Ennakkoluulot

No ne annakkoluulot ovat jostakin syntyneet, eivät ole ihan tuulesta temmattuja tässäkään rodussa... valitettavasti.

Rodusta on viime vuosien aikana kuulunut julkisuudessa paljon ikäviä uutisia, milloin rottweiler on purrut toista koiraa ja milloin ihmistä todella ikävin seurauksin. Ei ihme jos rotumme saa huonoa mainetta. Rodussamme on paljon ongelmia luonteen suhteen ja siksikin nykyinen luonnetta testaava pakko rekisteröinnin ehtona on enemmän kuin tervetullut! Rodun luonteen ongelmiin tulee havahtua ja puuttua isosti. Jalostukseen käytettävän koiramateriaalin tulee edustaa vahvahermoista ja tasapainoista rottweileria. Toinen ongelma on tietenkin se, että rotikoita päätyy aivan vääriin koteihin ja väärille omsitajille. Osa ottaa ison ja pelottavan näköisen koiran oman egonsa jatkeeksi eikä välitä kouluttaa koiraa. Toiset taas eivät osaa tai halua kouluttaa. Ja kouluttamaton rotikka on aikapommi... Kolmanneksi rekisteröimättömien, sekarotuisten määrä (joita väitetään rotikoiksi ja jotka ehkä näyttävät roikoilta) on kasvanut. Niiden luonteesta tai terveydestä ei kukaan voi sanoa mitään, koska niiden taustoja ei tiedetä. Sitten julkisuudessa näitä sekarotuisia paperittomia väitetään rotikoiksi kun ne jotakin pahaa tekevät, vaikka ne eivät sitä olekaan.

Rotikka ei ole kaikkien koira. Parhaimmillaan se on uskollinen ja lojaali sekä vahvahermoinen koira myös lapsiperheeseen. Kaikki yksilöt eivät sitä kuitenkaan ole, jos hermot eivät ole kunnossa. Mikään koira ei myöskään automaattisesti sovi lapsiperheeseen, vaan vaatii hyvän ja johdonmukaisen kasvatuksen.

Ennakkoluuloja on paljon ja ymmärrän mistä ne kumpuavat. Omalta osaltaan jokainen roton omistaja voi olla kumoamassa niitä ennakkoluuloja kun se oma roto on hyvin koulutettu ja hallinnassa.

Nythän on niin että vanhempi kansa erityisesti tietävät ja luulevat rotikan olevan salakavala ja agressiivinenkin,niin oli ennen kun rotikka oli oikea koira vartija koira,tälläisenä se tunnettiin.

Nykyään se on jalostettu kesyksi virkaatoimittamattomaksi koiraksi,jalostettu sellaiseksi suomessa ettei siitä ole kuin sohvaperunaksi verrattuna entisiin alkukantaisiin rotikoihin.

Kasvattajat eivät osanneet jalostaa kuin seurakoiraksi,tällöin kyseinen rodun alkuperä on täydellisesti tuhottu,seurakoiraksi kelpaa kyllä mikä muukin seurakoira.

Itse katselin eri kenneleitä reilu viisi vuotta aktiivisesti ja selvitin sukutaustoja aika kauas,suurella osalla on perimässä epilepsiaa.

Jalostivat suvulta toiselle,siihen jäi rotikoiden hankinta ja siiryin alkukantaisempaan venäjältä oleviin todellisiin vartija koiriin.

Älkää luottako!se kiltti koira voi tehdä mitä vaan.lukekaa jos kantti kestää.(ei lapsille)!!!!!!

Rottweiler ei ole ylleensä sosiaalinen muita koiria kohtaan, joten se ei sovellu koirapuistokoiraksi. Vuonna 2012 rottweiler tappoi Helsingin koirapuistossa pomeranian-rotuisen koiran (lähde). Vähän myöhemmin poliisi takavarikoi kyseisen tappajarottweilerin, joka saatetaan määrätä lopetettavaksi (lähde). Vuonna 2013 puolestaan eri rottweiler tappoi beaglen Porussa (lähde). Tervepäinen ja hyvän kasvatuksen saanut rottweiler on luonteeltaan lujahermoinen, rauhallinen ja tasapainoinen. Mutta tosiasiassa jotkut rottweilerit ovat luonteeltaan erittäin aggressiivisia ja ne voivat hyökätä lähes täysin varoittamatta ja purra yllättäen. Lapsia ei tule jättää keskenään ystävällisenkään rottweilerin seuraan, koska koira saattaa tulkita äkillisiä ja yllättäviä tilanteita omasta näkökulmastaan.

Rottweiler on tappanut ihmisiä pitbullin jälkeen toiseksi eniten:

Vuonna 2002: 6 rottweileria tappoi naapurin 10-vuotiaan lapsen.

Vuonna 2005: Oman perheen rottweiler tappoi perheen 4-vuotiaan lapsen. Isovanhempien rottweiler nappasi 16 kuukauden ikäisen vauvan äitinsä sylistä ja tappoi tämän. Kaverin perheen rottweiler tappoi 6-vuotiaan kylässä olevan lapsen. Vuokraisännän rottweiler ja rottweiler-sekoitus tappoivat 32-vuotiaan, joka ehti asua vuokralla koiran omistajan ja koirien kanssa muutaman kuukauden.

