hyvä ystäväni kuoli juuri leukemiaan, sairastettuaan sitä reilu vuoden. vähän aikaa sitten näytti vielä siltä, että hän selviäisi, mutta viime viikolla hänen tilansa romahti. Hän jaksoi pari päivää, sunnuntaihin, ja nukkui pois rauhaisasti maanantai aamuna omaisten läasnäollessa...
olen nyt itkenyt nämä muutamat päivät... mutta vaikka ystävästä luopuminen onkin vaikeaa hyväksyä, niin mieleeni tulee ajatus, että ehkä näin on parempi. sillä hän ei olisi pakosti ikinä parantunut, vaan väi8stämätön olisi siirtynyt aina vain parilla viikolla... én tiedä..
nyt sun on toivottavasti parempi olla, nuku rauhassa ystäväni... :'(
olen nyt itkenyt nämä muutamat päivät... mutta vaikka ystävästä luopuminen onkin vaikeaa hyväksyä, niin mieleeni tulee ajatus, että ehkä näin on parempi. sillä hän ei olisi pakosti ikinä parantunut, vaan väi8stämätön olisi siirtynyt aina vain parilla viikolla... én tiedä..
nyt sun on toivottavasti parempi olla, nuku rauhassa ystäväni... :'(
Vastaukset 1
Vanhimmat
Menetin itselleni maailman tärkeimmän henkilön vähän aikaa sitten, eli tiedän miltä tuntuu. Koita jaksaa.. Ei näihin asioihin oikein löydy sanoja. Olitko mukana hänen kuollessaan?