sijaislapsi 18 v

Zolena

Lueskelin täällä näitä kirjoituksia ja ajattelin kertoa vähän omista kokemuksista. Olen ollut sijaisperheessä yli kymmenen vuotta, ja samanlaista kokemusta en ikinä toivoisi kenellekään! Sain aina rangaistuksen myös perheen oman tytön teoista, koska hän väitti niitä syykseni. Olin aina syrjitty, jos aloitin puhumaan joku puhui heti päälle. Tiskata en voinut koska perheen tytär ei olisi suostunut käyttämään pesemiäni astioita, en voinut myöskään laittaa ruokaa koska kukaan ei olisi syönyt...listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Tytärtä hemmoteltiin, minä sain istua yksin huoneessani kenekään muistamatta. Asiaa pahensi se että perhe on uskovainen, minä ateisti. Kirkkoon yms tilaisuuksiin pakottaminen varmisti sen etten voi sietää uskovaisia ja varmasti pysyn lopun ikääni ateistina.

Vasta hiljattain tytär aikuistui ja rupesi kohtelemaan kuin vertaistaan. Oli vain jo liian myöhäistä, en saanut enää luottamustani ihmisiin takaisin, enkä pysty uskomaan että kukaan välittää minusta. Asun jo yksin, ja ilman luottamusta ihmisiin tuskin ketään löydän elämääni jakamaan.

Harkitkaa siis tarkkaan ennen ryhtymistä sijaisvanhemmaksi, miettikää riittääkö rakkautta myös pienelle yksinäiselle ihmisen alulle, joka jo tuntee itsensä hylätyksi. Varmistakaa myös että omilta lapsiltanne riittää myötätuntoa, eikä vain mustasukkaista kohtelua. Huonosta sijaisperheestä jää vain arvet jotka eivät parane, ja se tuskin on tarkoitus.

11

1261

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sijaisäiti (alkuperäinen)

      Kirjoitan nyt ihan pikaisesti, ensin tuli mieleen eikö ne koskaan ajatelleet, että kerrot sos.työtekijöille kohtelustasi, varmaan itsekin näin jälkikäteen on sulle tullut ajatus, että miksen kertonut silloin, eikö, vai oliko sinulla niin suuri pelko, että saat taas samanlaisen uuden perheen ja sinua aletaan enemmän vain syyttämään?

      Olen monasti kuullut, että on hyvä asia, kun pääsee uskovaiseen kotiin, mutta se uskovaisuus voi ollakin ihan toista, ajatellaan siellä kaiken olevan hyvin, kun ovat uskovaisia, tarkoitan, ettei saa väärin käyttää sitä uskoa.

      Sinulta vietiin kyllä kaikki itseisarvo, et kelvannut siellä kellekään, toivottavasti mahdollisimman moni sijaiskotiäiti/isä lukee ja ajattelee, onko paljonkin parantamisen varaa.

      Itse mietin ainakin, vaikkei meillä tuollaista koskaan olekaan, mutta ettei vain tulisikaan ja kuka meistä täydellinen olisi, en ainakaan minä.

      Hyvää jatkoa sinun elämääsi ja kaikkea hyvää, toivottavasti löydät jonkun kivan ihmis-suhteen....

      • äiti 2

        Uskovaiset sijaisperheet ovat usein pahimpia. Heistä on aivan turha valittaa sossuille, koska sossuthan heidät on valinnut, eikä sossut tunnetustikaan tee virheitä.

        Odotan todella aikaa, jolloin nykyiset huostaanotetut ovat aikuisia. Silloin heidän sanaansa ei enää voi ohittaa. Toivon, että muutosta saadaan edes silloin.


      • yleistystä yäk
        äiti 2 kirjoitti:

        Uskovaiset sijaisperheet ovat usein pahimpia. Heistä on aivan turha valittaa sossuille, koska sossuthan heidät on valinnut, eikä sossut tunnetustikaan tee virheitä.

        Odotan todella aikaa, jolloin nykyiset huostaanotetut ovat aikuisia. Silloin heidän sanaansa ei enää voi ohittaa. Toivon, että muutosta saadaan edes silloin.

        Ärsyttää suunnattomasti kaltaisesi yleistäminen.

        "kaikki uskovaiset" ovat paskoja tyyliin.

        Mitäs jos joku väittäisi "kaikki ei uskovaiset" ovat paskoja.

        Yhtä uskottavaa.

        Varmasti niin uskovaisiin kuin ei uskovaisiin mahtuu monenlaista uskovaista ja ei uskovaista, mukavista vähemmän mukaviin.

        Yleistystä on syytä AINA vältää, puolin ja toisin.


