Olen kesätöissä kotipalvelussa. Olen opiskelija, mutta en ole ennen ollut vastaavassa työssä. Työssä kuitenkin toki on asioita joita olen jo opiskellut/harjoitellut. Työ on alkanut muutaman päivän perehdytyksellä, jossa kuljen toisen työntekijän mukana seuraten miten mikäkin homma menee asiakkaan kanssa. Työntekijä on halunnut, että teen tietyt hommat kun hän vetäytyy sivuun. Tuossa tilanteessa kuitenkin iskee kamala jännitys ja pelko, joka vetää aivot niin sekaisin, että on vaikea ajatella järkevästi. Jännitän kovasti sitä kun työskentelyäni seurataan ja arvioidaan. Olen jo tehnyt tämä takia typeriä mokia (ei mitään hengenvaarallista) ja kysynyt niin typeriä, että tunnen itseni todella huonoksi. Toheloksi joka ei osaa mitään.
Haluan oppia ja kyetä työskentelemään itsenäisesti, mutta oloni on jo nyt lannistunut ja ahdistunut kun mietin mitä tämäkin työntekijä mahtaa omasta "ammattitaidostani" (tai pikemminkin sen puutteesta) ajatella.
Onkohan tämä ihan normaalia olla näin ahdistunut ja jännittynyt, ettei töihin tekisi edes mieli mennä säheltämään?
Haluan oppia ja kyetä työskentelemään itsenäisesti, mutta oloni on jo nyt lannistunut ja ahdistunut kun mietin mitä tämäkin työntekijä mahtaa omasta "ammattitaidostani" (tai pikemminkin sen puutteesta) ajatella.
Onkohan tämä ihan normaalia olla näin ahdistunut ja jännittynyt, ettei töihin tekisi edes mieli mennä säheltämään?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllähän ne uudet ja oudot tilanteet tuppaa jännittämään. Ja lisäksi jos vielä joku tarkkailee että miten homma hoituu. Esiintymiskuume siinä tahtoo tulla. Sitten kun saa vähän rutiinia hommiin niin ei enää niin paljon muista aina jännittää. Näin se usein menee. Harva meistä on seppä syntyessään...