asioimaan omaisten kanssa? Eikö se periaatteessa kuulu sairaanhoitajalle? Eli lh:n ei tarvitse esim. puhelimessa asioida asiakkaan omaisten kanssa? Olen lh-opiskelija ja haluaisin kovasti kotihoidossa olla, mutta arkailen sitä, koska olen kuullut aika karmeita kokemuksia vanhusten omaisista, jotka eivät ole koskaan tyytyväisiä ja saattavat jopa haukkua, vaikka kuinka tekisit parhaasi. Olen ollut siinä käsityksessä, että sh vastaa tästä, eli on konttorissa ja puhuu puhelimella niiden omaisten kanssa, ja lh on se, joka tekee hoitotyön, eli käy vanhusten luona. Olenhan oikeassa? Jos en ole, niin sitten menee työpaikka unelmat uusiksi!
Ei kai lähihoitaja joudu vanhusten kotipalvelussa..
_huolestunut
19745
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kyllähän se niin on, että ilmanmuuta joudut olemaan omaisten kanssa tekemisissä olit sitten kotipalvelussa tai missä tahansa hoitotyössä!
Eipä siinä sen kummempaa ole. On hyvin monenlaisia omaisia, kuten myös asiakkaita / potilaita.
Mutta eikö se periaatteessa ole sairaanhoitajan homma, kun heillä on enemmän koulutusta? Sairaanhoitaja = toimistossa keskustelutyön tekijä, Lähihoitaja = kentällä, eli kotona tehtävän k ä y t ä n n ö n hoitotyön tekijä?
Kyllä lähihoitaja kohtaa omaisia, niin ikävältä kun se nyt sitten jostakin voi tuntua!
Jos ei kykene kohtaamaan / olemaan tekemisissä omaisten kanssa, niin kannattaa hakeutua toiselle alalle!
Mikä siinä nyt sitten niin kamalaa on?!
Niin ja vielä lisäys, kun menet asiakkaan luo ja siellä sattuukin olemaan omainen, niin juoksetko karkuun? Kyllä sinulla täytyy olla valmiudet keskustella omaisen kanssa.
Asiakkaan omahoitaja on tavallisimmin lähihoitaja. Kuinka luulet, että asiat hoituvat, jos et pysty kommunikoimaan asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa.
Kotona oleva puolisokin on omainen, olisinko mykkänä siellä käydessäni?
Kannattaa ehkä harkita alaa....
Taas joku, joka luulee, etteivät sairaanhoitajat joudu tekemään käytännön hoitotyötä! Mistähän tämä käsitys oikein on tullut?
Vanha äitini asuu kotonaan kotihoidon turvin, ja hänen omahoitajansa on pätevä ja aktiivinen lähihoitaja. Kaikki äitini hoitoon liittyvät asiat olen hoitanut hänen kanssaan sähköpostitse tai kiireellisissä asioissa puhelimitse. Itse asun 200 km päässä äidistä, joten kovin tiheään en pysty hänen luonaan käymään. Omahoitaja on hoitanut käynnit lääkärissä, kaihileikkaukseen menon, lääkeasiat ym päivittäisten apujen lisäksi. Toimistossa istuvaa sairaanhoitajaa en ole tarvinnut kertaakaan näiden vuosien aikana. Eihän hän edes tunne äitiäni henkilökohtaisesti.
Itse olen perushoitaja sairaalassa, ja pidän yhteyttä omien potilaitteni omaisiin, lääkärinkierrolla olen yhdessä potilaitteni kanssa, sh ei ole mukana siinäkään tilanteessa. Kirjaan ja toteutan lääkärin ohjeet ja määräykset. Hoidan yhteydenpidon jatkohoitopaikkoihin. Tämä käytäntö mahdollistaa sen, että voin todella olla oman potilaani asioissa asiantuntija.
Joten aloittajan, lh-opiskelijan, kannattaa nyt ryhdistäytyä, ja asennoitua tulevaan työhönsä hieman toisin.
mihinkähän sitä nyt sairaanhoitajaa tarvittaisiinkaan kun lähihoitajat ovat n i i n päteviä ja käteviä, että.
Mistä sinulle on tullut käsitys, että sairaanhoitaja JOUTUU tekemään käytännön hoitotyötä?? Minun ymmärtääkseni se käytännön hoitotyö on olennainen osa minun työtäni, miten muuten voisin tuntea potilaani, jos en ole hänen kanssaan missään tekemisissä, vaan piiloudun kansliaan tietokoneen taakse?? t. sh
sun pitäisi varmaan poistua palstalta. Ole hyvä.vvv
Samaa hoitajatarsakkia ja jo koulussa imetetään tietty identiteetti kaikille hoitoalan ihmisille. Kaikki pitävät kiinni omasta hierarkisesta statuksestaan, oli kuka oli. On lystikästä katseltavaa!
