kuin historiallisen ajan tietämys, jossa on tyhmien hallitsijoiden vuosiluvut kyllä kirjattu ja heidän julistamiensa sotien vuodet samoin.
Historiallisen ajan historia on valloittajien omaksi hyödykseen kaunistelemaa ja vääristelemää.
Nyt on joki uutinen Australiasta 1600-luvulta kuitenkin, joka herätti kiinnostukseni. Pikku pätkä siitä:
" Australiasta löytyi valkoisen ihmisen kallo ajalta ennen eurooppalaisia
5.7.2013 12:48 2
Niko Kettunen
HELSINGIN SANOMAT
DANIEL CUMMINS / AFP
Australian kansallisen yliopiston tohtori Stewart Fallon piteli Uudesta Etelä-Walesista vuonna 2011 löytynyttä kalloa kesäkuun lopussa Canberrassa. Valkoihoisen miehen kallo on vuosisatoja vanha.
Australian itärannikolta on löytynyt länsimaisen ihmisen pääkallo, joka on ajoitettu 1600-luvulle. Jos ajoitus pitää paikkansa, Australiassa on ollut eurooppalaisia paljon luultua aiemmin.
Australiaan vuonna 1770 purjehtinut kapteeni James Cook oli nykytiedon mukaan ensimmäinen eurooppalainen, joka rantautui Australian itärannikolle. Hollantilaiset olivat seilanneet länsi- ja pohjoisrannikolle jo 1600-luvun alussa, mutta he eivät käyneet koskaan itärannikolla asti."
Historiallisen ajan historia on valloittajien omaksi hyödykseen kaunistelemaa ja vääristelemää.
Nyt on joki uutinen Australiasta 1600-luvulta kuitenkin, joka herätti kiinnostukseni. Pikku pätkä siitä:
" Australiasta löytyi valkoisen ihmisen kallo ajalta ennen eurooppalaisia
5.7.2013 12:48 2
Niko Kettunen
HELSINGIN SANOMAT
DANIEL CUMMINS / AFP
Australian kansallisen yliopiston tohtori Stewart Fallon piteli Uudesta Etelä-Walesista vuonna 2011 löytynyttä kalloa kesäkuun lopussa Canberrassa. Valkoihoisen miehen kallo on vuosisatoja vanha.
Australian itärannikolta on löytynyt länsimaisen ihmisen pääkallo, joka on ajoitettu 1600-luvulle. Jos ajoitus pitää paikkansa, Australiassa on ollut eurooppalaisia paljon luultua aiemmin.
Australiaan vuonna 1770 purjehtinut kapteeni James Cook oli nykytiedon mukaan ensimmäinen eurooppalainen, joka rantautui Australian itärannikolle. Hollantilaiset olivat seilanneet länsi- ja pohjoisrannikolle jo 1600-luvun alussa, mutta he eivät käyneet koskaan itärannikolla asti."
Vastaukset 10
Vanhimmat
Joo, palstoillahan oli samoja aloituksia jo aikoja sitten.
Liekö samoja luita.
Uutuutena voisit kertoa mitä mieltä itse olet.
Ei ole kuitenkaan välttämätöntä.
Huomautan, ei todellakaan ole tarpeellista.
H.
Avautuukohan historia joka pilkullaan koskaan, kun ei silloin samalla tehty dokkareita?
Epäilen, ettei.
Ei joka kiveä ja kukkulaa pystytä ainakaan vielä läpivalaisemaan, vaan pikku sudeilla ja rikkalapioilla rapsuttelemaan nurmen alta avautuvaa sannikkoa.
Tiede on nykyisin tulvillaan uutta tietoa, joka hylkää entiset teoriat. Ja taas pian ne huuhtoutuva, kun tulee uusia tutkijoita uusine metodeineen.
Tutkittaisiin nykyistä enemmän, mennyttä ei voi muuttaa, tätä päivää voi, jos halua riittää. Ja rahaa.
