Kerma

Toki perinteinen lohikeitto löpäyksellä kermaa on hyvää! Vaan muitakin tapoja kokeilen mielelläni, ehkä monien hyvien ruokaohjelmienkin ansiosta tv:ssä.
James Olivier'in hauska tapa miehisen reilusti käsitellä aineksia inspiroi viimeksi:D Kurkun pitkät viipaleet asettuivat kivasti perunankuorimaveitsellä viipaloiden ihanaan kekoon.

Alla astiassa oliiviöljyssä mausteet ja soijatilkka, kaksin käsin nopea sekoitus, ja sitten liuskojen pyörähdys keoksi!

Lohikeiton teen mieluimmin tätä nykyään kirkkaaseen liemeen, tarjonnan runsautta on varhaisipuleista tilliin, persil, basiliikkaan.

Uudet porkkanatkin pilkottaa keiton värisinfoniassa, jos ei juhlista sitä katkaravun pyrstöillä.

On minulla eräs paistinkastike, jota en ilman kermaa tekisikään, myönnettävä kun on, etten ole järin ihastunut valmiisiin ruokakermaseoksiin.

Murustelen mieluimmin Aurajuuston loppumurenat kastikkeen joukkoon, tai useimmiten pieneen paistoliemeen pannulla.

Tänään onkin sardiini pääateriana, salaattiainekset löytyy penkasta, kanamunia on kotona,...nyt stop :D sormet!

Hyvä kun kirjoitit kermasta, muistin ottaa sienet sulamaan, tänään herkutellaan sienisalaatilla sillä viimeisellä 'nyytillä' jonka eilen löysin sattumalta.
Smetana olisi sopivampaa, vaan saan sen kotikonsten hiukan muunneltua,
nyt vain pitää toivoa että nä'mä uudet perunat eivät ole mudan makuisia, kugten ruotsalaiset viimeviikkoiset.

Kerman kera kun saa kaksinverroin makoisampaa, ei aina voi kaloreita laskea.

Sienet, sipulisilppu ja kerma kuuluvat ainakin yhteen,
ovat enemmän kuin osiensa summa.

Syntymäpäiväkakku näihin aikoihin on usein kermavaahdolla ja mansikoilla koristeltu.

Ruokakermojen idea on se, että niillä saa sakeutta kastikkeisiin ja niissä maustettuja ,on jopa 4-prosenttisia, mutta mikä keinotekoisuuden maku ja koostumus ! Käytän aitoa kuohukermaa, jos käytän, ei sitä joka ruokaan tarvitse holvata. Yrteillä saa tosiaan makua ja paljon käytän myös aurinkokuivattua tomaattia esim. pastakastikkeissa. Kesäkeittoon voin lisätä tuorejuustoa, sienikeittoon Koskenlaskijaa sulamaan ja kasvissosekeittoihin ja borssiin smetanaa nokareen pinnalle, kun keitto on lautasella. Kukin saa lisätä sen verran kuin "sielu sietää". Muistatteko vielä lapsuuden salaattikastikkeen : löysäksi vatkattua kuohukermaa, siihen ripaus suolaa, sokeria ja etikkaa, pilkottua keitettyä kananmunaa murusina. Pelkkä lehtisalaattikin ja ohuet retiisiviipaleet seassa sen kanssa maistui ihanalta , jos tomaatit ja kurkut eivät olleet vielä valmistuneet. Salaattia oli aina kasvamassa jo aikaisin kasvilavassa ja uusia siemeniä kylvettiin kesän mittaan, kuten retiisiäkin.

Mansikkakakkujen sesonki saatiin etuajassa , ja leivon aina naistenviikolla Brita-kakun, jossa on kakkulevyjen päällä rapeaa marenkia mantelilastuin koristeltuna, levyjen välissä kermavaahdon ja rahkan sekoitusta ja paljon viipaloitua mansikkaa, koristeena kokonaisia mansikoita ja ruusun kukka. Nyt kukkivat Mustialan ruusut sopivasti ihanan sitruunantuoksuisina. Vaniljakermajäätelöä ja mansikoita söin eilen, ehkä tänäänkin...pitää jostain muusta sitten vähentää kaloreita, taidanpa keittää tänään kesäkeiton maitoliemeen lounaaksi.

