Minulla on pieni kysymys liittyen esim. tämmöiseen invertteriin: http://www.biltema.fi/ProductImages/31/large/31-615_l.jpg
Jos siihen invertteriin tuodaan 12V tasasähköä, eli ja -, niin mistä siinä invertterissä oleva pistorasia saa suojamaan siihen suojakoskettimeen?
Jos siihen invertteriin tuodaan 12V tasasähköä, eli ja -, niin mistä siinä invertterissä oleva pistorasia saa suojamaan siihen suojakoskettimeen?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Aika usein akun miinusnavasta,eli auton rungosta.
Olen nähnyt myös laitteita jossa suojamaadoitus on kytketty vain laitteen omaan runkoon eli koteloon.
Ei sitä suojamaata mihinkään tarvita, maan ja nollan eikä maan ja vaiheen välillä ei ole "virtaa" potentiaalieroa. 230V vaihtovirta on galvaanisesti erotettu akkuvirrasta ja auton rungosta.
Menehän nyt sinä sisäjohtoasentaja täältä arvailemasta vääntelemään sitä mmj:tä
Ensinäkään yksivaihe invertterissä ei ole mitään vi*un nollaa vaan jännite on kahden pisteen välinen potentiaaliero. Nolla on tähtikäämityksen keskipiste ja jänniteetön maasta katsottona, silloin kun se on maahan kytketty.
Empä ole yhtäkään invertteriä nähnyt jossa on galvaaninen erotus vaikka mahdollistahan se kyllä on. Itselläni ei tosin tule muuta tapaa mieleen kuin suojaerotusmuuntaja mikä olisi aika painava...
Omat invertterini joita olen tutkaillut ovat olleet maadotettuja auton miinusnapaan. Invertterin ja miinus-navan välille tulee 115v jännite-ero, ja sama plus-navan välille, eli periaatteessa maadotus toimisi yhtähyvin plussaankin
Kerrohan toki tuosta galvaanisen erotuksen järkevästä toteuttuksesta noilla, tehoilla niin saadaan tieto jakoon.
eikös se nolla ole siellä generaattorin käämityksen tähtipisteessä? joka on siis kytketty tietysti auton runkoon ja akun miinukseen eli suojamaadoitus saadaan siis akun mmiinusnavasta.
siis miinus on nolla.
Kyllä, nolla on kolmivaihetähtikäämityksen keskipiste. eli komen erillisen käämin toiset päät on vedetty yhteen nippuun.
Jos tuo keskipiste puretaan on jokaisella käämillä sen molmmat päät eikä niistä mikään ole enää nolla vaan käämit on ns. kelluvia ja molemmat päät saman laisia, puolijakson napaisuus riippuu siitä onko magneettikenttä N vai S
Miksi "nollajohdin" meillä on jänniteetön, johtuu siitä että nolla on kytketty maihin PEN-johtimena ja näin maasta katsottuna jänniteetön. Todellinen "nolla" syntyy vain symmetrisellä kolmivaihekuormituksella kun siinä ei kulje ollenkaan virtaa.
Tuollaisessa invertterissä ei ole kolmea käämiä jotka olisivat kytketty tähteen, eikä näin ollen myöskään mitään nollaa.
Empä ole tutustunut invertterin toimintaan joten tarkentakaahan paremmin tietävät....
Mutta käsitykseni siitä on hakkuri. Eli suurinpiirtein niin että ohjataan mikropiirillä fettiä joka pätkii 12v akkujännitettä 50hz taajuudella jolla varataan hakkurin kelaa. Kelalta syntyvä itseinduktiojännite ohjataan diodin avulla eteenpäin 230v kanttiaaltona.
Jos teho otetaan ulos samalta käämiltä, ei tule galvaanista erotusta. Sensiasta jos on muuntajan tyyliin kaksi (2) käämiä ja teho ulosmitataan korkeajännitekäämiltä galvaaninen erotus syntyy.
Jos tarkoitit auton laturia/generaattoria niin siitä en tiedä onko se tähdessä vai kolmiossa, arvaisin että tähdessä?
Väittäisin kumminkin että tähtipiste ei ole kytketty mihinkään vaan käämien toiset päät on kytketty kolmivaihetasasuuntaussiltaan.
Eihän auton laturissa ole mitään tähti tai kolmiokytkentää eikä tähtipistettä? Tasasuuntaaja löytyy mutta eihän se mikään kolmivaihe voi olla. tasasuuntimessa tasasuunnataan diodilla käämistä tuleva vaihtovirta.
siis siinä on reunoilla käämi ja sen jälkeen diodi jonka läpi virta kulkee akkuun! sitten keskellä on magneetti joka pyörii ja saa aikaiseksi sähköä.
