Aihe

mikä on oikein, mikä väärin

rerfffds

Se mikä on oikein, ja on väärin, voi olla jonkin mielestä toisinpäin. eli jos minusta jokin asia on oikein, sen mielestä se on väärin ? Jostain tämän kuulin, mutta aika erikoinen on aihe :D

mutta se mikä määrittää oikean ja väärän ihmiskuntiin, yhteiskuntiin on siellä vallitseva oikeusjärjestelmä, lait. Ne määrävät ne mikä on oikein, mikä väärin. mutta myös näitä voi olla ilman että ne rikkoo säännöksiä :) Onneksi evoluutiomme kehityksessä ihmiset ovat pystyneet luomaan erilaisia sääntöjä lakeihin jotta tyhmätkin ihmiset tietää tehneensä väärin.

Mutta esimerkiksi jos jonkin mielestä on oikein elää täysillä, voi jonkin mielestä olla väärin elää täysillä. Syy ; koska siinä on riskit. Toisen mielestä se taas on väärin ajatella niin että pelkää riskien ottamista, koska se on pelkäämistä ja jännittämistä jne jne...

Tämä on loputonta keskustelua eri ihmisten kanssa, eri osa alueista, no kuten elämäntavoista,ammatista, harrastuksista jne.. Elämän kokonaisuus on nin"ISO" että ihmiset sekoisivat toistensa kanssa jos aihetta vietäisiin aina eteen päin :D

Hyvä että on tiede jonka mukaan myös pohjautuu paljon faktaa, teoriaa ja tutkimuksia jotka osoittavat ihmisten käyttäytymistä ja asettaa meille rajat. Mutta jos ihminen ei olisi tehnyt koskaan väärin, niin ei voisi tietää mitä on tehdä oikein! Mistä on alunperin syntynyt lait, säännökset joita noudattavat mm.murhaajat,tappajat, narkomaanit ja rattijuopot. Niin tekikö joskus joku alunperin väärin, jotta oli myös oikein asettelu. mutta onhan se niin että ihmiset ovat tehneet oikein, moni mutta seassa ihmiset teki väärin ja sen perusteella sille asetettiin rajat jotta maailmassa olisi rauha.

Onhan "oikein"perusteellakin syntynyt väärää eli kummatkin osapuolet kulkevat käsikädessä. Tuleeko maailmassa koskaan asiat olemaan hyvin, kun huonostikkin voi ollla ? :)

Tässäpä filosofia mestareille miettimistä :) taitaa tuo ylempi texti kertoa vastauksen, ehkä ;)

34

553

    Vastaukset

    • Korjaan tuon yhden kohdan ja lisään siihen vielä =)

      Mutta jos ihminen ei olisi tehnyt koskaan väärin, niin ei voisi tietää mitä on tehdä väärin vaan tietäisi mikä on oikein. Eikä oppisi oikeaa väärästä. Virheitä kun sattuu, myös oppii virheistä ja oppii tekemään oikein!

      • Ymmärrän kyllä syyn miksi halusit korjata asiaa. Vaikkakin lisäsit hyvän pointin niin alkuperäinen kysymyksesi ei saa lisäykselläsi vastausta! !

        Hyvä ja Paha, hyvyys ja pahuus, Jumala ja Paholainen....


    • Väärin voi olla oikein ja oikein olla väärin. Väärintekeminen voi johtaa hyvään lopputulokseen, mikä ei oisi oikein tekemällä johtanut.

      Esimerkiksi jos ajatellaan että Kallen kaverilla Masalla on pähkinäallergia ja Masa on hankkinut epähuomiossa itelleen syötävää, joka sisältää tätä pähkinää ja sen syöminen aiheuttaisi Masalle allergisen reaktion, ettei saisi henkeä.

      Sitten Masan kaveri Kalle varastaa yhtäkkiä Masalta syötävät tietämättä ollenkaan että pelasti juuri Masan hengen, joten Kalle tekikin oikein varastaessaan Masan syötävät, vaikka periaatteessa teki väärin.

      Ja sitten esimerkiksi ajatellaan että niinku linja-autokuskinhan on pysähdyttävä pysäkeille ja otettava linja-automatkustajat kyytiin pysäkiltä ja hän tekee oikein, kuten hänen ammattiin kuuluukin.

      Ja jos kuski näkee jossain pysäkillä ihmisen, joka haluaa linja-autoon ja tämä ihminen onki aseistautunut ja pahat mielessä aikomuksenaan tappaa kaikki linja-autossa olijat ja kuski ottaa hänet kyytiin, eikä kuski näe tässä ihmisessä mitään hämärää, niin hän tekee mielestään oikein ottaessaan hänet kyytiin, vaikka oikeasti hän tekee väärin.

      • Esimerkissäsi kuski ei niitä matkustajia tapa vaan se viimeinen joka nousee kyytiin! Kuskihan ei tiennyt kyytiin nousevan aikeista, joten hän tekee oikein kun ottaa hänet kyytiin!


