Pääsin sisään ammattikorkeaan toiselle paikkakunnalle, mutta en ole nyt yhtään varma että haluanko sinne. Opiskelupaikkani ei ollut ensimmäinen vaihtoehto. Mitä teen? Tuntuu että minun tulisi olla onnellinen siitä että sain edes paikan, mutta jos huomaan että en pidäkään alasta ...
Pää sekasin!
ääh
11350
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos tuntuu noin epävarmalta, voithan ottaa opiskelupaikan vastaan ja olla poissaolevana ensimmäisen vuoden ja miettiä haluatko muuttaa ja aloittaa opiskelut kyseisellä alalla. Ehkä vuoden miettiminen voisi tehdä hyvää ja voithan sitten ensi keväänä hakea toiseen kouluun/toiselle alalle ja koittaa miten käy ja josset pääse ensi vuonna kouluun niin sinulla olisi silti tuo tänä vuonna saatu koulupaikka varattuna.
Onnea opiskelupaikasta! Tänä vuonnakin yli puolet hakijoista jäi ilman paikkaa.
Otat tietysti sen paikan ja menet sinne myös, jos muutakaan ei ole tilalle. Ei varmaan ole parempi vaihtoehto olla vuosi kotona ilman rahaa. Eikä ole varmaa, että ensi vuonnakaan pääset muualle.
Jos huomaat että et pidäkään alasta tai paikkakunnasta, niin haet ensi keväänä muualle ja jos pääset, niin sitten vaihdat ja olet yhtä kokemusta rikkaampi. Varmasti ei mene hukkaan silti se opiskelukaan, koska kaikissa tutkinnoissa on vapaasti valittavia opintoja, joihin saa hyväksiluetuksi melkein mitä vain korkeakouluopintoja.
Ja vaikka et pääsisi koskaan muualle, niin opit aiankin tekemään sellaisia töitä, jotka ei nyt aina niin kivoja ole. Sellaista se on sitten oikeasaskin elämässä, ja varsinkin ilman koulutusta joutuu tekemään ihan p-hommia vaan. Vaikka tuskin se ala silti ihan p:tä on, koska olet sinne kuitenkin hakenut.
Ihan normaaliahan tuo on, että jännittää. Uusi paikkakunta, uusi kouluympäristö, uudet ihmiset ympärillä ym. Muistan myös kun itse pääsin AMK:hon 2. vaihtoehtoon. Tein pääsykokeen 1. vaihtoehdon kaupungissa ja tässä 2. vaihtoehdon kaupungissa en ollut koskaan edes käynyt ja se sijaitsi lähes 300 km kotoani. Lähellä ei myöskään asunut yhtään tuttuja. Ideani oli alunperin ollut, että haen kohteeseen, jossa minua ei tunneta (koska olin 19 vuotta asunut pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki tuntevat toisensa).
Kun sitten sain tiedon, että pääsin 2. hakuvaihtoehtoon, jännitti ihan hirveästi! Olin jo vähällä jänistää, mutta päätin kuitenkin lopulta, että otetaan se nyt vastaan. Ajattelin, että ensi vuonna voi hakea uudestaan muualle jne. Mutta kaikki kääntyi varsin hyvin: pääsin opiskellessani kahdesti vaihtoon ja sain hyviä ystäviä jne. Suoritin tutkintoni lopulta 2,5 vuodessa. Vaikka ala ei lopulta ollutkaan ihan oma ja nykyään opiskelen yliopistossa aivan toista alaa, en silti vaihtaisi tuota kokemusta mihinkään. Tuona aikana sain tosiaan useita hyviä ystäviä ja esimerkiksi molemmat vaihtokokemukset olivat vertaansa vailla. Tutkinnosta on ollut myös hyötyä töitä etsiessä. Kun muut nykyiset kanssaopiskelijat ovat hätää kärsimässä kesätöiden kanssa (tällä alalla ei ole juurikaan kesätöitä, joista maksettaisiin), niin minulla on tutkintoni ansiosta tuttu ja mukava työpaikka, josta saan vieläpä hyvää palkkaa :)
Suosittelen siis tarttumaan tilaisuuteen ja katsomaan mitä vuosi tuo tullessaan. Ainahan voit hakea uudelleen ensi vuonna, jos ei tunnukaan omalta.
Siis mitä? Kävit kahdesti vaihdossa ja suoritit tutkinnon silti 2,5 vuodessa? Eihän se ole edes teoriassa mahdollista.
Olin kesäisin vaihdossa. Ensimmäisen vaihdon olin jenkeissä 1. vuoden jälkeisenä kesänä (suoritin siis silloin itse asiassa työharjoittelun toukokuun alusta syyskuun puoleen väliin, joten kyseessä periaatteessa "työvaihto"). Toisen vaihdon suoritin Aasiassa yliopistossa 2. vuoden kesällä. Siellä oli lukukausi n. huhtikuun lopusta syyskuulle tms. Palattuani suoritin 2. työharjoittelun ja samalla kirjoitin opparin. Paperit sain koulusta pihalle tammikuussa eli 2,5 vuotta aloitettuani. Opintopisteitä oli plakkarissa tuolloin n. 230 op (210 minimi). Että mahdollista se on, kun vain halua riittää :)
Ei meillä tekniikan alalla ainakaan voi tehdä työharjoitelua 1. vuoden keväällä. Ei siis voi tehdä ennen kuin on kaikki sitä edeltävät kurssit tehty, ja niihin taas menee pari vuotta, koska niissä on tiettyjä suorittamisjärjestyksiä eikä kursseja järjestetä kuin kerran vuodessa. Kkäytännössä meillä kaikki tekee työharjoittelun 3. vuoden keväällä.
Kaupan alan tutkinnon (BBA) olen suorittanut. Sain suoritettua ensimmäisenä vuonna yli 80 pistettä, joten 1. harjoittelun käyminen ei ollut ongelma. Lisäksi tuo oli todella harvinaista, että sai jenkeistä harjoittelupaikan, joten en tiedä, tekikö opintotoimisto poikkeuksen kohdallani ja hyväksyi harjoittelun jo tuossa vaiheessa (tosin kyllä monet "luokkalaiseni" kävivät 1. harjoittelun ykköskesänä tai kakkosen syksyllä, joten ei meillä mitenkään harvinaista). 2. harjoittelun pystyi meilläkin suorittamaan vasta suunnilleen siinä vaiheessa, kun on oppari jäljellä.
ei kesälomalla voi suorittaa kursseja missään päin maailmaa
niin juu, kaikkialla maailmassa onkin samalla lailla lukukaudet ja kurssit ku suomessa, eikä suomessakaan tietty järjestetä avoimen opintoja/kesäopintoja. Kukaan ei kesäisin saa opintotukea, koska opintoja ei ole oikeasti tarjolla, kela ja valtio vaan huijaa, ettei tarvisi maksaa opiskelijoille rahaa kesäkuukausilta!
Aika vähän niitä kesäopintoja järjestetään Suomessa. Opettajatkin taitaa lomailla kesät pitkät.
Jos ei tiedä haluaako sinne, kannattaa ensin tutkia enemmän alaa. Jos et sitten tunnet ettei ala ole sopiva sinulle kannattaa tehdä vuosi jotain muuta ja hakea sitten sille alalle joka tuntuu omalta