Vuonna 2006: Isoäidin rottweiler tappoi 11 kuukauden ikäisen lapsen. Kylässä olleen sukulaisperheen rottweiler tappoi 4-vuotiaan lapsen. Oman perheen rottweiler tappoi 3-vuotiaan lapsen. Naapurin rottweiler tappoi 2-vuotiaan lapsen joka oli mennyt koiran omistajan pihalle. Oman perheen rottweiler ja pitbull tappoivat 3-vuotiaan lapsen. Naapurin karannut rottweiler tappoi 2-vuotiaan lapsen. Oman perheen rottweiler tappoi 2-vuotiaan lapsen. Oman perheen 2 rottweileria tappoivat 2-vuotiaan lapsen. Tyttöystävän 2 rottweileria tappoivat 40-vuotiaan miehen.

Vuonna 2007: Oman perheen 2 rottweileria tappoivat juuri adoptoidun 6-vuotiaan lapsen. Karkuteillä ollut rottweiler tappoi 18 kuukauden ikäisen lapsen. Naapurin rottweiler tappoi 5-vuotiaan lapsen joka meni naapurin pihalle. Kylässä oleva rottweiler tappoi 4 kuukauden ikäisen vauvan kun äiti laski vauvan lattialle lämmittääkseen tälle maitoa.

Vuonna 2009: Kasvattiperheen 2 rottweileria tappoivat 4-vuotiaan lapsen. Naapurin rottweiler tappoi 4-vuotiaan lapsen joka meni naapurin pihalle.

Vuonna 2010: Isäpuolen rottweiler tappoi 4-vuotiaan lapsen. Oman perheen kaksi uutta rottweileria tappoivat 8 kuukauden ikäisen lapsen. Oman perheen rottweiler tappoi 3 kuukauden ikäisen vauvan sillä aikaa kun äiti pesi perheen toista koiraa.

Vuonna 2011: Naapurin kaksi rottweileria tappoivat 66-vuotiaan uhrin pihalla. Koirat hyökkäsivät myös omistajansa kimppuun tämän tullessa hätiin. Oman perheen 2 rottweileria tappoivat 3-vuotiaan lapsen.

9.10.2012 rottweiler hyökkäsi Ruotsissa lapsen kimppuun, eikä paikalla olleet aikuiset ihmiset (joita oli monta) meinanneet saada tätä voimakasta koiraa irrottamaan puruotettaan lapsesta.

http://koirarodut.suntuubi.com/?cat=92

Täytyi ihan tarkastaa että onko oikealla palstalla kun luki varoittajan ja miuistuttajan kommentit. Eivät ainakaan omaan koiraani päde.
Koita ei ole alkuunkaan dominoiva eikä agressiivinen. Kyllä koirasta hieman vahtiviettiä löytyy, mutta ei siitä vahtikoiraksi ole. Kaikkia vieraita kohtaan koira on kovin avoin. Sosiaalistamattomuudella saa monen muunkin koirarodun yksilöt pilattua.

Mutta ennakkoluuloihin olen kovin usein kyllä törmännyt. Jotkut ihmiset vaihtavat vastaantullessa puolta ja erilaisia kommenttejakin olen kuullut, vaikka koirani ei hauku, rähise eikä vedä hihnassa. Kävelee vierelläni nätisti kaikista vastaantulijoista ohi.

"Eivät ainakaan omaan koiraani päde."

Suurin virhe on juuri tuo sanonta,eivät ainakaan omaan koiraani päde.

Edellä mainitut murhe näytelmät eivät ole tahallisesti aiheutettuja vaan usean rotikan toimenpide,omistajat tietenkin ajattelin samoin kuin sinä,minun koira ei tee jne.....

Olen nähnyt itse kun rotikka on kaupungilla niin sanotusti hyvin koulutettu,rauhallinen normaali tilanne ja hups heijaa käykin vieraan pienen pojan siis vieraaseen pieneen poikaan kiini,näky karmea ,kymmenkunta miestä menee repimään koiraa irtii,ja lapsi leijuu kuin märkärätti pitkin katuja,näin ei tuollakaan koiralla pitänyt käydä ja saatikka syyttömälle lapselle,omistaja ei yksinkertaisesti vahtinut koiraa ja pitänyt remmiä tiukalla vaan päästi koiran hivenen liian kaus polvestaan ja peli oli siinä.

Tässä kohtaa on mielestäni hyvä muistaa että rottweiler, niinkuin rottweiler-mami sen ilmaisi, ei ole jokaiselle sopiva rotu.
Mutta oikeissa käsissä erittäin hyvä ja lempeä koira, myös lapsille.

Suntuubin kootut teokset, missä oli näitä surullisen kuuluisia tappolistoja on luettu moneen kertaa.

Suomessa rottweiler on tappanut ,valitettavasti, yhden ihmisen.
Kakki muut ovat tapahtuneet kuolemat ovat suomen rajojen toisella puolen.
Mielestäni se kertoo jo paljon, koiria on otettu valitettavin seurauksin osaamattomiin käsiin.
Joko egon jatkeeksi tai vain muuten täysin sopimattomiin koteihin.

Terve,tasapainoinen,koulutettu rotumääritelmänsä mukainen rottweiler, ei hyökkää kenenkään kimppuun ilman todellista syytä.

Kuolemantapaukset, ja hyökkäykset yleensä ottaen ovat aina surullista luettavaa.
Varsinkin jos uhrina on ollut pieni lapsi.