      • Esimerkit oli hieman teennäiset. Oikeustajun sanoo, että tietämättä tehdyillä ei ole merkitystä. Kärjistetympi teennäinen esimerkki voisi olla sellainen, että tappaisitko perheenjäsenesi, jos se estäisi kolmannen maailmansodan? Tai murhaisitko vauvaikäisen Adolf Hitlerin, jos aikamatksustus olisi mahdollista? Entä siinä tapauksessa, että jäisit varmasti kiinni ja seuraus voisi olla kuolemantuomio sinulle?


    • Ihmiset eivät tule ikinä pääsemään yhteisymmärrykseen oikeasta ja väärästä. Onko tämä hyvä vai huono asia? Minusta se on enemmän hyvä asia, koska jos sellainen tila joskus saavutettaisiin se saavutettaisiin todennäköisimmin "enemmistön diktatuurilla" ja sellaiseen maailmaan syntyvän toisinajattelijan elämä olisi yhtä helvettiä.

    • Moraalinen röhkiminen ei ole hyödyllistä lainkaan. Kaikki mikä elämässä tapahtuu, tapahtuu hyvän ja pahan tuolla puollen. Jos ihminen ajattelee, että ihmisiä on liikaa maailmassa kestävän kehityksen kannalta, niin ihminen voi hyvin tappaa ihmisiä, ja tulla palkituksi ympäristöystävällisenä henkilönä. Tai sitten olla tappamatta ihmisiä, jos ajattelee, että ihmisiä on sopivasti maailmassa elämän jatkumisen kannalta.

      Moraaliset märehtijät ovat yksinkertaista, aivan liian yksinkertaista porukkaa, ymmärtääkseen, että ei ole moraalista vasenta tai oikeaa. Moraalin suhteen olemme kaksikätisiä. Kaikki käy, koska kaikki viime kädessä on niin subjektiivista.

      Moralismi on vanhojen ämmien höpinää, lapsellisen naiivi tapa saada arvostusta, ja tietysti valtaa.

      • Eivätkö tuo moraaliset väitteesi edusta enemmän omia arvojasi, sekä ennakkoasenteitasi ja -luulojasi, kuin varteen otettavaa arvonihilismiä? Moraaliarvostelmia voidaan testata esimerkiksi loogisesti. Tällöin voidaan erottaa, mitkä propositiot ovat tosia ja mitkä epätosia.

        Liikaväestön suhteen väitteesi on naiivi. Luuletko todella, että jäljelle jäänyt väestä ei paikkaisi "tappamiesi" ihmisten jättämää kulutusaukkoa? Listimisen sijaan koettaisin vaikuttaa ihmisten järkeen ja mielentiloihin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eivätkö tuo moraaliset väitteesi edusta enemmän omia arvojasi, sekä ennakkoasenteitasi ja -luulojasi, kuin varteen otettavaa arvonihilismiä? Moraaliarvostelmia voidaan testata esimerkiksi loogisesti. Tällöin voidaan erottaa, mitkä propositiot ovat tosia ja mitkä epätosia.

        Liikaväestön suhteen väitteesi on naiivi. Luuletko todella, että jäljelle jäänyt väestä ei paikkaisi "tappamiesi" ihmisten jättämää kulutusaukkoa? Listimisen sijaan koettaisin vaikuttaa ihmisten järkeen ja mielentiloihin.

        "Moraaliarvostelmia voidaan testata esimerkiksi loogisesti. Tällöin voidaan erottaa, mitkä propositiot ovat tosia ja mitkä epätosia."

        Mikä tahansa logiikka on vain sopimus siitä, kuinka pitäisi päätellä (järkevästi). Mutta tiedämme, että näitä sopimuksia eli logiikoita on monenlaisia; on esim. perinteistä 2-arvoista deduktiivista logiikkaa, probabilista induktiivista logiikkaa, sumeaa logiikkaa.

        Ei logiikalla voi testata väitteiden paikkansapitävyyttä reaalimaailmassa. Tähän tarvitaan havaintoja ja mittauksia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Moraaliarvostelmia voidaan testata esimerkiksi loogisesti. Tällöin voidaan erottaa, mitkä propositiot ovat tosia ja mitkä epätosia."

        Mikä tahansa logiikka on vain sopimus siitä, kuinka pitäisi päätellä (järkevästi). Mutta tiedämme, että näitä sopimuksia eli logiikoita on monenlaisia; on esim. perinteistä 2-arvoista deduktiivista logiikkaa, probabilista induktiivista logiikkaa, sumeaa logiikkaa.

        Ei logiikalla voi testata väitteiden paikkansapitävyyttä reaalimaailmassa. Tähän tarvitaan havaintoja ja mittauksia.

        Olet siis sitä mieltä, että voimme aivan vapaasti sopia keskenämme, että kaksi plus kaksi onkin neljän sijaan vaikkapa viisi? Miksi moraaliväitteitä ei voisi havainnoida ja mitata reaalimaailmassa? Juuri sitähän oikeuslaitokset juuri tekevät. Esimerkiksi ne määrittelevät rangaistusten pituuden moraalisten mittapuiden mukaan. Törkeästä pahoinpitelystä voi saada lievempää pahoinpitelyä kovemman rangaistuksen, jne.