Sairaanhoitaja ainakin meillä tekee presiis samaa perustyötä plus sen päälle sairaanhoidolliset hommat.
Ja kaikki joutuvat keskustelemaan omaisten kanssa, kuka ikinä nokakkain joutuu.
Ja meillä ei ole ollut ikävää omaista vuosikausiin.
Elä turhaan pelkää.
Sinähän se asiantuntija oot.
Jos ei halua tehdä käytännön hoitotyötä ja olla ylipäätäänkään ihmisten kanssa tekemisissä, niin miksi hakeutua hoitoalalle? Ei voi valita hoidettavakseen vain herttaisia mummoja joilla on ystävällisiä ja ymmärtäväisiä omaisia. Haasteita tulee olemaan jos hoitoalalle aikoo.
Ei kai sitä pelkää niin paljon sitä NOKAKKAIN omaisen kanssa keskustelua, mutta puhelimitse on eri juttu. Puhelimessa monet ihmiset tuppaavat olemaan tosi ilkeitä, kasvokkain ei monikaan tohdi. :( Sitä vaan aattelin, että eikö se puhelintyö nyt ainakin kuulu sairaanhoitajalle???? Minusta niin olisi luontevampaa.
Kyllä kontaktit omaisiin on ihan positiivisia. Ja joskus on tietty haastavia keskusteluja. Mutta ne omaiset ainakin käy ja välittää vanhemmistaan. Ja välillä on sitten joku, jolla on mielenterveydellisiä ongelmia. Ja niillä on sit jo lääkityskin päällä.
Joskus tekis kyllä mieli poistua, kun omaiset sättää ympärillä, Mutta mulla se nyt tuppaa vaan meneen toisesta korvasta. Ja mitään ei kannata ottaa henkilökohtasesti. Huono käytös viestii aina omaisen pahasta olosta.
Omaisten osallistuminen toisaalta helpottaa tyäntekijän arkea. Ja asiakkaat monesti unohtaa murheensa, kun voi kertoo unohtelevaiselle, että omainen kävi.
Ja kortteja ja kuvia on hyvä näytellä. Muistoja ja sopivia virikkeitä. Tsemppiä sinulle. Ei sulle kait nyt heti tyrkätä paljoo omia asiakkaita. Ja tutustut omaisiin pikkuhiljaa. Koska monet asiat hoidetaan tiimeissä. Työ painottuu hoitotyöhon ja ruuan antamiseen, pesemiseen ja pukemiseen. Lisäksi tehdään töitä koneella. Käyttöösi saat kait verenpaine mittarin ja puhelimen. Paikasta riippuen. Päivystyspuhelinta pitää yleensä ne, jotka tuntee asiakkaat.
Kyllähän tk paljon hoitaa puheluja. Mutta kyllä lh:t sopii myös asioita lähinnä se hoitaa, kenen toimenkuvaan se kuuluu.
Ohjaa ne keskustelut työpaikan hankalimmalle sh:lle.Pääsääntöisesti se heille kuuluukin.Heillehän maksetaan montaa sataa euroa parempaa palkkaakin!
Tietenkin omaisia kohdataan, you silly :) Tilanteita voi olla esim. lääkkeiden vaikutuksista kertominen ja vaikuttavuus yms. tai surutyössä mukana oleminen ja sitten voi olla, kun asiakas käy lääkärillä, kuuntelee vakavana ja vastaa "ok, ok, ok,... " niin seuraava kysymys voi olla lähärille, että mitä lääkäri tarkoitti sillä ja sillä...
Tietenkään et voi mennä hölisemään ihan mitä sattuun, vain faktaa ja pelisilmää käyttäen, jos et osaa/jaksa/halua, niin ohjaa asiasta mahdollisesti kertovalle.
Miksi pelkäät kohdata omaisia? Ihmeellistä...tässä työssä tulee vastaan joskus ikäviäkin tilanteita, mutta kyllä ne omaiset on pääasiassa mukavia samoin asikkaat. Ammatillisuutta.
Ei ole mitään ihmeellistä pelätä omaisia. Mutta pois mukavuusalueelta rohkeasti epämukavuusalueelle, kaikesta työssä ei voi 100% tykätä, mutta pääset tuon asian yli vain kohtaamalla tilanteet omaisten kanssa.
Voi olla ettet jatkossakaan pidä omaisten kohtaamisesta, mutta et ole ainoa:)
kuitenkin pystyt siihen ja voit nauttia työn muista osa-alueista.