      • Zolena

        Yritin kyllä päästä pois, heti kun ymmärsin että paha olo johtuu huonosta kohtelusta. Valitettavasta alle 12-vuotiaiden mielipiteitä ei oteta lainkaan huomioon. Kun täytin 12, yritin taas uudestaan mutta ei lasten sanaa silloinkaan kuunnella jos aikuinen sanoo toisin. Sekään ei auttanut pois pääsemistä että inhoan muiden loukkaamista ja yritin aina käyttäytyä hyvin, joten kukaan ei uskonut minkään olevan vialla. Jos olisin riehunut kadulla viinapullon kanssa ym. niin minut vasta olisi otettu vakavasti. Ikävää mutta valitettavan totta...

        Lopulta sitten vaan alistuin, kun isäkin muutti lähelle ja sain käydä usein käymässä, viimeisen vuoden joka päivä. Kuitenkin koko ajan toivoin että pääsisin jo pois. Missään vaiheessa en ollut onnellinen perheessä, ja senhän se sitten sai aikaan että terapiassa olen joutunut käymään hiljaittain. Nyt olen kuitenkin toivoakseni menossa jo ylöspäin ja kovaa vauhtia rakentelemassa uutta elämää...


    • äitskä

      Meillä perheeseen kuuluu pari murkku ikäistä ja toinen heistä eli esikoisemme ei voisietää meille sijoitettua seitsemän vuotiasta tyttöä. Välillä hän puhuu todella rumasti ja ei anna koskea itseään tms.jos tyttö katsoo häntä pidempään alkaa jumalaton mekkala jne jne... olen antanut esikoisellemme tilaisuuksia tuoda esille omia ajatuksiaan ko. tytöstä ja joskus jopa loukata häntä mutta vihellän tianteen poikki heti kun se menee överiksi...tilanne ei ole helppo mutta vaadin suvaitsevaisuutta ja sopeutumista samalla tavalla biologisilta lapsiltani kun joudun vaatimaan sijoitetuiltakin lapsilta. kannatan tasa-arvoa....ainakin tässä asiassa.
      Sinusta sen verran, että uskon sinun olevan ihan varmasti tärkeä jollekin ja uskalla luottaa sillä et voi elää koko ikääsi yksin ja peloissasi. Elämästä pitää nauttia ja muista aina että me kaikki olemme AINUTLAATUISIA JA ANSAITSEMME PARASTA, muu ei meille riitä.

      • justjoo

        "Meillä perheeseen kuuluu pari murkku ikäistä ja toinen heistä eli esikoisemme"

        Et siis pidä sijoitustyttö perheeseen kuuluvana? Just.


      • joopajoo
        justjoo kirjoitti:

        "Meillä perheeseen kuuluu pari murkku ikäistä ja toinen heistä eli esikoisemme"

        Et siis pidä sijoitustyttö perheeseen kuuluvana? Just.

        "Meillä perheeseen kuuluu pari murkku ikäistä ja toinen heistä eli esikoisemme"

        Eli perheessä on ilmeisesti 2 murkkuikäistä (ehkä biologista) lasta, ja lisäksi 7-vuotias tyttö, jota ei mielestäni voi lukea murkkuikäiseksi, mutta ei kai tuossa sanottu, etteikö tämä 7-vuotias perheeseen kuulu, vaikkei olisikaan biologisesti oma lapsi?

        Näin ainakin käsitin. Esimerkiksi meillä ei ole yhtään murkkuikäistä, mutta silti meidän kaksi 7-vuotiasta lasta kuuluvat perheeseemme... monimutkaista?


    • vastuuseen

      On hyvä asia, että tultuaan täysi-ikäisiksi huostaanotetut lapset kertovat kohtelustaan sijoituksissa. Mikäli he eivät ole saaneet sijoituksessa täysipainoista lapsuutta ja nuoruutta henkisesti ja aineellisesti, olisi kiva tietää mistä heillä on mahdollisuus hakea korvausta kärsimyksistään. Nykyään voidaan jo mitata henkinenkin kärsimys selvänä rahana. Mikä taho mahtaa olla vastuussa lapseen ja biovanhempiin nähden ja näin ensisijainen korvauksen hakemisen kohde.

      • voi kurjuus

        biotytär tuossa kitisee, että kenelläkään ei ole niin kurjaa lapsuutta ja nuoruutta kuin hänellä.

        hän yksin maailmassa joutuu tekemään KAIKKI kotityöt, kukaan muu hänen kavereistaan ei koskaan joudu tekemään mitään. hänen vain on pakko.

        hänestä ei kukaan välitä, ihan sama onko olemassa vai ei. väärin häntä kohdellaan, kylän kakaratkin ovat meille rakkaampia kuin hän.

        mistä voisi hakea kurjuudelle korvausta? millä testata yleinen nuoruusiän toivottomuus? ja erottaa se todelisesta kärsimyksestä? kuinka todentaa mikä osa kärsimyksestä on lähtöisin bioperheen aikaisista (hoitamattomista) traumoista ja mikä osa on todella huonon sijaisperheen aiheuttamaa? kas kun kaikki ei sittenkään aina ole sitä miltä näyttää.

        meilläkään tuo bio ei todellakaan hoida yksin taloutta ja kyllä muutkin perheessä ja kavereissakin tekevät osuutensa työnteosta. ja kaikesta valituksesta huolimati lasta jopa rakastetaan ja paljon.