      • Sääntöjen velvoittavuuden suhteen ollaan voimattomia, jos niistä ei ole sanktiota. Tietysti anarkismin tapaan voi ajatella, että sääntöjen tai hyvien tapojen noudattaminen lähtee ihmisen omasta halusta. Liika sääntelykin aiheuttaa sen, että suurinosa ihmisistä rikkoo sääntöjä, kuten nytkin varmisti tapahtuu. Käytännön ajatellaan osoittaneen, että sääntöjä tarvitaan kurin saamiseksi. Suurempi määrä kuria ja sanktioita ei kuitenkaan vähennä välttämättä sääntöjen rikkomisen määrää. Johtajat ja virkamiehet saattavat haluta lisää toimivaltuuksia tehtäviensä hoitamiseen ja alaiset haluavat lisää vapautta.

        Lainsäätäjät ja lain tulkitsijat ovat ajatelleet rangaistuksia juurikin sillä logiikalla, että kaikki rikokset tai rikkeet eivät ole yhtä pahoja. Vankeuden ajatellaan olevan suurempi kärsimys kuin sakon. Sakon tai vankeuden suuruun määräytyy hyvinkin yksinkertaisesti sen mukaan kuinka törkeästä rikkomuksesta ajatellaan olevan kysymys. Ovatko nämä sitten moraaliin perustuvia, vai keinoja ohjata ihmisiä? Perustellaanko keinot moraalilla?


      • Sääntöjen rakenteeseen kuuluu, että niitä voidaan rikkoa. Jopa sanktioiden uhalla. Jos jotain sääntöä ei voisi rikkoa, kyse ei olisi enää säännöstä, vaan määräyksestä, jonka noudattamisesta ei voisi kieltäytyä. Sääntöjä voidaan myös muuttaa, jos ne ovat kohtuuttomia tai epäoikeudenmukaisia.

        Normatiivinen etiikka on pitkälti juuri sääntöjen seuraamista jokapäiväisissä arkielämän tilanteissa. Niillä on myös ihmisten toimintaa ohjaava vaikutus. Sääntöjärjestelmien ja myös lainlaadinnan taustalta löytyy eettisiä perusperiaatteita. Esimerkiksi Jeremy Bentham (1748-1832) muotoili eettiset periaatteensa tukemaan yhteiskuntapoliittisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia.
        Eikä hän ollut suinkaan ainoa. Esimerkiksi nykyisen taloustieteen perustajana pidetty Adam Smith oli Glasgown yliopiston moraalifilosofian professori. Tosin viimeaikoina etiikan merkitys, niin lainsäädännössä kuin taloustieteessäkin näyttää vähentyneen. Tämä puolestaan johtunee ns. kovien arvojen noususta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sääntöjen rakenteeseen kuuluu, että niitä voidaan rikkoa. Jopa sanktioiden uhalla. Jos jotain sääntöä ei voisi rikkoa, kyse ei olisi enää säännöstä, vaan määräyksestä, jonka noudattamisesta ei voisi kieltäytyä. Sääntöjä voidaan myös muuttaa, jos ne ovat kohtuuttomia tai epäoikeudenmukaisia.

        Normatiivinen etiikka on pitkälti juuri sääntöjen seuraamista jokapäiväisissä arkielämän tilanteissa. Niillä on myös ihmisten toimintaa ohjaava vaikutus. Sääntöjärjestelmien ja myös lainlaadinnan taustalta löytyy eettisiä perusperiaatteita. Esimerkiksi Jeremy Bentham (1748-1832) muotoili eettiset periaatteensa tukemaan yhteiskuntapoliittisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia.
        Eikä hän ollut suinkaan ainoa. Esimerkiksi nykyisen taloustieteen perustajana pidetty Adam Smith oli Glasgown yliopiston moraalifilosofian professori. Tosin viimeaikoina etiikan merkitys, niin lainsäädännössä kuin taloustieteessäkin näyttää vähentyneen. Tämä puolestaan johtunee ns. kovien arvojen noususta.

        Nykyinen suomalainen lainsäädäntöprosessi on kaikkea muuta kuin kiinnostunut etiikasta tahi moraalista. Lainsäädäntöä ohjaavat pragmatismi ja poliittiset tarkoituksenmukaisuudet. Yhteys moraalisiin aspekteihin on kadonnut ja oikeastaan hyvä niin.

        Moraaliset kannanotot - siitä kuinka asioiden pitäisi olla - ovat näkökulmia, joita ei voi johtaa siitä kuinka asiat todellisuudessa ovat. Hume'n giljotiini on totta.

        Mielestäni järkevintä olisi palata ajassa yli 2500 taaksepäin, ja sitoa moraalinen velvoite itsensä ymmärtämiseen. Näinhän esiantiikin Kreikassa ennen ajateltiin.