Enkä myöskään allekirjoita että rottweilerissa on poikkeuksellisen paljon luonnevikaisia yksilöitä.
Uskon itse että on vain poikkeuksellisen paljon ihmisiä, mitkä ottavat koiran, minkä tarpeita eivät pysty täyttämään ja myös koiran varhainen monipuolinen sosiaallistaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Lonnollisesti puollan myös luonne testausta mutta koe silti että koiraan vaikuttaa eniten sen kokemukset ja kasvu että elinympäristö.

Monet kodinvaihtajat ovat tulleet eri koiriksi, eri omistajalla.
Luonnevikaisiksi väitetytkin,ovat jotkut viettäneet viimiset vuotensa lapsiperheissä.

Ymmärrän yksilön leimaamisen, mutten koko rodun.

3 tuttavaani ovat purreet kultainen noutaja, se lempeä lapsiperheen koira.
Viimeisellä uhrilla tuli vakavia vaurioita kasvoihin,
Tunto ei välttämättä koskaan palaa osaan kasvoissa.

Itsekin sellaisen aikaisemmin omistaneena, tiedän ettei sekään välttämättä ole se hyvä hermoisin koirarotu.

Mikään rotu ei automaattisesti sovi tai ole vähemmän sopiva lapsien keskelle.
On vain koiria jotka vaativat enemmän pysyäkseen henkisesti ja fyysisesti terveinä.

Minkään rodun ei voi luvata olevan lapsiperheen rotu, koirat kyllä sopeutuvat lapsiin. Mutta onko lapsiperhe valmis sitoutumaan aktiivisen koiraan moneksi vuodeksi,
Ja ovatko lapset opetettu kohtelemaan eläimiä, kuten niitä kohdella kuuluu.

Meidän lapsemme eivät koiralla ratsasta ta kiipeile.
Sitä ei revitä, tönitä tai pakolla halita.

Kyllä se lempein koirakin joskus suuttuu, jos piinaa jatkuu kerrasta toiseen.
Ei koiran tarvitse kestää mitä tahansa,
Mutta terve koira kestää usein hautaansa asti lasten toistuvat kiusankohteeksi joutumiset.

Näissä ajatuksissa tällä kertaa..

Hei,
kirjoituksesi auttoi ainakin minua suhtautumaan avoimemmin omiin ennakkoluuloihini.

Olen eläinrakas ihminen. Uskon, että omat ennakkoluuloni ovat syntyneet koiran ulkonäöstä. Se on pelottavan näköinen koira. Tämä on käsittääkseni ollut tarkoituksenakin rodun jalostuksessa.

Toinen syy on se, että tietynlaiset ihmiset, ehkä juuri nämä "mätämunat", ottavat rotikan koirakseen, eivätkä osaa kouluttaa sitä. Koira kasvatetaan pökittämään omistajan itsetuntoa, ja se on ylivartioiva ohikulkijoiden suhtee, Naapurissakin oli tällainen tapaus. Alussa olin ennakkoluuloton ko ihmistä ja koiraa kohtaan, mutta kun aloimme rauhassa tutustuttaa koiriamme toisiinsa (seisoimme vain noin 8 metrin etäisyydellä toisistamme), niin huomasin miten rotikka alkoi käyttäytymään uhkaavasti, enkä sitten uskaltanut viedä "rääpälettäni" koiran lähettyville. Myöhemmin näin, että koira todella käyttäytyi uhkaavasti toisia koiria ja ihmisiäkin kohtaan. Omistaja oli ylpeä tästä vallankäytön välineestään.

Aikaisemmin pelkäsin dobermanneja. Eräs lähituttu hankki dobermannin ja tämä tuttavuus muutti täysin pelkoni. Eli ilmeisesti täytyy kokea lähituttavuus rotikan kanssa, ennen kuin ennakkoluulot murtuvat.

PS Siitä huolimatta; on tosiasia, että rotikka on pelottavan näköinen.

Näkyyhän tuota ennakkoluuloa täälläkin kommenteissa.

Minulla on 4 rotikkaa perheessä jossa on 4 alaikäistä lasta, nuorimmat 3 ja 6. Tuo vanhempi poika on ollut hieman kovakourainen ja yhden kerran on vanhin koira rähähtänyt, mutta koska aikuisia, myös itse olin paikalla ei tullut edes naarmuja.

Rottis vaatii, kuten kaikki koirat, johdonmukaista johtajuutta, mitä monet lapset, eikä kaikki aikuisetkaan, pysty toteuttamaan. Yleensä näen pienillä roduilla enemmän ongelmia, koska "eihän ne ketään satuta". Rottis, kuten muutkin isot vartiakoirat ovat reviiritietoisia ja puolustavat laumaansa. Tästä tosiasiasta ei pääse mihinkään. On lauman johtajan/johtajien (=kaikki perheen ihmiset) tehtävä kertoa koiralle kuka on tervetullut. Ei koira sitä muuten tiedä.

Toinen tärkeä asia on oppia lukemaan koiraa. Koira voi hyökätä nopeasti mutta ei koskaan varoittamatta. On edesvastuuttomia omistajia jotka eivät kouluta koiraa, sosiaalista koiraa, joten miten he koskaan oppisivat lukemaan koiraa? Sitten kun asiat eskaloituu ja koira hyökkää niin "se tapahtui aivan yllättäen".

Minua on lapsena purrut pieni terrieri, karjalankarhukoira, sekarotuinen pystäri ja kaikki omistajiensa pihalla tai välittömässä läheisyydessä. Aikuisiässä ei koira ole minua koskaan päässyt puremaan, vaikka yrityksiä on ollut. Olen ollut tekemisissä, ennen rotikoita, sakemannien kanssa eikä kukaan ole koskaan purrut ketään. Aikoinaan kulki dopperi mukana valvontakierroksilla.