Kaikkea sitä kuulee, vai että autossa kolmivaihevirtaa :D
Ja miksi jotkut kutsuu sitä laturia generaattoriksi koska se johtaa harhaan! Toki se jonkinlaista sähköä tekee mutta yleensä generaattoriksi mielletään esimerkiksi voimalaitoksissa käytettävät laitteet joista saadaan ulos oikeaa, taajuudeltaan ja jännitteeltään tasaista siniaaltoista vaihtovirtaa.
Auton laturista ei tule oikeaa eikä varsinkaan tasaista vaihtovirtaa vaan huonolaatuista sykkivää tasavirtaa ja taajuus, aaltomuoto sekä jännite vaihtelee todella suuresti pyörimisnopeuden mukaan.
Autokäytössä ei ole merkitystä koska akku tasaa virtaa ja näin jonkinlainen tasapaino vallitsee sähköjärjestelmässä.
Mutta se on herkkä muuttumaan esimerkiksi invertteriä ei pitäisi lisätä. todennäköisesti jos laittaa invertterin ja käyttää sitä niin akku tyhjenee koska samalla pitäisi myös pienentää laturin hihnapyörää.
Mutta jos pienetää liikaa niin sitten se alkaa keittää akkua! Siis parempi olla tekemättä omia virityksiä.
... oma viritys, jos kaupan invertterin laittaa tupakansytyttimeen?
Eihän niitä saisi myydä, jos näin on?
Toisaaalta, han sama kytkeekö vai ei, koska eihän "sinun tasapainoinen sähköjärjestelmäsi" tiedä, laitatko invertterin tupakansytyttimeen vaiko lisävalot palamaan?
I=P/U
Hyväyritys, mutta ei ihan onnistunut. Kaivoin edellisestä 9 väärää väittämää 7 oikeaa ja 10 jotka saivartelemalla voivat olla oikein tai väärin.
Hyvin tiedetty muuten, mutta noi 7 kohtaa vielä ihmetyttää.
Vaihtovirtalaturi on nimenomaan kolmivaihegeneraattori.
ja nollapiste on monella tapaa käytössä vanhemmissa systeemeissä.
mekaanisen säätimien aikana sitä käytettiin ohjaamaan merkkivalorelettä ja montaa muutakin josta tuli singnaali että latausjänite on olemassa.
Eli aina kannattaa nauraa, ja varsinkin itselleen ja tietämättömyydelleen.
Ja pienemmät auton gener. on kytketty yleensä tähteen ja isommat useimmiten kolmioon.
siinä muutama oikaisu autosähkön maailmaan.
Miten sen saa selvitettyä onko tähti vai kolmiokytkentä? jos muuttaa tähden kolmioksi niin tuleeko enemmän virtaa?
eli jos laittaa vaikka vahvistimia ja tarvitsee virtaa enemmän niin ei tarvitse vaihtaa isompaa generaattoria vaan muuttaa kolmioon?
Ei se ihan noin yksinkertainen ole. Tähdestä tulee hieman enemmän jännitettä kuin kolmiosta samoilla magnetointi virroilla ja pyörimisnopeuksilla.
Miksi pienemmät on sitten tähdessä ja isommat kolmiossa jos tähdestä saa enemmän virtaa? eikö kannattaisi kaikki olla tähtikytkentäisiä?
Oman pähkäilyni tulos siitä on että tuolla kytkennällä ei ole mitään merkitystä tehoihin. Jos laturisi on alunperin tahdessä ja muutat sen kolmioon niin latausjännite pienenee mutta virranantokyky kasvaa.
Toisalta jännitteensäädin pyrkii pitämään latausjännitteen 14.4 jolloin magnetointivirtaa pitäisi nostaa ja todennäköisesti siinäkin tulee laturin raja vastaan, tai raja on viimeistään tuo sama 14v tuntumassa...
Arvaisin että laturilla on enemmän ongelmia pitää latausjännite kurissa tuon muutoksen jälkeen.
Suunnitteluvaiheessa päätetään kytkentä ja sen mukaan käämityksen langan paksuus. Nähdäkseni laturi voidaan yhtä hyvin suunnitella tähteen tai kolmioon ja omatoiminen muutos jälkeenpäin vain huonontaa tuolsta, siis jos käyttötarkoitus on edelleen auton akun lataus...
