Meille on muodostunut vuoden ikäisen leikatun mäyräkoiran kanssa ongelmaksi haukkuminen kun se on vapaana. Remmissä ei hauku, lukuunottamatta tilannetta että on kiihdyttänyt itsensä juuri vapaana (tällöin remmissä pöhisee).
Eli ongelma alkoi aluksi koirapuistossa/koirarannalla missä muitakin koiria vapaana. Koira näkee "kohteen", juoksee sitä kohti ulvoen ja jää huutamaan toisen koiran eteen pienen välimatkan päähän. Asento on terhakka, häntä on sojottaa pystyssä ja haukkuminen on nimenomaan ulvomista. Niskakarvat eivät ole mielestäni pystyssä. Tulee luokse kutsuttaessa ainakin muutaman käskyn jälkeen, mutta palaa takaisin tehden saman huutokonsertin. Jos huomaan tilanteen ennen kuin koira ampaisee juoksuun ja saan sen pidettyä aloillaan, niin tämä "pöhisee" kielloista huolimatta ja jaksaa keskittyä esim leikkimiseen pienen hetken sen jälkeen. Kun kerran koira saa haukkumavaihteen päälle niin sitten se ei lopeta - pöhinä jatkuu vaikka mitään ei ole näkyvissä ja koira on kokoajan "lähtövalmiudessa". Lopulta se on niin ylikierroksilla, että remmissäkin pöhisee vastaantuleville - mitä ei ikinä tee normaalisti päivittäisillä kävelylenkeillä.
Olen yrittänyt suihkepulloa, mutta siitä ei ole tietysti hyötyä jos se ampaisee kantomatkan ulottumattomiin. Koira muutenkin pitää vedestä joten ei ole tehokas vaihtoehto. Vinkulelu ei kiinnosta satavarmasti, herkun saattaa ottaa kun tulee luokse mutta ampaisee sitten uudestaan hetken päästä huutamaan. Koira on alistuvainen leikeissä eikä ole rähisijä. Tutuille koirille ei mölise yhtään.
Nyt on alkanut tekemään samaa ohikulkeville ihmisillekin esimerkiksi koirapuiston aidan vieressä. Lisäksi anoppilassa ulvoo hevoselle ja siitä alkaa tauoton konsertti kunnes koira on pistettävä sisälle rauhoittumaan.
Mistä moinen käytös johtuu, pelokkuudesta/paimentamisesta/ajovietistä/murrosiän uhmasta? Mikä siihen voisi auttaa? En haluaisi kytkeä koiraa lopullisesti remmiin äänenkäyttönsä vuoksi, mutta tästä syystä emme ole käyneet pitkään aikaan koirapuistossa koska muut katsovat meitä tietysti pahasti.
Kauhean pitkä teksti, mutta toivottavasti joku osaisi auttaa.
Eli ongelma alkoi aluksi koirapuistossa/koirarannalla missä muitakin koiria vapaana. Koira näkee "kohteen", juoksee sitä kohti ulvoen ja jää huutamaan toisen koiran eteen pienen välimatkan päähän. Asento on terhakka, häntä on sojottaa pystyssä ja haukkuminen on nimenomaan ulvomista. Niskakarvat eivät ole mielestäni pystyssä. Tulee luokse kutsuttaessa ainakin muutaman käskyn jälkeen, mutta palaa takaisin tehden saman huutokonsertin. Jos huomaan tilanteen ennen kuin koira ampaisee juoksuun ja saan sen pidettyä aloillaan, niin tämä "pöhisee" kielloista huolimatta ja jaksaa keskittyä esim leikkimiseen pienen hetken sen jälkeen. Kun kerran koira saa haukkumavaihteen päälle niin sitten se ei lopeta - pöhinä jatkuu vaikka mitään ei ole näkyvissä ja koira on kokoajan "lähtövalmiudessa". Lopulta se on niin ylikierroksilla, että remmissäkin pöhisee vastaantuleville - mitä ei ikinä tee normaalisti päivittäisillä kävelylenkeillä.
Olen yrittänyt suihkepulloa, mutta siitä ei ole tietysti hyötyä jos se ampaisee kantomatkan ulottumattomiin. Koira muutenkin pitää vedestä joten ei ole tehokas vaihtoehto. Vinkulelu ei kiinnosta satavarmasti, herkun saattaa ottaa kun tulee luokse mutta ampaisee sitten uudestaan hetken päästä huutamaan. Koira on alistuvainen leikeissä eikä ole rähisijä. Tutuille koirille ei mölise yhtään.
Nyt on alkanut tekemään samaa ohikulkeville ihmisillekin esimerkiksi koirapuiston aidan vieressä. Lisäksi anoppilassa ulvoo hevoselle ja siitä alkaa tauoton konsertti kunnes koira on pistettävä sisälle rauhoittumaan.
Mistä moinen käytös johtuu, pelokkuudesta/paimentamisesta/ajovietistä/murrosiän uhmasta? Mikä siihen voisi auttaa? En haluaisi kytkeä koiraa lopullisesti remmiin äänenkäyttönsä vuoksi, mutta tästä syystä emme ole käyneet pitkään aikaan koirapuistossa koska muut katsovat meitä tietysti pahasti.
Kauhean pitkä teksti, mutta toivottavasti joku osaisi auttaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Se on mäyräkoira jolla on iso ego mutta pieni koko ;)
Meillä auttoi se että tehtiin vaan päivittäin perus tottelevaisutta kotona (ei kiinnostanu aluksi ollenkaa mitä tein) vaan kun otin sen lempiherkkua namiksi niin johan alkoi korvat vilkkaa eteenpäin. Sai odotella välillä että suostui tekemään pyydetyn asian mutta teki kyllä kun halusi niin kovasti herkku namiaan.
Jättäisin puistoilun siksi aikaa kunnes luoksetulo on varmaa ja harjoittelisin vaikka ulkona liinaan kytkettynä tuota tänne-tuloa. Sitruunapantaa on suosita sitten koska useimmat mäykyt ovat oppineet huijaamaan laitetta joten tottelevaisuudesta lähtekää ja tarvittaessa hakea koirakoululta tukea oppimiseen.
Parhaimman motivaattorin huomasin olevan tuore liha mitä rakastaa muutenkin syödä ja napusissa suosikkina ziwipeakin lihaisat napuset.
on suosita= en suosita piti sanomani :P