        Mutta itsensä ymmärtäminen on haastava moraalinen velvoite, sillä ymmärtääkseen kunnolla itsensä, pitää ymmärtää ensin asiat, ilmiöt ja systeemit. Mutta itsensä ymmärtäminen on tie toisten ymmärtämiseen, ei voi ymmärtää toisia ihmisiä, jos ei ymmärrä itseään.

        Mutta vaatimus itsensä ymmärtämiselle on liian korkea nykyajan pintapuoliselle ihmiselle.

        Ehkä lainkuuliaisuus on se järkevin moraalinen velvoite, jota ihminen moraalisena toimijana tulisi noudattaa. Tämän ei pitäisi olla liian vaikeaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nykyinen suomalainen lainsäädäntöprosessi on kaikkea muuta kuin kiinnostunut etiikasta tahi moraalista. Lainsäädäntöä ohjaavat pragmatismi ja poliittiset tarkoituksenmukaisuudet. Yhteys moraalisiin aspekteihin on kadonnut ja oikeastaan hyvä niin.

        Moraaliset kannanotot - siitä kuinka asioiden pitäisi olla - ovat näkökulmia, joita ei voi johtaa siitä kuinka asiat todellisuudessa ovat. Hume'n giljotiini on totta.

        Mielestäni järkevintä olisi palata ajassa yli 2500 taaksepäin, ja sitoa moraalinen velvoite itsensä ymmärtämiseen. Näinhän esiantiikin Kreikassa ennen ajateltiin.

        Mutta itsensä ymmärtäminen on haastava moraalinen velvoite, sillä ymmärtääkseen kunnolla itsensä, pitää ymmärtää ensin asiat, ilmiöt ja systeemit. Mutta itsensä ymmärtäminen on tie toisten ymmärtämiseen, ei voi ymmärtää toisia ihmisiä, jos ei ymmärrä itseään.

        Mutta vaatimus itsensä ymmärtämiselle on liian korkea nykyajan pintapuoliselle ihmiselle.

        Ehkä lainkuuliaisuus on se järkevin moraalinen velvoite, jota ihminen moraalisena toimijana tulisi noudattaa. Tämän ei pitäisi olla liian vaikeaa.

        Humen giljotiini on nykyisin menettänyt jonkin verran merkitystään, sillä se on korvattu supervenienssi-periaatteella. Kyseisen periaatteen mukaan arvot, moraaliset arvot mukaan lukien "päältävät" tosiasioita, vähän samaan tapaan kuin ilmakehä päältää meriä ja mantereita. Tosiasioilla ja arvoilla on siis tietty yhteys toisiinsa.

        Arvot ovat tulleet maailmaan yhdessä tietoisuuden kanssa. Mikäli arvojen tunnistus heikkenee, se tietää myös tietoisuuden heikkenemistä. Itsensä ymmärtäminen on refleksiivistä. Jos ymmärrys itsestä heikkenee kyse on samalla myös itsetietoisuuden heikkenemisestä.

        Lainkuuliaisuutta, kuten kuuliaisuutta yleensä, pidetään hyveenä. Mutta onko hyve noudattaa epäkelpoa lakia? Kun saksalaiset noudattivat kuuliaisesti Hitlerin hallinnon säätämiä lakeja, tuo kuuliaisuus ei mennyt läpi sotarikosoikeudenkäynneissä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sääntöjen rakenteeseen kuuluu, että niitä voidaan rikkoa. Jopa sanktioiden uhalla. Jos jotain sääntöä ei voisi rikkoa, kyse ei olisi enää säännöstä, vaan määräyksestä, jonka noudattamisesta ei voisi kieltäytyä. Sääntöjä voidaan myös muuttaa, jos ne ovat kohtuuttomia tai epäoikeudenmukaisia.

        Normatiivinen etiikka on pitkälti juuri sääntöjen seuraamista jokapäiväisissä arkielämän tilanteissa. Niillä on myös ihmisten toimintaa ohjaava vaikutus. Sääntöjärjestelmien ja myös lainlaadinnan taustalta löytyy eettisiä perusperiaatteita. Esimerkiksi Jeremy Bentham (1748-1832) muotoili eettiset periaatteensa tukemaan yhteiskuntapoliittisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia.
        Eikä hän ollut suinkaan ainoa. Esimerkiksi nykyisen taloustieteen perustajana pidetty Adam Smith oli Glasgown yliopiston moraalifilosofian professori. Tosin viimeaikoina etiikan merkitys, niin lainsäädännössä kuin taloustieteessäkin näyttää vähentyneen. Tämä puolestaan johtunee ns. kovien arvojen noususta.