      • sijaisäitskä
        voi kurjuus kirjoitti:

        biotytär tuossa kitisee, että kenelläkään ei ole niin kurjaa lapsuutta ja nuoruutta kuin hänellä.

        hän yksin maailmassa joutuu tekemään KAIKKI kotityöt, kukaan muu hänen kavereistaan ei koskaan joudu tekemään mitään. hänen vain on pakko.

        hänestä ei kukaan välitä, ihan sama onko olemassa vai ei. väärin häntä kohdellaan, kylän kakaratkin ovat meille rakkaampia kuin hän.

        mistä voisi hakea kurjuudelle korvausta? millä testata yleinen nuoruusiän toivottomuus? ja erottaa se todelisesta kärsimyksestä? kuinka todentaa mikä osa kärsimyksestä on lähtöisin bioperheen aikaisista (hoitamattomista) traumoista ja mikä osa on todella huonon sijaisperheen aiheuttamaa? kas kun kaikki ei sittenkään aina ole sitä miltä näyttää.

        meilläkään tuo bio ei todellakaan hoida yksin taloutta ja kyllä muutkin perheessä ja kavereissakin tekevät osuutensa työnteosta. ja kaikesta valituksesta huolimati lasta jopa rakastetaan ja paljon.

        Tässäpä oli se sanottu hyvin.
        Kyllä ne bio-lapsetkin narisee. Se kuuluu tiettyyn kehitysvaiheeseen


      • lämmöllä
        voi kurjuus kirjoitti:

        biotytär tuossa kitisee, että kenelläkään ei ole niin kurjaa lapsuutta ja nuoruutta kuin hänellä.

        hän yksin maailmassa joutuu tekemään KAIKKI kotityöt, kukaan muu hänen kavereistaan ei koskaan joudu tekemään mitään. hänen vain on pakko.

        hänestä ei kukaan välitä, ihan sama onko olemassa vai ei. väärin häntä kohdellaan, kylän kakaratkin ovat meille rakkaampia kuin hän.

        mistä voisi hakea kurjuudelle korvausta? millä testata yleinen nuoruusiän toivottomuus? ja erottaa se todelisesta kärsimyksestä? kuinka todentaa mikä osa kärsimyksestä on lähtöisin bioperheen aikaisista (hoitamattomista) traumoista ja mikä osa on todella huonon sijaisperheen aiheuttamaa? kas kun kaikki ei sittenkään aina ole sitä miltä näyttää.

        meilläkään tuo bio ei todellakaan hoida yksin taloutta ja kyllä muutkin perheessä ja kavereissakin tekevät osuutensa työnteosta. ja kaikesta valituksesta huolimati lasta jopa rakastetaan ja paljon.

        Oman nahkansa kokemuksista tuo sijaislapsi kertookin, sillä ei ole mitään tekemistä Sinun tai biolapsesi ilmeisen tulehtuneista väleistä. Vinkkinä voisin vihjaista, että harkitsisit avun hakemista, koska teidän perheessä ei nyt kyllä kukaan taida voida hyvin. Kuuntele mitä lapsesi sanoo, hän oireilee. Huolestuttavaa on tuo toivottomuus mistä kirjoitat. Hyvää syksyä!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset

      Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi
      Maailman menoa
      38
      3682
    2. Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron

      Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal
      Maailman menoa
      29
      3245
    3. Jäikö meidän välit

      Mielestäsi Kesken?
      Ikävä
      69
      2878
    4. Olisipa saanut sinuun

      Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak
      Ikävä
      91
      2730
    5. Miks tän meidän

      Rakkauden on pitänyt olla näin vaikeaa?
      Ikävä
      35
      1748
    6. Mitäs nyt sijoittajat?

      Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no
      Maailman menoa
      81
      1699
    7. muista olla

      VAROVAINEN! m
      Ikävä
      23
      1528
    8. Elän vastoin

      Kaikkia arvoja kun en pysy sinusta erossa.
      Ikävä
      28
      1507
    9. Onneksi on edes yksi kuva

      Susta mitä voin välillä ihastella ja kaipailla sua😔
      Ikävä
      28
      1478
    10. Olisitpa se hellä

      Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k
      Ikävä
      23
      1474
    Aihe