Meillä rottikset ovat perheenjäseniä, mutta myös suojelukoiria. Pihaa kiertää 1,8m aita ja koirat kyllä ilmoittavat kun ihmisiä tulee portille. Ne myös kertovat kenestä eivät pidä, mutta eivät ole koskaan jättäneet tottelematta käskyjä. Myös ihmisille pitää muistaa kertoa miten koiria lähestytään ja koira ei saa olla ylivirittynyt tutustuessaan uusiin ihmisiin. Emme asu Suomessa, vaan paikassa missä yksin asuva naisperhe on aina jonkin asteisessa vaarassa.

Koirat eivät pidä yllätyksistä. Omissani sen huomaan siitä että jos ovat takapihalla ja lasiovet ovat kiinni, niin jos vieras on päässyt sisään ilman että koira on sitä huomannut niin alkaa hirveä äläkkä, joka tosin laantuu yhtä nopesti kuin alkaakin kun koiralle kertoo että kaikki on ok.

Koira on monitahoinen eläin ja siihen rotuominaisuudet päälle. Väärällä kasvatuksella mistä tahansa koirasta saa vaarallisen. Väärää kasvatusta on myös luulla että koiraan pätisi samat säännöt kuin ihmisiin.

Iloisia ja hauskoja hetkiä vaan kaikenrotuisten ja kokoisten koirien kanssa!

Visto elukka se rotvailer.
Ensinnäki ne on kaikkein herkimpiä hyökkäämään pienempien koirien kimppuun.
Naapurilla oli aikanaan rotvaileri ja sitä pelkäsi koko seutukunta.Aina koitin minä, niinkuin monet muutkin valita eri lenkkireitin,kun missä tiedettiin tätä lenkittävän naapurin olevan.

Mutta onhan se niin,yhtään isoa koiraa , Rotvaileria,Tanskan Doggia ym ei ole täysin turvallista.Mihin niitä tarvitaan ???

Eläimiä tarvitaan ihan yhtälailla kuin ihmisiäkin ylläpitämään elämän monimuotoisuutta Telluksella...
Mitä tulee rotikoihin tahi mihin hyvänsä koiraan niin syyt aggressiiviseen käytökseen juontuvat poikkeuksetta taluttimen toisesta päästä,semminkin kun mielenvikaisuus eläinyksilöillä on ani harvoin synnynnäistä!

Onneksi olkoon! Olet osannut sosiaalistaa koirasi ja opettanut sille asioita. Itse pelkään enemmän koirien omistajia. En siksi että päälle kävisivät vaan kun ovat arvaamattomia. Olen joutunut nousemaan ison lumipenkan päälle oma koira selän taakse (ettei provosoi toista koiraa tuijotuksella) kun vastaantuleva pariskunta koirineen ei ymmärtänyt siirtää heidän koiraa penkan ja heidän väliin niin että päästäisi ohi ilman koirien kontaktia. Ei, he vain lähestyivät ja minä lumipenkan päälle "karkuun". Tulivat siihen ja puhuivat koiralle " Niin kovastiko sinä pelkäät, että menit emännän selän taakse". Vastasin tyynesti että me ei tavata hihnassa toisia koiria. Sitten toiset pitävät koiriaan vapaana ja antavat koiransa tulla perään kiinni tai tuovat hihnassa koiran mun koiran perään kiinni. Tai mennään oikealla tavalla ohi, mutta kohdalla laskevat koiransa sille puolelle missä minä olen koirineni alle metrin päässä. Sitten on nämä ihmiset, jotka antavat koiran päättää asioista. Tullaan mitään kysymättä kohti hihna löysällä ja ollaan loukkaantuneita kun pyydän ottamaan koiran lähemmäksi taluttajaa. Ei kukaan ihminen hyvällä katsoisi jos joku ventovieras meinaa kadulla tulla päälle tai hinaa itsensä kiinni sun ahteriin. Miksi siis koirat? Jos koira on agressiivinen, se joko pelkää, on kipeä tai sitä ei ole sosialistettu hyvin /koulutettu. Silloin vika on aina siellä hihnan toisessa päässä eikä koirassa tai sen rodussa.

Nonii.. no siis pitbulleja PELKÄÄN!!

Rottikset on söpöjä ;3 että koiran käytös on kiinni omistajan koulutuksista ja muista..

Rottweilerit on pelottavia, koska niiden luontainen vietti on se mikä on.. kohdalleni on sattunut omistaja, joka toistuvasti piti rotikkaansa irrallaan lähikuntopolulla, jossa ihmiset lenkkeilee! Kerran koira sitten lähti juoksemaan minua kohti ja panikkihan siinä iski! Omistaja kutsui koiran luokseen ja koira onneksi totteli. Kävin tulenpalavan keskustelun koiranomistajan kanssa ja loppuihan se irrallanpitäminen viimein, mutta ei ihan helpolla, huoh..