Aito kerma on parasta lisä-aineita ei ole.Käyttänyt olen noin 5 vuotta kaikkiin mahdollisiin ruokiin -.en karjalanpaistiin sekä muitakin joihin ei sovi.

Lääkärin määräyksestä joudun välipaloja syömään 3 tunnin välein,joten valion raejuusotoa ja loraus kermaa ,pistelen reilun desin ne yhdistettynä välipalaksi.
Raejuustossa on proteiinia ja kermassa rasvaa muitakin arvokkaita aineita,joita kuiva heta tarttee.

Laktoosi-intoleranttina ei tee mieli minun, saati samanlaisen "poikani" lirautella eikä lorautella kermaa, eikä muita maitotuotteita mihinkään.
Jätskiä pitää joskus nauttia, eihän ilman sitä ole edes kesää.

Kaikki hyvä on nykyään epäterveellistä.

Maito on tärkeä raaka-aine, sitä tuottaa lehmä, tuo surusilmäinen ynisijä. Mikä näky kun se utareet heiluen laitumelle kirmaa.
Jos on kermoja monenlaisia, niin on muitakin maitoperäisiä tuotteita, pystymmekö edes laskemaan lukumäärää. Tarkkana saa olla maitotölkkienkin kanssa, ettei aikomasi kevytmaito olisikin joku proteiini- laktoositon ym-maito.
Niin on iso kirjo myös hapanmaidoissa ja sadoissa sorteissa juustoja. Liekö nuo kermalajikkeet muunoksineen tulleetkin viimeisinä.
Joskus ajattelee, jotta älkää nyt enää lisää keksikö.

Tämä liittyy tuohon lehmään, tulipa mieleeni.

Olin lasten kanssa silloin kun olivat pieniä viikon verran lomailemassa sukulaisten luona, lapset ihastuivat lehmiin, mikä ihme silloin tykkäsivät maidosta ja kaikista maitotuotteista. Keskusteltiin mihin kaikkeen lehmiä tarvitaan ja käytetään, ja tuotteitahan on paljon.
Iltalypsyn aikaan lapset halusivat mennä avaamaan veräjän että lehmät saadaan lypsettyä, se oli riemullista, vaan eivätpä ne eläimet ymmärtäneet tulla, kun ei tuttu ihminen ollut veräjää avaamassa.

Lapset kiirehti pihapiiriin ja hengästyneenä huusivat jo tullessa jotain, talon emäntä huolestui kun lapsilla oli jotain tärkeää asiaa, rauhottumisen jälkeen yksi pojista sai sanottua ymmärrettävästi...ei ne tule ei, ne vaan juttelee!
Lehmät märehti ja lapset päätteli että ne juttelee.

Kaupunkilaiset käyttivät ammoisina aikoina Atlanta ja Vuokko kermaa kahviinsa, muistattekos?



j

Lorauttaa, löpäyttää ja holvata kermaa, naurattaa ja viehättää korvaa.
On tuo suomenkieli hauska, eri paikkakunnilta tulleiden kuvailuilmaisujen myötä.
Lorauttaa on tutuin, sitä käytettiin kotonani.

Miniäni sukujuuret ovat Karjalasta ja sieltä on jäänyt käyttöön löpäyttää, joka aikanaan huvitti korvaani.

Holvata kuulin ensi kerran Ramoonalta*, kuvaava sekin--- holvata nyt kermojen kanssa kuin missäkin hollissa :D

Hyvä oivallus lapsilta kukkiksen* kertomana, märehtijät juttelee!

Aletaan sanomaan mekin, kun joku märehtii samaa asiaa, sehän vaan juttelee, kun ei ole vielä valmista:D