        Oikeudenmukaisuusden käsitykset näkyvät rengaistuksien lisäksi myös palkkioissa. Rahalla on suuri ohjausvaikutus ymmärrettävästi, ruokaa saa kaupasta ilman rangaistusta maksamalla. Jos ammattia valitessa ei ota huomioon työn tarvetta markkinoilla, ajatellaan ettei henkilö ajattele vastuullisesti. Eri töiden palkkauksessa näkyy työn arvostus. Palkkauksessa on paljon historian jäänteitä, kuten kaikessa. Vanhat porvariston työt nähdään arvokkaampina kuin käytännöllisempi työ. Ilmiötä perustellaan pitkällä koulutuksella ja vaativuudella tai vaativuuteen kykeneväisyytenä eli älykkyytenä. Kuitenkin koulutus on usein järjestelmän sanelemaa eikä työn vaatimaa koulutusta. Vuosien uurastus yleissivistävässä koulussa ei enimmäkseen opeta työn vaatimaa taitoa. Työn oppii työtä tekemällä ja ulkoa opetellutkin asiat joutuu työssä palauttamaan mieleen selvittelyllä. Käytännöntyössä osaajaksi tulee usein vuosien harjoittelulla, vaikka ei koulutus olisikaan pitkä. Käytännön työssä voi joutua hyvinkin monimutkaisia asioita ratkomaan ja kaikista ei tule yhtä hyviä seppiä. Sama ilmiö palkkauksessa näkyy nais- ja miesvaltaisten alojen palkkauksien eroissa.

        Kovat arvot selittävät heikkoa työmarkkina-asemaa laiskuutena, joskus tyhmyytenä. Asiat selitetään tällöin moraalisesti oikeiksi. Moraali on osin myös sitä mikä on käytännöllisesti kannattavaa. Työtä osaamatonta ei kannata palkata. Käytännöllinen kannattavuus kerrotaan muotoon oikea ja väärä. Näillä perustellaan vallitsevaa tilaa oikeutetuksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oikeudenmukaisuusden käsitykset näkyvät rengaistuksien lisäksi myös palkkioissa. Rahalla on suuri ohjausvaikutus ymmärrettävästi, ruokaa saa kaupasta ilman rangaistusta maksamalla. Jos ammattia valitessa ei ota huomioon työn tarvetta markkinoilla, ajatellaan ettei henkilö ajattele vastuullisesti. Eri töiden palkkauksessa näkyy työn arvostus. Palkkauksessa on paljon historian jäänteitä, kuten kaikessa. Vanhat porvariston työt nähdään arvokkaampina kuin käytännöllisempi työ. Ilmiötä perustellaan pitkällä koulutuksella ja vaativuudella tai vaativuuteen kykeneväisyytenä eli älykkyytenä. Kuitenkin koulutus on usein järjestelmän sanelemaa eikä työn vaatimaa koulutusta. Vuosien uurastus yleissivistävässä koulussa ei enimmäkseen opeta työn vaatimaa taitoa. Työn oppii työtä tekemällä ja ulkoa opetellutkin asiat joutuu työssä palauttamaan mieleen selvittelyllä. Käytännöntyössä osaajaksi tulee usein vuosien harjoittelulla, vaikka ei koulutus olisikaan pitkä. Käytännön työssä voi joutua hyvinkin monimutkaisia asioita ratkomaan ja kaikista ei tule yhtä hyviä seppiä. Sama ilmiö palkkauksessa näkyy nais- ja miesvaltaisten alojen palkkauksien eroissa.

        Kovat arvot selittävät heikkoa työmarkkina-asemaa laiskuutena, joskus tyhmyytenä. Asiat selitetään tällöin moraalisesti oikeiksi. Moraali on osin myös sitä mikä on käytännöllisesti kannattavaa. Työtä osaamatonta ei kannata palkata. Käytännöllinen kannattavuus kerrotaan muotoon oikea ja väärä. Näillä perustellaan vallitsevaa tilaa oikeutetuksi.

        Koulutus käsitteenä ymmärretään aivan liian ahtaasti. Muodollinen, auktoriteetteihin ja ulkoiseen, lähinnä poliittiseen ohjaukseen nojaava koulutus nähdään ainoaksi oikeaksi tavaksi oppia. Kuitenkin tuo muodollinen koulutus hyödyttää vain meitä keskinkertaisuuksia, sillä viisaathan eivät tarvitse koulutusta ja vähemmän viisaat eivät opi koskaan mitään. Esimerkkinä vaikkapa ns. "ikuisuusopiskelijat".

        Usein evoluutio ja edistys sekoitetaan keskenään. Evoluutio on kuitenkin pelkkää mekaanista sopeutumista kulloisiinkin vallitseviin olosuhteisiin. Mikäli tuo sopeutuminen epäonnistuu, kyse on silloin taantumisesta. Mikäli fysikalismi on tosi, silloin myös fyysisenä pidetty inhimillinen mielikin olisi evoluution alainen ja siten altis taantumiselle.

        Merkit inhimillisen mielen ja samalla tietoisuuden tason taantumisesta ovat selvästi havaittavissa. Se näkyy mm. moraalisen kyvyn heikkenemisenä ja arvopohjan rapautumisena. Sitä osoittaa mm. monet talouselämän ilmiöt, terrorismin kasvu, väkivaltaviihteen nopea yleistyminen, jne.

        Fysikalismin mukaan ihmisen ja eläimen välinen ero on kuin veteen piirretty viiva. Se mikä erottaa näitä kahta toisistaan, on inhimillisen mielen omaava ns. gregoriaaninen lisäkapasiteetti. Tuo lisäkapasiteetti juuri mahdollistaa moraalisen kyvykkyyden ja arvovalinnat. Jos tuo lisäkapasiteetti menetetään, taannumme takaisin muiden eläinlajien tasolle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Moraaliarvostelmia voidaan testata esimerkiksi loogisesti. Tällöin voidaan erottaa, mitkä propositiot ovat tosia ja mitkä epätosia."

        Mikä tahansa logiikka on vain sopimus siitä, kuinka pitäisi päätellä (järkevästi). Mutta tiedämme, että näitä sopimuksia eli logiikoita on monenlaisia; on esim. perinteistä 2-arvoista deduktiivista logiikkaa, probabilista induktiivista logiikkaa, sumeaa logiikkaa.

        Ei logiikalla voi testata väitteiden paikkansapitävyyttä reaalimaailmassa. Tähän tarvitaan havaintoja ja mittauksia.

        "
        Ei logiikalla voi testata väitteiden paikkansapitävyyttä reaalimaailmassa. Tähän tarvitaan havaintoja ja mittauksia."

        Voidaan matemaattisesti osoittaa että ihmisten lakiuskovaisuus on kestämättömällä pohjalla. Otetaan esimerkiksi vaikka homoseksuaalisuuden dekriminalisointi v 1971. Jos olet sitä mieltä että se oli hyvä uudistus sinulla ei ole mitään keinoa todistaa että se lakipaketti joka meillä nyt on on kaikinpuolin hyvä. Jos se oli mielestäsi huono uudistus olet hyväksynyt väitteen että lait voivat ottaa myös takapakkia. Either way, et voi perustellusti olla sitä mieltä että lakeja on aina noudatettava kun ne on suurella viisaudella säädetty.


      • Oletko sinä ylimääräinen?sinustakin tulee vanha ämmä/ gubbe.


    • Vastinpari "oikea ja väärä" liittyy selvimmin toimintatapoihin ja-tottumuksiin, sekä keinovalikoimiin. Nämä kaksi "piiriä" eivät ainakaan täysin sulje toisiaan pois, sillä niiden väliin jää harmaa vyöhyke, kuten esimerkiksi "vähemmän oikea" ja "vähemmän väärä".
      Vaikka "oikealla" ja "hyvällä" onkin liittymäkohta toisiinsa, ne ovat kuitenkin eri asioita. Nimittäin hyvän kohdalla liikutaan jo arvojen alueella. Tällöin on syytä kysyä; "onko arvokasta se, jota arvostetaan, vai arvokasta se, mitä halutaan". Nämä kaksi johtavat puolestaan eri keinovalikoimiin.

      Mitä puolestaan tulee aloittajan esittämään "kantapään kautta oppimiseen", niin kyseinen teoria ei ole aivan vakuuttava. Ihminen voi nimittäin omaa järkeään ja mielikuvitustaan käyttäen ajatella hyvälle ja oikealle omat vastinkäsitteensä, jolloin niiden vastakohtia ei tarvitse manata esiin. Viisaan ja älykkään välinen ero selventää hyvin asiaa. Älykäs kun selviää ulos sellaisesta tilanteesta, johon viisas ei koskaan edes joudu.

    • Aloittajan kirjoituksessa on monia hyviä pointteja. Mutta moraalin näkeminen sääntöinä on erittäin vajavainen käsitys moraalisista arvoista. Oikealla ja väärällä on vain heikko yhteys lainsäädäntöön, eikä lain noudattaminen itsessään ole mielestäni hyve. Se on sitä ainoastaan, jos lainkuuliainen teko itsessään johtaa moraalisesti oikeaan lopputulokseen. Näin voit itse asiassa unohtaa koko laillisuuden.

      Moraali voidaan ajtella myös hyveinä, eli ihmisyksilön ominaisuuksina. Hyveellinen ihminen toimii oikein. Mitään sääntöä ei tarvita tekosyyksi.

      • Tai hyveet voidaan ajatella asioina, joista juuri moraalin rappeuttama vaikutus on poistettu ja suodatettu pois.

        Tuskin kovin hyvää systeemiä syntyy, että jos jokainen ihminen rupee kyseenalaistamaan lähtökohtia eli yleisiä käyttäytymissääntöjä eli lakeja ja asetuksia.

        Lainsäädännön pakottava vaikutus on juuri lähtökohdissa. Ei seurauksissa. Yksilön harkinnanvapauden käyttäminen pykälien ja momenttien osalta ei johtaisi hyvään yhteiskunnalliseen lopputulokseen. Ei tarvitse olla Einstein, ymmärtääksen tämän.


      • "Moraali voidaan ajatella myös hyveinä....."
        Juuri sitähän Aristoteleen hyve-etiikka kertoo. Nikomakhoksen etiikka sisältää keskeisimmät hyvään elämään tähtäävät asiat, kuten elämän päämäärä, elämän tavat, onnellisuus, kohtuullisuus, hyvän käsite, täydellisyys, suurisieluisuus, jne.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tai hyveet voidaan ajatella asioina, joista juuri moraalin rappeuttama vaikutus on poistettu ja suodatettu pois.

        Tuskin kovin hyvää systeemiä syntyy, että jos jokainen ihminen rupee kyseenalaistamaan lähtökohtia eli yleisiä käyttäytymissääntöjä eli lakeja ja asetuksia.

        Lainsäädännön pakottava vaikutus on juuri lähtökohdissa. Ei seurauksissa. Yksilön harkinnanvapauden käyttäminen pykälien ja momenttien osalta ei johtaisi hyvään yhteiskunnalliseen lopputulokseen. Ei tarvitse olla Einstein, ymmärtääksen tämän.

        "Yksilön harkinnanvapauden käyttäminen pykälien ja momenttien osalta ei johtaisi hyvään yhteiskunnalliseen lopputulokseen."

        Hehee!! En ole tästä eri mieltä, mutta aiheen oli moraalista arvoista keskustelu, niin oikea näkökulma siihen on yksilön kannalta katsoena rvioida, mikä on oikein ja väärin. Yhteiskunnalliset kysymykset tulevat sitten erikseen ja niihin liittyy valtasuhteet yms. sosiaaliset seikat. Ne eivät kuitenkaan määritä, mikä on moraalisesti oikein ja väärin.

        Laillisuuskysymys on siten asia täysin erikseen.

        Ja toiselle anonyymille: aivan oikein, jo Aristoteles käsitteli hyve-etiikkaa. Myöhemmin ovat juuri yhteiskunnalliset seikat päältäneet oikeat yksilömoraaliset lähtökohdat etiikalle ja muuntaneet ne sääntöihin perustuvaksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tai hyveet voidaan ajatella asioina, joista juuri moraalin rappeuttama vaikutus on poistettu ja suodatettu pois.

        Tuskin kovin hyvää systeemiä syntyy, että jos jokainen ihminen rupee kyseenalaistamaan lähtökohtia eli yleisiä käyttäytymissääntöjä eli lakeja ja asetuksia.

        Lainsäädännön pakottava vaikutus on juuri lähtökohdissa. Ei seurauksissa. Yksilön harkinnanvapauden käyttäminen pykälien ja momenttien osalta ei johtaisi hyvään yhteiskunnalliseen lopputulokseen. Ei tarvitse olla Einstein, ymmärtääksen tämän.

        "Lainsäädännön pakottava vaikutus on juuri lähtökohdissa. Ei seurauksissa. Yksilön harkinnanvapauden käyttäminen pykälien ja momenttien osalta ei johtaisi hyvään yhteiskunnalliseen lopputulokseen. Ei tarvitse olla Einstein, ymmärtääksen tämän."

        Tällainen ajattelu jämähtää Heinzin dilemmassa tasolle 4, eli ei ole korkeinta mahdollista moraalia. Valitan, jos tämä loukkaa.


    • Itämaisten filosofioiden (hindulaisuus, taolaisuus) mukaan tuhoutuminen on yhtä tärkeää maailman tasapainolle kuin luominen. Mikään ei siis ole pahaa pelkästään siksi että se tuhoaa jotakin.

    • Ihmisyksilön pakottaminen tahtonsa vastaiseen toimintaan tai tahtonsa mukaisten asioiden perusteettomana laajamittaisena epäämisenä on pahuutta. Ilmeni se taloudellisena epätasa-arvoisuutena, sukupuolivähemmistöjen syrjintänä tai raiskaajapedofiiilien tuomitsematta jättämisenä.

    • Nyky-yhteiskunnassa on vakavana vikana se, ettei ymmärretä sitä selkeää tosiasiaa että ihmiset jakautuvat hyviin ja pahoihin, Hyviä ihmisiä ei tule tuomita inhimillisistä virheistä, mutta pahat ihmiset tulee tuomita jokaisesta pahasta teostaan. Lainsäädäntö, joka esim. jakaa hyville ihmisille kunnianloukkaussyytteitä pahojen ihmisten tekojen esilletuomisesta, on täysin perverssi.

      • Lähtökohtaisesti kaikki arvioidaan samoilla kriteereillä, eikä ole erikseen sääntöjä hyville tai pahoille, kuten ketään ei myöskään leimata hyväksi tai pahaksi. Suurin osa ihmisistä ajattelee olevansa keskivertoa parempia, ja myös omasta mielestään yleensä oikeassa, mutta tilastollisesti vai puolet voi olla keskivertoa parempia. Henkilöt, jotka luulevat olevansa yleensä oikeassa, ovat yleisimmin väärässä.


    • Kaikki on tietysti aika subjektiivista, jopa se mitä me kutsumme objektiiviseksi todellisuudeksi on jonkin verran subjektiivista, koska meidän subjektiiviset aistit tulkitsee sen. Moraali on vielä enemmän subjektiivista kuin fyysinen todellisuus, mutta on kuitenkin asioita jotka on oikein ja väärin, mutta kaikissa tapauksissa ei voi sanoa mikä on oikein ja väärin, jos asia on liian subjektiivinen.

      • Tasa-arvoisuus on oikein.


      • Millä logiikalla tai periaatteella moraalia pitäisi noudattaa? Toinen kysymys mitkä ovat sanktiot? Mihin pitäisi valtion puuttua. Onko moraalitonta olla käyttämättä koronamaskia? Pitääkö se sanktioida? Ihmiset ovat ilkeitä, välinpitämättömiä sekä itsekkäitä. Laki ei enimmäkseen puutu. Hyvillä käytöstavoilla välttyy vihanpidolta. Laki puuttuu, oppivelvollisuuteen, asevelvollisuuteen, veronmaksuun, ajoneuvon katsastukseen. Näillä ohjataan yhteiskunnallisesti. Laki puuttuu ympäristöasioihin jota myös vastustetaan. Laki puuttuu työntekoon ja palkkaukseen jota sitäkin vastustetaan. Paljon direktiivejä ja laatuasioita joilla taataan ruuan ja tarvikkeiden turvallisuutta, mutta aiheuttaa yrittäjälle ylimääräistä vaivaa ja nostavat yrittämisen kynnystä sekä vähentävät innovointia. Laki puuttuu, jos aiheuttaa välitöntä haittaa ympäristölle. Mielen pahoitukseen ja kunnioituksen loukkaamiseen laki ei puutu. Epäkunnoittavaan huonoon käytökseen laki puuttuu kun härnääjä saa neniin. Laki pitää yllä järjestystä. Se ei vaali moraalikoodistoa. Subjektiivinen moraali on järjestyksepitäjille riesa.


    • Absoluutista totuutta ei ole olemassa, jokaisella on oma totuutensa, joka yleensä on toisen mielestä valhetta :)

      Ottakaapa syksyn pimeänä iltana käteen vaikka Platon - Sokrates -kirja, tai Zenon, ja sitten rentoutuu Savon viina -pullon kanssa keskittymään lukemaan hieman filosofiaa jos ulkona sataa räntää.

    • Ei käsitys oikeasta ja väärästä ole mikään satunnainen asia. Jos minä vedän sinua turpaan ja sinä lyöt takaisin, niin eihän kukaan voi mennä argumentoimaan, että tämä on ”ihan oikein”. Loppujen lopuksi kyse on siitä, miten elämme siten, että meillä on hyvä olla. Tämä ei ole mielipidekysymys. On oikeita ja vääriä vastauksia. Esimerkiksi yritys optimoida oma hyvinvointi toisten kustannuksella on systeemi joka ei toimi. Onnistumme paljon paremmin toimimalla yhdessä yhteisen hyvinvoinnin maksimoimiseksi.

      Kannattaa myös erottaa laki ja oikea/väärä. On totta, että laki pyrkii edistämään hyviä asioita, mutta on tilanteita missä lain rikkominen voi olla oikein ja missä toimit väärin, vaikka se on laitonta. Jälkimmäisestä esimerkkinä mainittakoon aviopuolison pettäminen - se ei ole laitonta, mutta on silti moraalisesti väärin, koska siitä seuraa epäluottamusta ja mielipahaa. Tilanne missä lain rikkominen on moraalisesti oikein olisi esimerkiksi, jos kadulla on pahasti loukkaantunut ihminen ja murran vieressä olevan kiinni olevan kaupan ikkunan varastan sieltä sydämen-käynnistimen, jolla pelastan ihmishengen. Toki tämän jälkeen ilmoittaudun ja kannan seuraukset, mutta veikkaanpa, että oikeus käsittelisi asiaa suopeasti, jos se katsoisi, että uhri olisi kuollut ilman toimintaani.

    • "Hän miettii, miksi toinen täällä valon lapsi on,
      Ja toinen yötä rakastaa."

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Onko Stefan Therman monimiljonääri?

      Jotkut väittävät että on, toisten mielestä pelkkä velka-elvis jolle kohta käy köpelösti. Mikä on totuus?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      6628
    2. Maisa tahtoo Mikon kanssa yhteisen lapsen

      On kuitenkin kiire sillä sairaus voi paheta ja se kaataisi vauvahaaveet: "Lentoemäntänä työskentelevä mediapersoona Maisa Torppa, 29, kertoo tuoreess
      70
      6184
    3. Maisuliini vongannut vieraalta mieheltä

      Käsi pystyyn kenelle tuli yllärinä: https://www.seiska.fi/Uutiset/Maisa-Torppa-taas-suhdeskandaalissa-Yritti-iskea-kaasonsa-miehen-ystavat-hylkasivat
      259
      3799
    4. Turun seudulla löydetty ensimmäiset uudelleen koronaan sairastuneet

      Taitaa rokotukset mennä hukkaan, kun ei tulekaan immuniteettiä. https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/5039e73d-b54b-4edd-a962-a3c841d846d7
      Maailman menoa
      69
      2930