Pelkään isoja koiria, varsinkin jos niitä taluttaa pieni ihminen tai lapsi. Erityisesti pelkään noita lihaksikkaita isoja koiria, mutta invalidina minkä tahansa ison hoiran hyppääminen voi aiheuttaa paljon kipua, jopa murtumia. Vaivani ei näy päälle päin paljonkaan, ja pari kertaa olen saanut omistajalta haukut, kun olen pyytänyt ettei päästäisi vapaana juoksevaa koiraa lähelleni.
Asun alueella jossa koiria on paljon. Tienvarren nurmikot ovat täynnä jätöksiä. Joka lenkillä näkee ulostetta päkeltäviä koiria joita ulkoiluttaja odottelee, sitten jatkavat matkaa ja kasa jää siihen. Joskus tekee pahaa kun pikkulapset mellastavat samoilla paikoilla. Kerran nauratti, kun koiraansa ulkoiluttava nainen astui oman koiransa jätökseen. Koira kyllä sai sapiskaa ihan turhasta.

En ole koskaan tavannut koiraa, joak puree mennen tullen. Aloittaja on. Missähän hän on sitten liikkunut. Itse olen ollut paljon koirien kanssa tekemisissä, eri rotuisten ja eri kokoisten, ja ihmettelen että aloittaja on onnistunut kaikki nämä koirat tapaamaan. Aloittaja ensin puolustaa omaa koiraansa henkeen ja vereen ja sitten toteaa, että on nähnyt koiria jotka purevat mennen tullen, niin jospa ymmärtäsi että niin ehkä monet muutkin sitten. Ovat ilmeisesti liikkunet samoilla paikoilla jossa ne purevat koiratkin asustavat. Ja siksi pelkäävät aloittajan rotikkaakin. Kun niitä purevia koiria sitten on.

Kyllä minä tätä Paskervillen chihua huata pelkeen.

Pelkään niin paljon, että haluaisin syödä sen rakin.

mä olen the boss ja rottislikka 7v sen tietää.vilkas ja jäärä on mutta kiltti.ei tupata jos ei tykätä.rapsuttelijoita on paljon.

Aloittajalle:

Aikuiset syyllistävät koko rodun, koska niitä päätyy liikaa vääränlaisille ihmisille.

Rottweilerin ulkonäkö on varsinkin monien uroksien kohdalla sellainen, mikä herättää pelkoa tavallisissa ihmisissä. Siihen kun paiskataan agressiivinen käytös, niin se menee ja jää ihmisen alitajuntaan.
Tämän jälkeen tarvittaisiin kymmenen tasapainoista yksilöä tämän ihmisen rapsuteltavaksi, jotta negatiivinen kokemus unohtuisi mielestä.

Ratkaisu olisi koirakortti. Rotikan hankintaa suunnitelevalle ammattikasvattaja ohjeistasi koirien keskuudessa uutta omistajaa, mitä tasapainoisen koiran koulutus ja sosiaalistaminen vaatii.

Valtiolle lisää rahaa, koirakortti kaikille uusille koiran hankkijoille pakolliseksi ja rekkakoirakortti kennelin pitäjille.
Kasvattajat ja omistajat ne koirat pilaa, koskee kaikkia rotuja kokoon katsomatta.
Pienissä roduissa eniten häiriköitä ne vaan ei pysty ketään vahingoittamaan kunhan räksyttävät kaikelle mikä liikkuu tai edes haisee.

Minusta kaikista pahimpia koiria ovat ne pienet rodut. Useimmiten ne jotka ovat ottaneet ison koiran, ovat osanneet kouluttaa sen niin vahvalla kädellä että ongelmia ei synny. Oikeastaan juuri ne kilteimmät koirat ovat olleet niitä isoja.

Mutta auta armias ne pienet piskit, joita ei kouluteta hyvin pienen koonsa takia. Käytös on sellaista että jos koira olisi iso se pitäisi lopettaa. Aina pitäisi muistaa että koira on kumminkin susi, eikä mikään kapalovauva vaikka pieni olisikin. Ite näin tuon virheen ihan itse. Meillä on kolmikiloinen villakoira, joka ei pitänyt kasvaa isoksi ja ei kasvanutkaan. Minulle se ei temppuile, koska en sääli koiraa kasvatuksessa sen pienen koonsa takia. Silti esim. mummolleni se saattaa murista tai näykkäistä mikäli ei halua lenkille ulos. Toisin on toisen koiran kanssa, siitä piti tulla iso joten koulutin sen niin ihmistä kunnioittavaksi kun osasin. Se ei ikinä murise omille, eikä ikinä ole edes näykännyt. Paras koira mitä olen ikinä nähnyt, vaikka turhan lässykkä ja vellihousu onkin.

En koiraROTUA vaan kuspäisiä omistajia.
Täälläkin yks romani joka antaa rottweilerin riehua hihnassa. Hihna toistaiseksi on kestänyt, mutta entä jos pääsee irti. En halua olla lähelläkään..

Koira voi olla myös ns. adhd jota ei kouluta millaan kun vietti vie ja koulutus ei auta.

Koira on juuri niin hyvä, kuin taluttimen toisessa päässä oleva ihminen on sen kouluttanut. Totta on sekin, että monissa roduissa on koirien luonteet huonontuneet ja sen takia useat ongelmat ovat lisääntyneet. Myös nykyinen yhteiskunta on luonnut uusia vaatimuksia koirille. Koiran pitää olla hiljainen, rauhallinen,avoin,sävyisä ja kaikkia kohtaan ystävällinen....Entä ne rodut jotka aikoinaan jalostettiin aivan muunlaiseksi, kuin nyky-yhteiskunnan "ihanne"koira?
Silloin astuu kuvaan vastuunsa tunteva koiranomistaja, joka pitää huolen siitä ettei koira aiheuta käyttäytymisellään häiriöitä ympäristössään. Mutta valitettavasti tällaisia vastuunsa tuntevia koiranomistajia on nykyään yhä vähemmän. Yhä useammat ottavat koiran lemmikiksi, jolle puetaan vaatteita päälle ja unohdetaan täysin kouluttaminen.

