Ruotsinkielisillä 475% yliedustus kauppakorkeakoulutuksessa.

Erinomaisia kirjoituksia aiheesta, kuinka helppoa ruotsinkielisten saada korkeakouluopiskelupaikka. Tuloksena se, että ns. tavallisiin ammatteihin esim. sairaanhoitaja, ei riitäkkään opiskelijoita. Ja sitten on kova itku ja parku, ettei saada palvelua ruotsiksi.
Voi tätä svekologiikkaa!

Logiikkasi on nurinperinen.

Vastakysymys:

Miksi ruotsinkieliset eivät voisi opiskella suomenkielisissä kauppakorkeakouluissa?


Miksi koet että ratkaisu olisi että suomenkielisten pitäisi mennä Hankkenille?

arar kirjoitti:

Logiikkasi on nurinperinen.

Vastakysymys:

Miksi ruotsinkieliset eivät voisi opiskella suomenkielisissä kauppakorkeakouluissa?


Miksi koet että ratkaisu olisi että suomenkielisten pitäisi mennä Hankkenille?

Lue lisää

Sivistyneessä yhteiskunnassa kannattaa aina ottaa huomioon eri ryhmittymät, olkoot ne sitten minkä alan tahansa vähemistöjä - prosenttilaskut eivät kerro koko totuutta. Päin persettä menee sellaiset järjestelmät jotka pyrkivät palvelemaan ainoastaan enemistön kasvavia vaatimuksi.
Jokainen meistä kuuluu vuorollaan enemistöön tai vähemmistöön, se on pelkkä luokittelu kysymys. Pitäisikö kaikki järjestää uusiksi, kun jokin kansanryhmä ei sopeudu olemassa oleviin ja toimiviin rakenteisiin, nekin muuttuvat ihan itsekseen aikanaan. Kauppakorkeakouluun on muuten soluttautunut useita ruotsinkielisiä opiskelijoita, ja pärjäävät hyvin, kuten hankenin käytävilläkin kuulee suomenkieltä.
Ei kannata ottaa elämänasiakseen todistella vääryyksiä tässä mailmassa, ryhdistäydy äläkä ruikuta. Pikkasen enemmän suvaitsevaisuutta, sillä saavutat sinäkin jotain uutta ja rakentavaa.

Ymmärtääkseni koulusivityksensä suomeksi saanelta vaaditaan Hankkenille erillinen hyvin haastava kielikoe. Ei siis riitä, että osaa ruotsia niin paljon, että pystyy vastaamaan kysymyksiin. Koulusivityksensä ruotsiksi saaneelta ei kuitenkaan vaadita suomenkieliseen kauppakorkeaan suomenkielen koetta. Eikö tässä muka ole epätasa-arvoa?

kielikoe kirjoitti:

Ymmärtääkseni koulusivityksensä suomeksi saanelta vaaditaan Hankkenille erillinen hyvin haastava kielikoe. Ei siis riitä, että osaa ruotsia niin paljon, että pystyy vastaamaan kysymyksiin. Koulusivityksensä ruotsiksi saaneelta ei kuitenkaan vaadita suomenkieliseen kauppakorkeaan suomenkielen koetta. Eikö tässä muka ole epätasa-arvoa?

Lue lisää

Ruotsinkielentaitosilla on se vika että lähes kaikki osaavat myös suomenkieltä.
Vanhukset on sitten eri asia.

Håkan kirjoitti:

Sivistyneessä yhteiskunnassa kannattaa aina ottaa huomioon eri ryhmittymät, olkoot ne sitten minkä alan tahansa vähemistöjä - prosenttilaskut eivät kerro koko totuutta. Päin persettä menee sellaiset järjestelmät jotka pyrkivät palvelemaan ainoastaan enemistön kasvavia vaatimuksi.
Jokainen meistä kuuluu vuorollaan enemistöön tai vähemmistöön, se on pelkkä luokittelu kysymys. Pitäisikö kaikki järjestää uusiksi, kun jokin kansanryhmä ei sopeudu olemassa oleviin ja toimiviin rakenteisiin, nekin muuttuvat ihan itsekseen aikanaan. Kauppakorkeakouluun on muuten soluttautunut useita ruotsinkielisiä opiskelijoita, ja pärjäävät hyvin, kuten hankenin käytävilläkin kuulee suomenkieltä.
Ei kannata ottaa elämänasiakseen todistella vääryyksiä tässä mailmassa, ryhdistäydy äläkä ruikuta. Pikkasen enemmän suvaitsevaisuutta, sillä saavutat sinäkin jotain uutta ja rakentavaa.

Lue lisää

Syrjintää on aina yritetty perustella erilaisin keinoin. Sinä perustelet sitä muilla vääryyksillä.

Håkan kirjoitti:

Ruotsinkielentaitosilla on se vika että lähes kaikki osaavat myös suomenkieltä.
Vanhukset on sitten eri asia.

Tarvittaessa myös suomenkielen koe voidaan laatia niin vaikeaksi, että meistä kumpikaan, arvon Håkan, ei läpäise sitä. Etkö todellakaan ymmärrä problematiikkaa, joka liittyy siihen, että vain osa hakijoista joutuu suorittamaan tietyn kokeen? Mikä on syrjintää, jos tuo ei ole.
Suomenkieliselle ei siis Hankkenille riitä, että osaa ruotsia tarpeeksi osatakseen vastata koekysymyksiin, mutta kauppikseen pyrkivälle ruotsinkieliselle se riitää.

kokeesta kirjoitti:

Tarvittaessa myös suomenkielen koe voidaan laatia niin vaikeaksi, että meistä kumpikaan, arvon Håkan, ei läpäise sitä. Etkö todellakaan ymmärrä problematiikkaa, joka liittyy siihen, että vain osa hakijoista joutuu suorittamaan tietyn kokeen? Mikä on syrjintää, jos tuo ei ole.
Suomenkieliselle ei siis Hankkenille riitä, että osaa ruotsia tarpeeksi osatakseen vastata koekysymyksiin, mutta kauppikseen pyrkivälle ruotsinkieliselle se riitää.