Entä jos magnetointivirtaa nostaisi lisäämällä jännitettä? eli jos erottaisi alkuperäisen kytkennän missä jännitteensäädin saa kenttävirtaa kenttädiodeilta ja päästäisi sitten esim. 35-50v jännitettä kenttäkäämiin?
jännitteen voisi kehittää vaikkapa jollain hakkurikytkennällä. siis nyt pitäisi saada enemmän virtaa samasta laturista! kahta laturia on vaikea laittaa paikoilleen.
tai jos tekisi niin että asentaisi autoon jonkin pienen lyijyhyytelö tms. vastaavan akun joka olisi kytkettynä normaaliin sähköjärjestelmään paitsi starttimoottoriin. starttimoottoriin jättäisi sitten sen normaalin ison lyijyakun.
nyt laturi lataisi pienempää ja siitä sitten ladattaisiin isompaa jonkinlaisella hakkurikytkennällä tms. millä jännitettä saa nostettua. samalla laturin hihnapyörää pienennettäisiin.
saataisiinko nyt enemmän virtaa kun laturin ulostulojännite voisi olla vaikka 11-12v ? samalla sitten starttiakkua lataisi normaalisti vaikka 14.4v.
voisiko 140 ampeerin laturista vaikka 180-250 ampeeria olla mahdollinen pienillä muutoksilla, esim magnetointijännitteen nostolla?
Eli haluat ajaa kenttään suuremman virran. Helpompi on käämiä se vain uudelleen paksummalla langalla kun tehdä hakkuri/akkuvirityksiä. Myös hyötysuhde on ilman virityksiä parempi ja näin ollen laturin tuottama voitto. Mutta juu toimii se nostamalla jännitettäkin.
Jos haluat jännitettä nostaa, alkuperäisellä säätimellä pitäisi varmaan ohjata vaika optoerotinta jolla ohjattaisiin korkeampaa jännitettä kentälle. Näin kytkettynä latausjännite olisi aina tuo 14.4v mutta normaalitilanteessa pullssin pituus vain lyhyempi ja tarvittaessa tulisi sitten enemmän ruutia.
Toinen asia sitten on että raudalla on aina rajallinen määrä alkeismagnetteja, lopulta kun kaikki magneetit ovat kääntyneet kentän suuntaan, ei auta virran kasvattaminen eikä isompi käämi. Silloin kappale on ns magneettisesti kyllästyneessä tilassa eikä ole muuta vaihtoehtoa kun laittaa lisää rautaa, eli fyysisesti isompi laturi.
Yleensä moottoreissa/latureissa on vielä viritysvaraa jäljellä tuohon kyllästymispisteeseen. Käsittääkseni siksi että kylästymispisteeseen magnetointi ei ole energiataloudellista moottorivalmistajien mielestä.
En ota kantaa siihen paljonko voit saada laturistasi ulos tehoa tuon kyllästymisilmiön takia mutta ainakin resistiiviset häviöt menee toiseen potenssiin, eli laturi hehkuu punaisena ellet sitä saa esimerkiksi nestejäähdytteiseksi.
Hahhahhaa vaan trollaa ei se oikeesti voi noin tyhmä ja tietämätön olla autolaturien käämityksistä
Aluperäinen kysymys on rönsyillyt mukavasti sivuasiasta toiseen. Nuo pikku invertterit antavat 230V käyttösähköä laitteille joissa ei ole esim. 12V liittymää. Jotkut antavat hyvin epämääräistä vaihtovirtaa, mutta se kelpaa yllättävän monelle laitteelle. Olen törmännyt myös 230V tasavirtaa antavaan. Monet "sähköporat"(sarjavirtamoottori) selviää siitä ettei sitä edes huomaa ellei siinä ole jotakin säätöelektroniikkaa joka on sitten ihan pihalla tasavirralla.
Pienet invertterit ovat usein kelluvalla lähdöllä. Vaarallista virtapiiriä ei välttämättä synny vikatapauksessakaan kun käytössä on vain se yksi kuormittavalaite. Isojen inverttereiden kohdalla tilanne onkin sitten toinen kun kuormittavia laitteita on useita.
Kysyjän tapauksessa kuvittelisin suojamaan olevan tupansytkäriliittimen rungossa eli potettiaalitasaus käyttötilaan (autossa sisällä).
Johan on elekrtoniikkapalstan taso laskenut. hah hah haa nimimerkki pahiten kuutamolla, keksineekö vielä lisääkin satuja tänne?
btw. eikai sillä ole toiminnallisesti väliä onko auton laturi tähdessä vai kolmiossa, vaikuttaa vain käämityksen kierronlukuun ja käämilangan paksuuteen suunnittelussa?
