Olen terveydenhoitaja-opiskelija ja teen opinnäytetyötäni, jonka aihepiiri tarkastelee perhettä. Haluaisin mielelläni teidän määritelmiänne asiasta. Eli kuinka määrittelisit käsitteen perhe?
Olisin kiitollinen asiallisista vastauksista.
Olisin kiitollinen asiallisista vastauksista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Perhe: Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot, joilla ei ole lapsia.
ME olemme ns. uusperhe. Olemmeko uusperhe 10 vuodenkin kuluttua? Milloin meistä tulee "normaali" tai edes "vanha" perhe?
Meillä on siis sinun, minun ja yhteinen lapsi. On kotoa pois muuttanut, kotona vielä asuva(t) ja viikonloppulapset.
Meioän perhemääritys - keitä henkilöitä tähän perheeseen kuuluu - riippuu kokonaan siitä, kuka määrittelee.
Jos kysytään lapsilta, kaikilta saisi erilaisen vastauksen. Jos kysytään anopilta, vastaus on erilainen kuin minun, ja minun vastaus on erilainen kuin miehen.
Kun tajusin, että mieheni perheeseen kuuluukin eri määrä ihmisiä kuin minun perheeseeni, loukkaannuin. Ja muutin omaa käsitystäni meidän perheestä.
Meidän lapset ovat siis:
A : minun esikoinen, joka asuu omillaan eikä ole koskaan asunut tässä uusperheessä
B : minun kuopus, joka asuu kotona
= edellisestä liitosta, keskenään täyssisaruksia
C : miehen lapsi, esikoinen, asuu äidillään, käy tapaamisilla
D : Miehen lapsi, kuopus, asuu äidillään, käy tapaamisillaan
= edellisestä liitosta, keskenään täyssisaruksia
E : meidän yhteinen lapsi
-- --
Arkea elää yhdessä siis minä, mies, B ja E.
C ja D tulevat sovituille viikonlopputapaamisille, jolloin tässä huushollissa on yht. 6 hlö:ä, minä, mies, B, E, C ja D. Vuodepaikka on kaikille, mutta oma reviiri ja tila on pienin D:llä ja C:llä, asunnon ahtauden takia.
A käy kylässä, joskus myös yökylässä. Antaa C:lle ja D:lle joskus lahjoja ja ylläreitä, kun esittelytuotteita on saanut.
--- ---
C ja D määrittelevät (ykkös)perheekseen sen äitikodin, jossa asuvat he kolme.
Lisäksi on tämä (toinen) perhe, johon kuuluu he kaksi, isi ja E. Nämä henkilöt he piirtävät paperille ja nämä nimet laittavat anopille = mummolle menevään kirjeeseen.
D mieltää myös B:n joukkoon/perheeseen kuuluvaksi, mutta C on eri mieltä ja D on aina samaa mieltä kuin C.
Minä olen joskus huomioituna myös, viimeaikoina en.
A:n mielestä hänen perhe on minä, hän ja B, ja "ai niin tietenkin" E. Mies kuuluu A:n mielestä minun perheeseen, ei hänen.
Anoppi puhuu "kallen perheestä" johon kuuluu tämä Kalle-mies/isi itse, minä, C, D ja E. Ja "ai niin, B on myös tervetullut..."
Tottakai hän aina tervetullut ja anoppi kyselee paljon mitä B:lle ( A:llekin ) kuuluu, mutta perhemääritelmässä tahtoo vaan unohtua.
Mies määrittelee perheekseen itsensä lisäksi minut ja lapsensa D, C ja E. Tässä järjestyksessä.
MInä ajattelin aiemmin, että perhe olemme me kaksi aikuista ja kaikki nämä lapset - jotka ovat paikalla enemmän tai vähemmän aikaa kuukaudesta, yhtä aikaa tai eri aikaa, mutta jotka kuitenkin huomioimme esim. ruokaostoksia tai matkasuunnitelma tehdessämme yms. Mutta kun miehen perhekäsitys selvisi, totesin, ettei minunkaan sitten tarvitse huomioida tai tunnetasolla ajatella hänen lapsiaan omaksi perheeseni. Minun perheeni on siis minä ja minun lapseni A, B ja E, jotka ovat ensisijaisia esim. rahankäyttöäni ajatellen. Ruokaostoksissa kuitenkin huomioin myös D ja C, joskin nykyään huonommin. Enää ei ostoskärryssä ole heidän lempparijugutteja automaattisesti, mutta A:n tullussa kylään valmistan hänen lemppariruokansa.
Hän kuitenkin käy meillä paljon paljon harvemmin kuin C ja D !
-- --
Perhemääritykset eivät tarkoita sitä, etteikö "perheeseen kuulumatonta" huomioida. Esim. mies ja B viettävät paljon aikaa yhdessä ja heillä on hyvä kaverisuhde.