Lue lisää

Åbo Akademihan toimii juuri siten,että kielikokeen avulla säännöstellään suomenkielisistä lukioista valmistuneiden määrä "sopivaksi".

Seurauksena räikeä eriarvoisuus: Lukiot,joissa opiskelukieli on ruotsi avaa opiskeluväylät kaikkiin korkeakouluihin. Lukiot,joissa on opiskelukieli suomi ei avaa väyliä kaikkiin korkeakouluihin.

Kuvion on täysin rasistinen ja periytyy Ruotsin vallan ajoilta omaksuttuun ideologiaan jota vastaan esim. rkp:n äänestäjillä ei tunnu olevan mitään. Päinvastoin. Syrjintää puolustellaan kuin pahaiset rasistit konsanaan.

Samalla tavoin tehtiin USA:ssa kun siellä ennenmuinoin järjestettiin mustille (afroamerikkalaisille) omat erilliset sisäänpääsykokeet valkoisten yliopistoihin.
Tehtiin sellaiset tentit,että mustien määrä saatiin "sopivaksi":)))

Onko kivaa seuraa tuo seura! Siinä sitä on mandaattia moittia suvaitsemottomiksi finnareita ja kehua liberaaliksi ruotsinkielistä kulttuuria puolueen omalla tv-kanavalla FST:ssä.

Suomalaiset ovat taistelleet suomen kielisen koulutuksen puolesta jo satoja vuosia. Ei ole oikein edelleenkään vaatia suomalaisia opiskelemaan vieraalla kielellä. Tasapainotilannetta ei siis olla saavutettu vieläkään koska suomalaiset joutuvat opiskelemaan ruotsiksi vielä satojen vuosien taistelun jälkeenkin.

Håkan kirjoitti:

Sivistyneessä yhteiskunnassa kannattaa aina ottaa huomioon eri ryhmittymät, olkoot ne sitten minkä alan tahansa vähemistöjä - prosenttilaskut eivät kerro koko totuutta. Päin persettä menee sellaiset järjestelmät jotka pyrkivät palvelemaan ainoastaan enemistön kasvavia vaatimuksi.
Jokainen meistä kuuluu vuorollaan enemistöön tai vähemmistöön, se on pelkkä luokittelu kysymys. Pitäisikö kaikki järjestää uusiksi, kun jokin kansanryhmä ei sopeudu olemassa oleviin ja toimiviin rakenteisiin, nekin muuttuvat ihan itsekseen aikanaan. Kauppakorkeakouluun on muuten soluttautunut useita ruotsinkielisiä opiskelijoita, ja pärjäävät hyvin, kuten hankenin käytävilläkin kuulee suomenkieltä.
Ei kannata ottaa elämänasiakseen todistella vääryyksiä tässä mailmassa, ryhdistäydy äläkä ruikuta. Pikkasen enemmän suvaitsevaisuutta, sillä saavutat sinäkin jotain uutta ja rakentavaa.

Lue lisää

Sinäkö päätät mitä kannattaa ottaa elämänasikseen? Sinä olet päättänyt ottaa elämänasikseksi elää toisten siivellä ja olet jopa hyötynyt siitä.

On paljon arvostetumpaa ottaa elämän tehtäväkseen alistettujen sortaminen ( Mandela, MartinLuther King yms.) ja kärsiä siitä, kuin siivellä eläminen ja hyötyä siitä.

Håkan kirjoitti:

Sivistyneessä yhteiskunnassa kannattaa aina ottaa huomioon eri ryhmittymät, olkoot ne sitten minkä alan tahansa vähemistöjä - prosenttilaskut eivät kerro koko totuutta. Päin persettä menee sellaiset järjestelmät jotka pyrkivät palvelemaan ainoastaan enemistön kasvavia vaatimuksi.
Jokainen meistä kuuluu vuorollaan enemistöön tai vähemmistöön, se on pelkkä luokittelu kysymys. Pitäisikö kaikki järjestää uusiksi, kun jokin kansanryhmä ei sopeudu olemassa oleviin ja toimiviin rakenteisiin, nekin muuttuvat ihan itsekseen aikanaan. Kauppakorkeakouluun on muuten soluttautunut useita ruotsinkielisiä opiskelijoita, ja pärjäävät hyvin, kuten hankenin käytävilläkin kuulee suomenkieltä.
Ei kannata ottaa elämänasiakseen todistella vääryyksiä tässä mailmassa, ryhdistäydy äläkä ruikuta. Pikkasen enemmän suvaitsevaisuutta, sillä saavutat sinäkin jotain uutta ja rakentavaa.

Lue lisää

Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.

Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu siten, että suomen kielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsin kielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.

Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun? Samalla ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä äidinkielellään.

Kysymys onkin lähinnä siitä että noilla kiintöillä ja yksikielisillä kouluilla surut koulutetaan ulos palveluammateista, kun 5%e kansasta on varattu 5%a parhaiden oppilaistosten kapasiteetista ( tähän päälle voidaan lisätä surujen omat yksikieliset koulut ) ei ole ihme ettei ruotsinkielisiä palvelijoita löydy.
Se että suomenkieliset valjastetaan sen takia pakkoruotsilla palvelijoiksi sotii pahasti oikeustajua ja demokratiaa vastaan, jos et tätä ymmärrä on sinulle turha selittää mitään.