Olen keski-ikäinen ja koiruus myös.parhaat vuodet menossa ja upea yksilö on.Kunnioitan rotua ja koira minua johtajana.Meillä luonteet osuvat yksiin.Ennakkoluuloja on mutta meihin tutustumisen jälkeen niitä on paljon vähemmän jos lainkaan.Silti eläin on aina eläin.Elämäni parhain koira,suuri ja lämmin sydän.En suosittelisi ensimmäisenä ensikertalaiselle kuitenkaan ihan jo pelkän koon puolesta.Luonnetta ja johdonmukaisuutta pitää olla myös ihmisessä jokaikinen päivä.

minä oiken en toivo koiraa riesaks kivahan se on ja puolustaa omaisia tiiät kyllä mitä tarkoitan ?

Seuraavat koirarodut ovat pelkoni kohteina:
- seisova sienikoira, tattimus tökötys
- jätkän seurakoira, rukkas spanieli
- siivouskoira, spickets spanieli
- sekä salakaatokoira joka laukauksen kuultuaan alkaa kasaamaan oksia ja latvuksia joilla voi peitellä hirvenruhon raktorin peräkärriin.

en pelkää mitään koirarotua.mutta sensijaan pelkään niiden aivottomia omistajia jotka ei tiedä koiran kasvattamisesta mitään.samoin en ymmärrä miksi suomessa myydään isoja palvelukoiria kerrostaloihin yms paikkoihin jonne ne ei kuulu.paras tapaus jonka tiedän on uros malamuti kerrostalossa.siitä koitettiin kasvattaa sisäkoiraa kosma sen emäntä inhoaa pakkasta ja lunta.

Etusivun "Pelkäätkö tiettyä koirarotua?" kysymyksen perusteella tulin tänne vastaamaan... Eli itse en niinkään pelkää mitään tiettyä rotua mutta vapaana juoksevat koirat vähän pelottavat. Niistä kun ei ikinä tiedä, eikä täälä päin ainakaan näytä olevan omistajansa hallittavissa.

Toinen kategoria on koirat, jotka alkavat haukkumaan, vetämään ja hyppimään ohikulkevia kohti. Oli se koira sitten iso tai pieni. Pelkoon vaikuttaa myös koiran omistajasta tullut ensivaikutelma. Esim jos vanhemmalla ihmisellä koira näyttäisi vetävän kovasti, kyllä siinä pieni pelko tulee, että mitä jos koira riuhtaiseekin itsensä irti... varsinkin jos käyttäytyminen näyttää olevan aggressiivista. Itse en siis omista koiraa, joten aggressiiviselta käyttäytymiseltä vaikuttaa juurikin haukkumisen ja vetämisen/hyppimisen yhdistelmä.

Yleisesti ottaen esim vaunuja lykkäävä perheenäiti rotikan (tai muunkaan "vaarallisen rotuisen" koiran kanssa liikkuva) ei herätä pelkoa. Uskaltaahan perhe pitää sitä koiraa lastensa lähelläkin. Mutta jos samainen koira olisi lenkillä vaikka teinin tai nuoren aikuisen kanssa, tai heiveröisen vanhuksen, niin heräisi mietelmä onkohan koiraa koulutettu ja pystyykö/osaako ulkoiluttaja pitää koiran hallinnassaan.

Se, että aina välillä uutisoidaan jonkun isokokoisen koiran hyökänneen ja purreen kuoliaaksi ei juurikaan vaikuta suhtautumiseeni mitään koirarotua (tai kokoa) vastaan. Faktahan on se, että pienetkin seurakoirat voivat purra, mutta niiden puremista ei uutisoida, koska ne harvemmin tekevät mitenkään pahaa jälkeä, edes lapsille.

Sitten vielä rotikoista.. itse olen saanut niistä hyvinkin rakastavan kuvan. Uskaltaisin sellaisen lapsiperheeseen ottaa, mutta pienten lasten kanssa en keskenään jättäisi, kun niistä lapsistahan ei ikinä tiedä mitä ilkeyksiä koiralle tekisivät. Mielestäni rotikat ovat hyvinkin lapsirakkaita ja sopivat seurakoiriksi mainiosti. Mutta tiedän kyllä tapauksen, jossa perheen rotikka pitää kerran tai kaksi vuodessa juottaa kaljalla humalaan, että stressitaso laskee. Siitä en kyllä tiedä, millaisessa ympäristössä koira elää, että voisiko omistaja tehdä jotain ettei stressiä edes tulisi.

Olkaa ylpeitä rotikan omistajat, teillä on upea koira :). Ja kuten tuolla joku jo aikaisemmin kirjoittikin, niin toivottavasti omalla hyvällä esimerkillänne saisitte ennakkoluuloja muutettua!

KOIRA ON KOIRA VAIKKA VOISSA PAISTAISI!VANHA SITEERAUS PITÄÄ PAIKKANSA :::VALITETTAVASTI!!!!

Koiran käytös riippuu omistajasta, minkä tahansa koirarodun "saa" vihaiseksi, ei se rodusta niinkään johdu vaan koulutuksesta ja kohtelusta. Olen aina pitänyt eläimistä ja varsinkin koirista enkä ole oppinut niitä pelkäämään. Ainoa rotu jota en kovin helpolla lähesty on Dobermanni, johtuen ehkä muutamista elokuvista joissa niiden rooli on ollut olla agressiivisia.
Itselläni on nyt Tiibetinspanieli tyttö, jota on erittäin helppo lähestyä lastenkin, se on kaikille yhtä ystävällinen ja mielellään tervehtii kaikkia mahdollisuuksien mukaan.

Minulla on ennakkoluuloja tiettyjä rotuja kohtaan - nimittäin pikkukoiria. Olen töissä lemmikkieläintarvikeliikkeessä, ollut jo vuosikaudet. Asiakkaina meillä on kaikkea chihusta pitbulliin ja tanskandoggiin. Ainoat koirat, jotka ikinä ovat minua purreet, ovat olleet nämä ns käsilaukkukoirat. Vaikka tikkaus on niin pieni, ettei minua pelota, niin eihän se silti kivaa ole yrittää sovittaa esim haalaria pikkupiskille, joka puree ja riehuu ja omistaja joko nauraa vieressä tai sitten lässyttää koiralleen. Esittelen mielelläni pukuja ja vaatteita näille koirille ja niiden omistajille, mutta mikäli koira osoittaa pienintäkään merkkiä epävarmuudesta, pelosta tai agressiosta, saa omistaja kyllä sovittaa pukunsa ihan itse omin kätösinsä. Oppiipahan samalla pukemaan koiransa itse. Jos liikkeeseen kävelee rotikka ja chihu ja minun pitäisi nopeasti arvioimalla sanoa pelkästään rotujen perusteella kumpi puree todennäköisemmin, sanoisin ehdottomasti chihun.

ei koirissa ole mitään vikaa vaan niiden OMISTAJISSA!!!!!

Ei olena kauas puusta putoa!!!!

Sen näkee ulkona lasten kasvatuksessa myös!!!!!!!!

Millainen koiran omistaja/kouluttaja sellainen koira ja lapsissa pätee sama asia!!

Ja viitaten tohon lemmikkieläinliikkeessä töissä olevaan niin samat kokemukset!! Tällainen "pikku buudeli" on muakin purassut mutta ei isommat koirat!!

Ja kun kerran kävin eläinlääkärissä näin kun "tissikoiran" joutui lääkäri rauhoittaa ennen kuin pääsi hoitamaan, ei isäntäkään saanut koiraa rauhoitettua!!!! Eikä laitettua kuonokoppaa!!!

Mediat vain on ottanut hampaisiin nää rotikat!!

Mut onpa hyvä ulkona kävellä vaikka pimeellä rotikan kanssa, huume veikot kunnioittavat myös sitä!!!!

En pelkää mitään rotua mutta kyllä valitettavasti juuri rotikoissa on tullut vastaan erittäin huonoja yksilöitä. Kaikista tuntemistani rotikoista (koiraharrastusten myötä niitä on paljon) olen tavannut vain kolme täyspäisen oloista rotikkaa. Ensimmäisen muistan jostain 90-luvun alusta, se oli hieno, tasapainoinen uros. Sitten ne kaksi muuta on ihan viime vuosien tuttavuuksia, toinen uros ja toinen narttu.
Sitten ne muut ovat olleet joko kamalan epävarmoja, pehmeitä koiria tai arvaamattomia. Melkein on saatu tikkua vetää kuka menee maalimieheksi hakutreeneissä...
Suurin osa näistä on ollut ihan tolkun omistajilla. Rotikoissa on sama ongelma kuin monessa muussa yleisessä rodussa (sakemannit, dobberit); yksilöiden välillä on ihan valtavan suuria eroja luonteissa..

Te, jotka pystytte sanomaan, että "ei meidän koira ja ei meidän koiraan päde" - onnittelut teille! Mutta jo naapurin rotikkaan voi päteä. Älkää unohtako sitä ja rodun harrastajat älkää ummistako silmiänne asialta.

Näkemykseni mukaan kyse on median aivopesemistä ihmisistä, joilla ei kauheasti koirakokemusta ole. Uutiskynnys ylittyy paljon herkemmin kun joku ns pelottava rotu käy jotain tekemässä kuin muiden rotujen tapauksessa. Ei missään lue, että naapurin taskukoira räksyttää kaikille vastaantulijoille ja repii housujen lahkeet riekaleiksi, mutta jos joku pelottavan rodun edustaja avaa suunsa, niin johan on toimittajalauma värittämässä tapausta. Meillä tottistreeneissä eräs spanieli käy ihan joka tunnin aluksi rähisemässä aivan jokaisen koiran kanssa, muttei sitä vakavasti oteta. Eräs dobberi sai tästä tarpeekseen ja sanoi kerran takaisin, niin samaten tein poistettiin ryhmästä kamalan vaarallinen koira. Näitä ennakkoluuloja liikkuu ihan mahdottomiin.

Minulla on lapsuudenkokemus aggressiivisesta sakemannista, jonka vuoksi arastelen vaistomaisesti kyseistä rotua edelleen. Ja kas - järjestelmällisesti aivan lauhkeatkin seefferit kyräilevät minua. Vaan selitys on aivan luonnollinen:

Pelätessä ihmisen vereen erittyy adrenaliinia, samaa kamaa joka on haistettavissa hyökkäykseen valmistautuvasta ihmisestä. Valitettavasti koirapolo ei erota, että kyseessä on pelko eikä viha, tuoksu kun on aivan sama.

