KIELLÄ tietojesi luovutus sukututkimukseen!

Kuka nyt tuollaisia tietoja sukukirjaan laittaa? Ei niissä kerrota koko elämäntarinaa. Yleensä mainitaan vain syntymä- ja kuolinajat sekä puolison ja lasten vastaavat tiedot.

Miksi *itussa kieltäisin?
Ei minulla ole mitään salattavaa tai häpeiltävää.

Teet karhunpalveluksen lapsillesi, jos niitä on, jos kiellät omat tietosi sukupuusta. Siitä seuraa automaattisesti, että jälkipolvesi putoavat siitä myös.

Itse kohtasin sukututkimusta tehdessäni sukuhaaran, josta puuttuu yli 200 v sitten eläneen esiäidin aviottomat lapset. Kirkonkirjoista he löytyvät, ovat iso suku, täynnä menestyneitä ihmisiä, mutta laajasta sukukirjasta he puuttuvat kokonaan, koska joku sukuun kuuluva oli katsonut aviottomat lapset niin hävettäviksi, että ei ollut sallinut heidän tietojensa keräämäistä.

Sukututkija eii julkaise epäkorrekteja tietoja suvun jäsenistä. Pelkät syntymä- ja kuolinajat ovat yleisin tieto. Jotkut menestyneet ja nimeä saaneet henkilöt esitellään laajemmin, mutta jo käytännön syistä ei jokaisesta voi kirjoihin tarinaa liittää, johan kirja kasvaisi moniosaiseksi.

Mitä tulee murhasta tuomittuihin tai 5 kertaa aviossa olleisiin, niin kysyn kyllä ihan oikeasti, eikö koko suku tällaisia seikkoja jo tiedä ennestäänkin. Vaikea niitä on salata.

Sukukirjat kertovat yleensä menneistä polvista, jo ikuisuuteen siirtyneistä, koska sukukirja on historiikki suvun vaiheista. Nykyeläjät kirjoittakoot itse lisää, kun tietoja on tarpeeksi ja ne voidaan tarkistaa dokumenteista. Kunnon sujututkija ei kirjoittele huhupuheita tai juoruja kirjaansa.

Sitä paitsi, eihän tällaisia ns. ikäviä asioita kuten nyt murhat ym saa mainita. olikohan se raja nyt 120 vuotta, eli sitä vanhemmat saa mainita.

Ja mitä hävettävää siinä on jos joku olisi mennyt 5 kertaa naimisiin?? onhan niitä jo entisaikoinakin menty moneen otteeseen (tosin silloin on yleensä jäänyt leskeksi). Mutta jos jotakuta asianomaista häiritsisi tämä tieto, että hänestä kirjoitetaisiin että on mennyt 5 kertaa naimsiin, niin MIKSI hän on sit ylipäätään mennyt niin monta kertaa, jos se hänestä olisi noloa tms.??

Ja mitä tulee noihin, aiottomiin lapsiin ym. mitkä ovat yli 100 vuotta vanhaa tietoo, niin mä en ymmärrä kuinka ne voi joitakin häiritä. Erään suvun esi-äiti poltettiin roviolla olikohan se nyt lapsen taposta joskus 300 vuotta sitten, niin tämä nykynen suku kiistää kaiken, ja ei anna mainita tätä missään..

Minä ainakin olisin innoissani, jos joku esi-vanhemmista olisi tehnyt jotain, kuten nyt esim minun esi-isäni yli 300 vuotta sitten oli käynyt niin, et nimismies oli yllättänyt tämän vehtaamasta huoran kanssa :)

nämä ovat niitä sukututkimusten suola :)

Noita "Jyrkkä Ei" tyyppejä on aina välillä irti. Mistähän niitä pääsee...
Harmittomia, vaikkakin eivät ymmärrä tekemäänsä.
Joskus sitten ihmetellään sukunsa selvittämisen vaikeutta. Olen ihan urakalla yrittänyt löytää sukuuni edes jonkinlaista täyshulttioita, mutta ei ainakaan 6000 ihmisen joukosta valitettavasti ole löytynyt mtn...

Omassa suvussani on kaikkea: on aihetta kansallisylpeyteen mutta myös niitä "häpeän" pillkuja. Puolestani saa laittaa, kun vian on kohtalainen varmuus, että tiedot ovat tosia. Elämähän on monitahoista - niin sukuhistoriakin.

Sinulla on ilmeisesti paljonkin salattavaa?
Monessa sukupuussa on tilaa myös mustille lampaille. Ne ovat mielenkiintoisemmatkin kuin tasiset puurtajat.

Muutama tarkennus/täydennys

Henkilötietolaki suojaa ELOSSA olevaa ihmistä jo itsessään, joten kannattaa ihan oikeasti miettiä, miksi tiedot pitäisi kieltää. Toki, ymmärrän että on ammattikuntia jotka haluavat esim. sukulaissuhteensa pysyvän vaikka turvallisuuden vuoksi salassa, mutta siihen on olemassa omat väylänsä.

Sukututkija sitoutuu noudattamaan henkilötietolakia, mikä asettaa seuraavia ehtoja/rajoituksia sukututkimusrekisterin ylläpitoon.

Elossa olevasta ihmisestä ei saa kerätä arkaluontoisia tietoja ilman asianosaisen lupaa.

Henkilötietolain mukaisia arkaluontoisia tietoja ovat:
- rotu tai etninen alkuperä
- yhteiskunnallinen, poliittinen tai uskonnollinen vakaumus
- rikollinen teko, rangaistus tai muu rikoksen seuraamus
- terveydentila, sairasu, vammaisuus
- seksuaalinen suuntautuminen tai käyttäytyminen
- sosiaalihuollon tarve tai sosiaalihuollon palvelut.

Varsinaisesti henkilötietolaki EI KOSKE kuollutta henkilöä, mutta
kuollutta henkilöä koskee ns. 50 vuotta kuolemasta suoja-aika ja jos kuolinaikaa ei tiedetä, niin 100 vuotta viimeisestä rekisterimerkinnästä. Kuitenkin - Kuollutta henkilöä koskeva arkaluontoinen tieto voi olla myös elossa olevan henkilötieto ja tällöin tiedon julkaisemiseen tarvitaan lähiomaisen lupa jos sellainen on elossa.

Henkilötietolain lisäksi sukututkijaa sitoo myös julkisuuslaki ja siellä on omat määräyksensä mitä saa julkaista ja mitä ei. Ydin kohta on kuitenkin se, että elossa olevalta ihmiseltä pitää saada lupa tietojen julkaisemiseen.

Koska tietojen julkaiseminen ilman lupaa on kielletty, niin mielestäni on aivan turha panikoida jonkun tuomion tai useamman avioliiton vuoksi.

T: pitkän linjan sukututkija

ps. 1990-luvun tuomioista löytää tiedot sanomalehdistä ja/tai netistä, samoin avioliiton solmimisista löytyy tietoa kirkolliset osiosta lehdistä, jos ao. henkilö on kuulunut kirkkoon, eli tiedot eivät ole mitenkään kovin salaisia muutenkaan