Kolmiokytkennässä kuparihäviöt jäävät pienemmiksi koska käämit kytketään osittaiseen rinnankytkentään.
kolmioon kytketyn laturin muuttaminen tähteen antaisi isomman jännitteen, joskin säätöjännite pitäi silloin järkestää uudelleen, jolloin tavallaan huijattaisiin laturia luulemaan että kaikki on ennallaan, vaikka pääjännite olisikin kohonnut juuri/3 x n13.8 V = n 24.9V.
Näin järkjestämällä samaa laturia voitaisiin käyttää sekä 12 että 24 V järjestelmissä pienellä säätömuutoksella.
Taitaa 12 24:n järkestäminen olla hieman kyseenalaista kun taitaa tuolla 24V:n puolella tuo laturin antama jännite olla luokkaa 29V joten lataus jäänee hieman huonoksi tuolla 24,9 voltilla...
Hauska idea sinäänsä, kyllä sieltä sen tarvittavan jännitteen saa ulos tosin pienemmällä virralla vain.. Tehon maximointi ei siis ihan osu nappiin...
eikös 12v laturistakin tule 100v luokkaa jos kuormana on pelkkä yleismittari ja tarpeeksi pyörittää...
Helpoin kuitenkin varmaan tehtaalla käämiä sama laturirunko ohuemmalla langalla ja varustaa 24v jännitteensäätäjällä.
entä toisinpäin 24v laturiin vaihtaa 12v säätimen niin saako esim. 150a laturista 150a ja 12v vai 300a ja 12v?
No siis yleensä puhutaan tehosta. Pätötehosta jonka yksikkö on SI-järjestelmässä Watti..
Jos leikataan roska ja unohdetaan vaiheensiirtokulmat, kolmosen juuret ja hyötysuhteet sisältäen rautahäviöt sun muut sonnat... niin P=U*I
Ajatellaan laturivalmistajaa niin samaan laturirunkoon voidaan käämiä 12v tai 24v laturi. Ainoa ero on että 24v laturi on käämitty about puolet ohuemmalla langalla ja sitä on tulpla pitkä pätkä että laturissa olisi kuparia sama grammamäärä.
Saman näköinen laturi esim 12v 100A ja vastaavasti 24v 50A. Molemmat ovat yhtä tehokkaita. Eli 1200Wattia.
Nyt jos vaihdat 24v laturiin 12v säätimen niin maksimi latausvirta on enää 50A, eli puolet vähemmän. Jännitteensäädin ei anna laturin toimia enää vapaasti.
Käytännössä tuossa voisi tulla myös muita ongelmia sillä myös laturin kenttäkäämi on käämitty suuremmalle jännitteelle ja näin laturi ei pystyisi muodostamaan riittävää magnetointivirtaa, eli sinun pitäisi vaihtaa myös 12v laturista roottori.
Jos laturivalmistaja valmistaa latureita suuria eriä myös hiiliharja/liukurenkaisto voi olla heppoisempi 24v laturissa kun sen ei tarvise kestää yhtä suurta virtaa magneettikentän muodostuksessa.
Kyllä laturi on tehtaalla maksimoitu ja optimoitu kokoonsa nähden. markkinakilpailu pitää tästä huolen.
Jos haluat laturista enemmän ruutia, niin vaihda pienempi hihnapyörä ja kiristä hihna niin kireelle että ei pääse luistamaan ja ota laakeriremontti huolto-ohjelmaan, varaudu siihen että roottorin levypaketteihin tulee muodonmuutosta keskipakovoimasta..
Tai sitten käämit kentän impedanssin pienemmäksi ja vahvistat liukurenkaiston ja hiiliharjan, tämäkin voi olla vaikeaa sillä kenttä saattaa kyllästyä, tai ainakin virrankulutus lisääntyy suhteettomasti verattuna ulossaatavaan virtaan...
Mitä ikinä teetkin niin muista tehostettu Jäähdytys, laturi on tehtaalla optimoitu eikä virittämisestä pääse ilman hyötysuhteen laskua. Itse vaihtaisin sovinnolla isomman laturin tai löisin toisen latturin rinnalle, jos laturit ovat identtisiä käyttäisin ehkä yhteistä jännitteensäätäjää.
Kokeilen joskus laittaa pelkän säätökäämin pohjalle ohuella joku nollaviis lanka riittää, ja sitten varsinaisen työkäämin mille jännitteelle sitten haluaakin.
ei se vaikeaa ole joskin teettää muutaman tunnin työtä.
sellaista pikku leikkimistä elektroniikalla.