Huolimatta siitä, että ymmärrän koirien erilaisuuden keskenään ja pelkoni turhuuden, en pysty sitä estämään. Näin siis omalla käsitykselläni tulen vahvistaneekseni käsitystäni uhkaavista sakemanneista...

Minun poikaani puri Chihuahua..olivat kylässä ja poikani leikki autoillaan lattialla.Koira hyökkäsi kiinni ilman että varotti mitenkään.Suoraan silmäkulmaan,oli onni matkassa ettei menny silmä.Haava vuoti verta ja oli kauan kipeä.Lääkärissä käytiin jne.Silti en vihaa kaikkia rodun edustajia.En vihaa edes tätä koiraa,joka puri.Siitä paikasta soitettiin PEVI-kouluttajalle ja koiran koulutus alko ihan alusta.Nyt koira käy edelleen meillä eikä osota enää pomottamista,vihasuutta,arkuutta jne.Ja on myös paljon sosiaalisempi muita koiria kohtaan eli tulee nyt hyvin toimeen meidän kahden Amerikanbulldogin kanssa.Ennen koulutusta tämä chihuahua kävi myös minun Ambulliurokseni päälle.No onneks tuo mun uros ei antanu takasi vaan väisti tilanteen,niinku ei olis tapahtunu mitää.Koiria ei sais pitää vapaana missään,paitsi aidatulla niille tarkoitetulla alueella.Lenkillä en anna lupaa koskea koiriini kenellekkään,en myöskään anna koskaan lupaa tuoda lenkillä vastaantulevia koiria omieni luo.Minä en voi tietää minkä koirani uhkaksi itselleen tai minulle näkevät!Jos minun koiriin haluaa tutustua,on tultava meille tutustumaan.Ihminen on hyvä pilaamaan monia asioita,myös koiria.Koira on koira!

Rotwailer on uskomattoman ihana , kuuliainen ja perhe(lauma)keskeinen koira. Helpompi kouluttaa kuin esim. chiuahua tai mikä tahansa terrieri. Kunhan omistaja ymmärtää alusta asti johtajuuden merkityksen, ja siihen ei silloin tarvita koiran pieksemistä tai edes äänen korottamista.

71v äitini tapasi meidän ison likan ensimmäisen kerran ennen joulua ja kolmantena päivänä halusi koiran kanssa kävelylle. Koira ei tiennyt / luottanut vanhukseen ensin, mutta sitten alkoi synkkaamaan. Äitini kanssa(kaan) ei vetämisestä tietoakaan, ei kissojen jahtaamista tai mitään rähinää muiden koirien kanssa. Kuristuspanta toki käytössä jotta koira saa tietoa mikä on / ei ole sallittua.

71v, joka ei koskaan ole pitänyt koirista jäi kaipaamaan tätä 43kg rottistyttöä kotiinpaluun jälkeen.

Nyt pitää 6 kuukautiset rasavillit saada samanlaisiksi. Työtähän se vaatii ja vähän silmää. Nyt vielä on virtaa niin että välillä menee ihan hulinaksi, mutta kunhan murkkuikä menee ohi niin rauhottuvat varmasti.

"Mutta onhan se niin,yhtään isoa koiraa , Rotvaileria,Tanskan Doggia ym ei ole täysin turvallista.Mihin niitä tarvitaan ??? "

meilläkin on rotiikka rauhallinen, ystävällinen, ihmisrakas täydellinen koira meidän perheeseen.

Viimevuonna tuli ohejlma jossa kouluettiin rotikkaa, sitä namitettiin , kun muuten rotikka olisi käynyt kiinni ohittavaan koiraan.Sitten olitiin ihan jeesss kun koira otti namin ensin, ja sitten vasta olis hyökänny ohitettavan luo....mikä hyvä siinä on, luulis palvelusroruisen olevan helpommin hallittavissa, missä on palveluhalukkuus?
.
Meilläpäin on kaksi rotikkaa, toinen hyökkää ohituksen lopussa, yrittäen perslihoihin kiinni, siis koirani.Toinen on jäykkänä ja sitä pidellään kaksin käsin ohituksissa, itsekkin hartaasti toivon joka ohituksessa, että omistaja saisi meidän kohdalla pideltyä rotikkansa.Viellä on tuuria riittänyt, persnapsijan kohdalla muutamasta sentistä oli purema kiinni.
Ihan järjettömältä vaikuttaa tuollainen koira ottaa, missä kohtaa nautitaan yhteisestä ulkoilusta koiran kanssa? Ei ainakaan silloin jos muita koiria on näkösällä.
Mitä kivaa on omistaa koira, jota saa kokoajan vahtia, ja olla skarppina, muuten hyökkää jonkun kimppuun?
Omistajat ovat itse kauhistuneen ja pelokkaan näköisiä ohituksissa, eivät rentoja ja iloisia, niin kuin muiden rotuisten omistajat.

Myönnän, että minulla on ennakkoluuloja rotua kohtaan. On ikävää, että rotu joutuu kärsimään pitkälti median luoman kuvan vuoksi.
Omat kokemukseni pohjautuvat lähinnä vihaisiin rottweilereihin niin koirapuistossa kuin lenkkipoluillakin. Rottweilereitä näkee niin paljon väärissä käsissä.

Rotu on kuitenkin hieno ja varmasti paras koira oikeilla ihmisillä. Olen ollut kiinnostunut rodusta ja ajatellut sellaista, mutta en hirveästi ole palveluskoiraihmisiä. Nykyinen koirani on akita.