Kun B muuttaa kotoa pois, perhekäsityksemme muuttuu varmaankin taas.
mun mielipide on et jos asutaan kimpassa siitä jo muodostuu perhe, jossain määrin ainakin
kelassa jo kysytään kuinka monta kuuluu ruokakuntaan, kun hakee esim. asumistukee tai yms...
eli kaksi tai useampi on mielestäni PERHE.
onhan sinkuillakin tietty perheet vaix ei asutakkaan saman katon alla.
Hmm...
heitit pahan kyssän...
viihtyisä työpaikkakin voi tuntua jollekin kuin perheeltä!
yks lapseton mummo kutsuu iseään ja kissaansa perheeks, et vähän on niinku kenelt kysyy!
nii, ja kun kaksi samaa sukupuolta olevaa asuu kimpassa, rekisteröityneenä, nekin on perhe, mutta jos he ovat ystäviä, he eivät ole?..mutta jos he asuvat yhdessä 20 vuotta, ovatko he silloin jo perhe? Eli, voivatko ystävät kutsua toisiaan perheeksi? :D
Kiitos vastauksistanne, lisääkin saa laittaa. Itseäni rupesi kiinnostamaan perheen määritys, kun asiaa rupesi oikein pohtimaan. Tuntui, että käänsi asian miten päin vaan, aina joku perhemuoto jäi huomioimatta. Nyt voin varmaan kirjoittaa opinnäytetyöhöni, että niin monta on määritelmiä perheelle kuin on ihmisiä, joilta asiaa kysytään.
Itse olen lähinnä uusperhemallistosta kotoisin, joten minun perheeseeni kuuluu oman käsitykseni mukaan nykyinen mieheni, omat lapseni, jotka asuvat kanssamme ja minä itse. Nykyisellä miehelläni ei ole omia lapsia.
Jatketaanpa pähkimistä, tuntuu löytyvän hyviä kommentteja kaikilta ja uudet mielipiteethän aina avartavat näkymiä! Hyviä syksyjä kaikille perheellisille ja perheettömille !!!! :))
Perhekäsitys, etenkin uusperheissä ja eron jälkeen, on varmaankin aika tunnepitoinen juttu. Joku tuolla toisaalla sen määrittelikin: toinen huolehtii minusta aina, vaikka mitä tapahtuisi.
Esimerkkinä uusperhe - ihan oikeasta elämästä tämä siis!! :
Perheeseen kuului äiti ja hänen kaksi lastaan ja äidin (uusi) aviomies.
Äidin mielestä perhe olivat he kaikki neljä. Mutta mies sanoi, että hänen perheeseensä kuului hän, vaimo ja toinen lapsista. Toinen ei. Sen toisen kanssa hänellä oli aina napit vastakkain koska hän ei voinut sietää murrosiässä möykkäävää nuorta.
Pariskunta erosi myöhemmin.
Ja tämä on ihan oikea, todellinen tilanne.
Määrittelin tuossa omaa perhettäni vähän jokaisen perheenjäsenemme näkökannalta. Kyse on siis tunnesiteestä. Ei "jääkaappiteoriasta", ei biologiasta/genetiikasta, ei siitä, mikä MINUSTA on oikein tai mikä on MINUN mielipiteeni, vaan siitä miten itse kukin tunnetasolla perheensä määrittelee.
Ydinperheessäkin joku voi tuntea että ei kuulu siihen perheeseen, jossa asuu ja elää ; kokee olevana ulkopuolinen perheessään. Esim.siitä syystä että kokee jäävänsä vähemmälle huomiolle tai kokee olevansa eriarvoisessa asemassa muihin sisaruksiin nähden, tai puoliso kokee olevansa ulkopuolinen..
Ja TUNNE on aina oikea ja aito tunne. Vaikka se ulospäin näyttäisikin eriltä.
on vaikea hyväksyä, tietyssä iässä.
elettiin pitkään kolmisin siskon ja äidin kanssa, minulle tuli vauva. eli perheemme kasvoi kahdella, sitten äiti löysi mukavan miehen ja menivät oikeen naimisiin.
olin saanut kauan kaipaamani isäpulen, mutta
huomasin lapsellisuuttani tai jotain en hyväksynyt häntä ydin perheeseen mutta kutsuin hänen lastaan kyllä siskokseni.
minulta kysyttiin joulun aikaan montako teitä viettää perhe joulua ja sanoin että mun oman perheen lisäksi tulee mummi ja kaksi sisartani perheineen.
mitään kaunoja ei minun ja isäpuolen väliin ei ole ilmennyt, en tie mistä moinen ajattelu minun päässäni. Eli pidän ydin perheenäni myös siskojani ja äitiäni.