville.
    Sanoina kauniita nuo sossupaholaisen kertomat joissa sossut eivät kiinnitä huomiota sukupuoleen vaan lapsen parhaaseen, kentällä kuitenkin todellisuudessa lastensuojelusossujen teot ja puheet ovat kaukana tuosta mitä sossupaholainen antaa ymmärtää.

    Millaisissa tapauksissa virkavaltaa muka tarvitsee.
    Jos olet poliisi, oletko miettinyt puoleettomuuttasi.
    Lastensuojeluhan ei edes sinulle kuulu.

    Äänestä

  • nyt on jo kirjoitti:

    Hieman myöhäistä....

    Niinpä, mutta voihan tämä helunahelu oppia kantapään kautta ja ensi kerralla edetä hitaammin.

    Vähin mitä hänen olisi suhteen alussa pitänyt tehdä, olisi ollut ottaa edes vähän selville miehen taustoista. Miehen tuttaviin ja sukulaisiin (muihinkin kuin miehen vanhempiin) paremmin tutustumalla, olisi varmasti selvinnyt yhtä jos toista aiemmista suhteista ja aborteista.

    Äänestä

  • Hiljaa hyvä tulee kirjoitti:

    Niinpä, mutta voihan tämä helunahelu oppia kantapään kautta ja ensi kerralla edetä hitaammin.

    Vähin mitä hänen olisi suhteen alussa pitänyt tehdä, olisi ollut ottaa edes vähän selville miehen taustoista. Miehen tuttaviin ja sukulaisiin (muihinkin kuin miehen vanhempiin) paremmin tutustumalla, olisi varmasti selvinnyt yhtä jos toista aiemmista suhteista ja aborteista.

    No kaikki meistä ei ole luonnostaan epäluuloisia.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ei lapsenlapsia kirjoitti:

mutta jonnekin isoäitinä puran tuntojani.
Pojallani oli tyypillinen riitaisa avioero (hänen aloitteestaan). En ota kantaa syihin, mutta...
EX-miniä aloitti heti lasten vieraannuttamisen. Ensin käytettiin syynä poikani mielentilaa, myöhemmin kun hän meni mielenterveystoimistoon, käytettiin syynä sitä, että ei "hullulle" voi lapaia antaa. Esim. lapset eivät saaneet lähettää edes joulukorttia, syntymäpäivätervehdystä jne..
Valvottujen tapaamisten ja oikeudenkäynnin jälkeen(jossa vedettin jopa hänen aikanaan synnytyksessä saamansa vauriot esiin) sai tapaamisaokaa 6 tunta kuukaudessa, joita oikeus kehoitti ajan kanssa laajentamaan.
EX-miniä ei suostu.
Vetoankin Teihin, te katkerat äidit, että antaisitte lastenne tavata isäänsä. On hän millainen vain, on hän kuitenkin lasten isä ja aikann kelvannut nämä lapset tekemään, hoitamaan j ottamaan vastuun heistä.Tässäkin tapuksessa perheelämää kesti 17 vuotta.



_

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu