Hei! Olen 9vuotias tyttö joka on haaveillut omasta koirasta jo pitkän ajan. Joten tämä ei ole mikään pieni innostus vaan hoidan sen minkä aloitan loppuun. Minulla.on oma hamsteri jota hoidan hyvin ja se on ollut meillä jo vuoden.Meillä oli ennen 2 kissaa,mutta enään 1 ;(..Opetin kissojamme antamaan tassun,ja istumaan käskystä. Ruokin kissoja,ja myös lenkkeilytän omassa pihassa kissaamme. Asumme omakotitalossa ja koira olisi ihana! Olen siis 9 vuotias. Olen säästänyt jo vähän rahaa koiran tarvikkeisiin.Luen koirista paljon ja luen netistä tietoa. Ja tiedän,että koira EI ole mikään lelu,vaan elävä olento jota pitää kohdella oikein.Eikä koiraa oteta tuosta vain vaan se on iso päätös jota pitää harkita tarkkaan.Olen hyvin eläinrakas,enkä siedä eläinrääkkäystä. Kohtelen eläimiä oikein ja rakastan eläimiä!Haluaisin kovasti koiran mutta en tiedä minkä rotuisen..Ja olenko tarpeeksi vanha ottamaan koirasta vastuun?Olen valmis lenkkeilyttämään koiraa aikaisin aamulla,päivällä sekä illalla.Lenkkeilytän jopa kissaamme 3kertaa päivässä :D! Olen myös valmis hoitamaan koiraa kymmeniä vuosia.Olemme varautuneet kalliiseen lääkäri reissuihin. Ja haluaisin ihan pienen koiran koska se olisi sopiva minulle ja sitä pystyisin lenkkeilyttämään monta tuntia päivässä. Mikä rotu voisi sopia minulle ? Sen pitäisi osata olla kiltisti kissan kanssa.(Toki totuttaisimme sen koiran kissaan ja kissan koiraan.) Kuten sanoinkin jo,koirasta olen haaveillut jo pitkään!Eli ei ole mikään pieni innostus joka lähtee heti. Olenko tarpeeksi vanha koiran hankintaan? Tietysti äitinikin hoitaisi koiraa mutta minä hoitaisin koiraa eniten. Mikä rotu minulle ja olenko valmis koiran hankintaan ? :)
Minulle koira?
Koirasta haaveileva
10122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vastuu koirasta on 9-vuotiaan tapauksessa tietysti viime kädessä äitilläsi, mutta kuulostat kyllä hyvin vastuulliselta ja hyvin "kotiläksysi" tehneeltä koirien suhteen :)
Koira tosiaan voisi olla pienikokoinen, jotta se pysyy ns. hanskassa, jos - kaikesta koulutuksesta huolimatta - se päättääkin yhtäkkiä sännätä voimalla jonnekin ollessaan taluttimessa.
Olen hirveän huono arvioimaan minkä kokoista koiraa ikäisesi tyttö pystyy hanskaamaan, varmaan teitäkin on kovin erikokoisia..
Lisäksi olen hirmu huono pienten koirarotujen suhteen, mutta oma ehdoton suosikkini on cockerspanieli, ei ole iso mutta ei hirmu pienikään, mutta on kuitenkin suht vahva koira. Cockerit ovat ihania kaikesta aina innoissaan olevia hännän (lue: koko kropan) vispaajia :)
Trimmattava rotu, mutta karvan voi pitää ihan lyhyenä, jos ei näyttelyjä harrasta.
Tiibetinspanielin kiertäisin kaukaa, koska muistan lukeneeni, että se hirmu pieni pää on jalostettu jopa niin pieneksi, ettei aivot tahdo mahtua sinne sisälle :/
En tiedä kuinka iso ongelma tämä on, mutta itse en ehkä tuollaista rotua suosisi.. Ylipäänsä en haluaisi suosia pilalle jalostettua rotua, englanninbudoggi lie tällainen ääriesimerkki.
Oletko kokeillut koiranvalintatestejä netissä? Googlaamalla niitä löytyy.
Se taisi olla tipsun sijaan cavalierinspanieli jolla oli niitä kallo-ongelmia. Tipsut mitä niitä tiedän ja tunnen, ovat aika terveitä sentään ja hyvänluontoisia olleet kaikki. Sopivan kokoisia 9-vee talutettavaksi. Kovin puheliaita, mutta kilttejä ja uteliaita. Hiljaiseksi opettamisessa taitaa olla eniten haastetta.
Muita aloittajalle sopivia rotuja mainitsemasi cockerin lisäksi voisi olla perhoskoirat, laivakoira shipperke, kleinspitzi, jotka kaikki ovat melkoisen pieniä ja kilttejä. Tosin tipsun tapaan puheliaita.
Uh, totta, kiitos korjauksesta, cavahan se tietysti oli mitä ajoin takaa ( oon edelleen tosi huono noissa pikkuroduissa ;)
Kiitos korjauksesta!
Eiköhän näistä asioista keskustella teillä siellä kotona vanhempien kanssa, oikeasti ! hmmmm..
Kiitos vastauksista! :)
Mietin sitä cockerspanielia, mutta me ei olla niinkään trimmauksesta kiinnostuneita..Muuten semmonen olisi ihana! Olemme miettineet paljon myös kleinpiziä ja tiibetinspanielia sekä perhoskoiraa. On myös mieleen tullut kääpiönautseri naapurissa on sellaisia 2 ja ovat niin suloisia ja kilttejä. Eniten ehkä haluaisin perhoskoiraa, miten tulee kissan kanssa toimeen? Saalistaako hamsterin?
Ja miten koiraa opetetaan kulkemaan nätisti hihnassa?
Pentuna otatte, niin tottuu muihin elukoihin, kuhan tutustuttaminen käy rauhallisesti. Papillon on kissan kokoinen aikuisena, joten pentuna voi olla todella jännittävä/pelottava asia.
Mitä hihnakoulutukseen tulee, tapoja on monia.
-herkulla johdatatte seuraamaan itseänne, ja palkkaatte
-liikutte eteenpäin, vain kun koira on vierellänne/hihna löysälle -> hihna kiristyy, pysähdytte.
Opetat sen vaikka näin: Kun kuljette ja hihna kiristyy niin silloin pyydät hiljentämään sanalla "hiljennä" tai "rauhallisesti". Pidättele koiran menoa samalla, ja kun saat koiran kulkemaan sekunninkin samaa vauhtia kanssasi, niin salamannopeasti sano "kiitos". Ei tarvitse sanoa enempää eikä namittaa edes, sehän häiritsee rytmin löytymistä. Kun sitten rytmi löytynyt ja koira on mennyt pidemmän aikaa hienosti, siis alussa vaikka 10 tai 15 sekuntiakin, kerro koiralle että "hienosti menee, hyvä" ja "jatka samaan malliin". Ja sitten sopivalla hetkellä päätät harjoituksen ja namittelet koirasi kanssa. Sitten jatkatte matkaa ja aloitat harjoituksen uudelleen.
Pidä lenkillä koko ajan huomio koirassa ja kehu sitä vähän väliä hyvästä kulkemisesta.
Hyvään hihnakäytökseen kuuluu myös että koira ei esim. jalkakäytävällä sinkoile puolelta toiselle hajujen perässä. Siksi kannattaa koiralle opettaa vasen ja oikea puoli. Sen harjoittelun voi aloittaa jo hyvin nuorena ihan sisätiloissa. Asetat koiran eteen kaksi namia ja nimeät ne vasemmaksi ja oikeaksi. Varmista että nimetessäsi katsot asiaa koiran kannalta. Eli kun olette vastakkain, niin sinun vasen on koiran kannalta katsoen oikealla puolella ja sinun oikea on koiran vasen. Ole tarkkana tässä.
Nyt kun olet nimennyt namit, sanot koiralle kumman saa ottaa. Jos yrittää ottaa väärän ensin, niin laita käsi eteen ja estä saanti. Pidä sitten esitys uudelleen kunnes se johon olet antanut luvan, on koiran valinta. Samaan aikaan kun koira mussuttaa luvallista namia, anna lupa toiseen sanoen "ja nyt oikea(jos ensimmäinen oli vasen)".
Nyt kun olet saanut peruajatuksen juurrutettua on sopiva hetki harjoitella tätä ulkona. Suunnittelet ulkoilureitin siten että voit käyttää koko ajan haluttua tien puolta. Viet koiran heti alussa halutulle tienpuolelle ja kerrot että "tämä on oikea(tai vasen), ja tätä kuljemme". Koiran pyrkiessä toiselle puolelle, estät ja sanot "oikea(tai vasen), pidetään oikea". Ellei koira pyynnöstä palaa halutulle puolelle ohjaat sen sille ja kerrot että "tätä puolta kuljemme, tämä on oikea(tai vasen)". Ja jälleen, kun kulku sujuu hyvin kiität koiraa mutta hillitysti.
Jos joudut syystä tai toisesta käyttämään reitillä nk väärää puolta tiestä, opetus keskeytyy, eli silloin älä puhu mitään puolista.
Opeta samaa puolta tiestä viikon verran ja sitten siirry opettamaan sitä jäljellä olevaa puoliskoa. Kun molemmat ovat hallinnassa, niin sitten yhdistä opittu ja kuljette kolmannen viikon vuorotellen molempia puolia käskyn alla. Tämän jälkeen vielä joutuu olemaan aika tarkkana sillä opittu tahtoo helposti myös unohtua. Sekä koiralta että omistajalta.
Erittäin tarkasti kannattaa itse miettiä missä paikoissa edellyttää koiralta ehdotonta tietyn puolen kulkemista. Tällaisia ovat esim jalkakäytävät ja kevyenliikenteen väylät jotka ovat aivan ajoradan vieressä. Muutamassa vuodessa tämä juurtuu sekä koiraan että sinuun omistajana niin että juurikaan ei tarvitse asiaan ihmeemmin huomiota kiinnittää. Toki, kaikkien jotka koiraa taluttavat tulisi pitää samoista asioista kiinni.
Muista että kun koiran nuorella iällä opetat hyville tavoille, niin sillä varmistat että se on sinulla pitkään eikä joudu turhaan onnettomuuksiin. Pienet koirat ovat yleensä myös varsin pitkäikäisiä luonnostaan joten hyvällä perusopetuksella saat nauttia koirasi seurasta vielä nuorena aikuisenakin.
Pari vinkkiä vielä sinulle: Kun menet koiran kanssa lenkille, jätä ipod ja puhelin kotiin, musiikin kuuntelu tai puhelimeen höpöttäminen vievät keskittymisesi koirasta pois. Koirasikaan ei siitä nauti jos kuulokkeet korvilla. Ja toinen asia että kun lähdette kaveriporukan kanssa liikenteeseen koirasi kanssa, niin vaikka juttelettekin mukavia, muista pitää katseesi ensisijassa siinä mitä koirasi on tekemässä.
Kiitos paljon vastauksista! Kiitos,tuosta oli apua!