"Kalle-polo"
Minähän sanoin, ei todellakaan ole tarpeellista.
H.
Jaa, sanoitko, enpä kurki kesken kommentointini, josko olet sanonut tai jättänyt sanomatta jotain, ehkä. ;))
Tieto on yhteistä.
nimenomaan, dokkarit sai kyseenalaiatamaan pyramidit...Malmin rikastaminen keksittiin paljon myöhmmin mitä pyramidit...Herättää kysymyksiä, tuhoutuko sen vuoksi, vai, oliko varastetuntavaran kätkö paikka...Sikäli aina kiinnostavaa, aina uusi kysymys...
Aavistus sivuun
Mennyt aika on mennyttä aikaa, tulevaisuuden tutkiminen kaikista kiinnostavinta. En puhu nyt ennustamisesta tai sellaisesta, tarkoitan tiedettä ja tutkimuksien mukaan tehtyjä laskelmia. Meinaan vaan, ihmisrodun loppu häämöttää. Kun ihminen tappanut itsensä sukupuuttoon, kummallistaajatella, että joku tuleva torakkasukupolvi olisi kiinnostunut tutkimaan ihmisrodun historiaa.
=DW=
Menneisyyden tutkiminen on tärkeätä nimenomaan tulevaisuuden takia.
Koulussa inhosin historiaa siksi, että Muumio oli meidän historian lehtorimme, ja hänen tunneillaan pojat elämöivät.
Onneksi heidät ajettiin ulos melko usein juuri hissan tunneilta, myös matikan tunneilta ajoi Räikkölässä syntynyt ---(sain sytymäpaikan selville kuolinilmoituksesta hiljattain HS:stä)---matematiikan lehtori pojat ulos usein, hänellä raivokohtaukset olivat tuiki tavallisia siihen aikaan.
No rönsyä hiukan siinä, mutta siis: nykyisin olen tosi utelias historian suhteen.
Saanko ystävällisesti Hunksz sinut pysymään poissa tästä.
Olet jo taas sanonut kaiken.
Aikaisemmin ei kiinnostanut. Nyt alkaa kiinnostaa omien kantavanhempien peroonallisuus ja elämä. Ei kaikista isovanhemmsita ole kovin tarkkaa tietoa, mutta jotian silti on. Kävin juuri kirjastosta llainaamasa Kalevalan kansaa katsomassa; Luis Sparre. Kirja kertoo kreivi Sparren ja Akxeli Gallen-Kallelan matkoista Karjalaan. Oppaana heillä on ollut Isäni äidin ukki Renne Haverinen. Sparre ja Gallen-Kallela ovat käyttäneet malleina näitä minun kaukausia sukulaisia töissään.
Itseni on hyvä jatkaa persoonakuvauksia lähemmsitä sukulaisistani tuleville sukupolville, sisarteni lapsille. Emme osaa arvostaa, miten tärkeitä jopa yksinkertaiset tämänhetkiset arkipäiväiset asiat voivat olla tuleville sukupolville. Nykyään tallennusvälineet ovat erilaiset.
Kuuluisa Ukki sinulla.
ttp://morrenmaailma.blogspot.fi/2011/07/kaarlo-tormi-sivellin-sielu-ja-maisema.html
"Ele polghe Kiria quin Sica waicka henes on wehe wica"
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1865
>>"Puhdasta ryssää olivat nimet, mutta minkälaista väki! Kultasydämiä kaikki, sellaisia jotka tulisivat saamaan hellän armon ja paikan ensimmäisten joukossa paratiisin portteja avattaessa. Ja ylivertainen oli sittenkin tämän talon isäntä. Kuinka saattoivat silmät säteillä ystävyyttä sillä tavalla, outoja kulkijoita kohtaan!" s. 164. Huonon kohtelun matkalaiset selittävät sattuman ja ajattelemattomuuden tiliin.
http://morrenmaailma.blogspot.fi/2011/07/kaarlo-tormi-sivellin-sielu-ja-maisema.html