Oon 14 v. ja olen kertonut kavereilleni olevani bi. Mutta mulla ei ole minkään laista käsitystä siitä miten voisin kertoa vanhemmilleni. Tai että kannattaako se edes!? Olen miettinyt kertomista noin 5kk:tta ja yrittänyt kertoa pari kertaa mutten ikinä tiedä mitä sanoa tai miten ne suhtautius siihen. Ja alksisko mun vanhemmat tarkkaileen kaikkee mitä teen mun kaverien kaa? Enkä vois olla enää rauhassa poika- enkä tyttökavereideni kaa.
Toisaalta haluan että mun vanhemmat tietäis, koska sitten se ois poissa mun päiväjärjestyksestyä. Ja voisin olla enemmän oma itteni niittenkin seurassa. Eikä tätäkään viestiä tarvis lähettää keskellä yötä...
Olkaa kilttejä ja kertokaa mitä mun kannattais tehä!
Toisaalta haluan että mun vanhemmat tietäis, koska sitten se ois poissa mun päiväjärjestyksestyä. Ja voisin olla enemmän oma itteni niittenkin seurassa. Eikä tätäkään viestiä tarvis lähettää keskellä yötä...
Olkaa kilttejä ja kertokaa mitä mun kannattais tehä!
Vastaukset 5
Vanhimmat
hidas mutta hyvä konsti kertoa on se että alat pikkuhiljaa puhumaan positiiviseen sävyyn yleisesti seksuaalivähemmistöistä ja haistelet heidän mielipiteitään.
Siiten jos he suhtautuvat hyvin, voit ehkä kertoa suoraan jos uskallat.
Jos taas suhtautuvat huonosti, prosessista voi tulla pidempi. siinä tapauksessa voit jatkaa varovasti juttelua ja tuoda esille positiivisia mielipíteitä ja kertoa sitten vähän myöhemmin.
Jos näyttää siltä että aihe on heille pahasti myrkyllinen, niin sitten kannattaa odottaa, että voit muuttaa pois kotoa.
Oletko sä kertonut sun vanhemmille? Jos oot miten meni :o?
olen kertonut ja mun kohallani vastaanotto ei ollut hyvä :(
kerroin tosiaan sillai kautta rantain kierrellen ja lopuksi annoin heille oikein kunnon esitelmän seksuaalivähemmistöistä luettavaksi.
Oli niillä viimeinki alkanu hälytyskellot soida kun saivat sen esitelmän luettua. Sitten oli hieman helpompi äitille kertoa puhelimessa että ei kannata vällttämättä odottaa miniää tulevaksi. :D
No äitillä pääsi muutamia sammakoita suusta, mutta ei se kuitenkaan mua ihan maan rakoon haukkunu.
Isällä sen sijaan on asian kans vieläin sulattelemista, se ei suostu puhumaan koko aiheesta ja väittää ettei häntä kiinnosta miettiä sitä asiaa( valehtelee).
Kummankin kans on kuitenkin välit säilyny, tosin isästä oon ollu jo monta vuotta jokseenkin vieraantunu, äidin kans tulen paremmin toimeen.
Kirjottelehan tänne, jos jotain tapahtuu, näitä on ihan mielenkiintosta joskus lukea :)
Miks tarvis kertoa?
Näkevät sitten jos ja kun siulla on suhde oman sukupuolesi kanssa.
Ei tarvikkaan... ainakaan vielä... Mutta haluan kertoa sen, ettei käy niin että ne saa tietää sen jotenkin muuten (joka oletettavasti olisi pahempi). En halua elää epävarmana ja miettiä tietääkö ne vai ei. Mutten kuitenkaa ryntää kertomaan mitään suin päin vaan teen (juuri niin kuin 20bi sanoi) pientä valmistelua tulevaa varten ja varaan paljon aikaa. Enkä muutenkaan aloittanut tätä keskustelua sillä mielellä että kertoisin huomenna:)