Nyt lähden liikkumaan ajatuksen siivin ja ainakin ensin kävellen.
Otan askelia vuorotellen vasemmalla ja oikealla jalalla. Voi yrittää ottaa useampiakin askelia yhdellä jalalla, mutta silloin joutuu spagaatiasentoon, joka voi olla kohtalokastakin ja vähintään hankalaa.
Kävelen eteenpäin koska takaperin käveltäessä tulee oitis hankaluuksia kun törmää selällään seinään tai muuhun takana olevaan. Jos ulko-oloissa yrittää kävellä takaperin, menee niskat nurin, pyllähtää ja saa kanssakävelijöiden naurut osakseen.
i
Menen siis asoilleni ja eteenpäin. Kun olen saavuttanut päämääräni, toimitan asian
i ja sen jälkeen palaan takaisin.
Menemstä ei voi loputtomasti jatkaa, eikä se tarpeettomana ole järkevääkään. Ajatelkaa loputonta menoa eteenpäin aina ja ikuisesti. Ei tule mitään vaan käännös on tehtävä tai kuolema kohtaa ja pysäyttää.
Liikuttaessa jalan voidaan tihentää askelta, jolloin syntyy juoksu. Juoksussa otetaan kädetkin avuksi ikäänkuin rytmittämään ja vaudittamaan juoksua.
Kädet ovat hyvin käyttökelpoiset raajat jalkojen tavoin. Kädet pidetään tavallisesti pytysuorassa sivuilla. Kädethän voidaan kohottaa sivuille vaakasuoraan. Kulku tällaisessa käsiasennossa on kuitenkin muita häiritsevää kun muut kulkijat häiriintyvät. Myös metsässä kulkiessa on syytä pitää kädet pystyasennossa sillä kulku
tieheässä metsässä käy hankalaksi.
Liikkuminen on tärkeää, mutta vain oikein suoritettuna.
Otan askelia vuorotellen vasemmalla ja oikealla jalalla. Voi yrittää ottaa useampiakin askelia yhdellä jalalla, mutta silloin joutuu spagaatiasentoon, joka voi olla kohtalokastakin ja vähintään hankalaa.
Kävelen eteenpäin koska takaperin käveltäessä tulee oitis hankaluuksia kun törmää selällään seinään tai muuhun takana olevaan. Jos ulko-oloissa yrittää kävellä takaperin, menee niskat nurin, pyllähtää ja saa kanssakävelijöiden naurut osakseen.
i
Menen siis asoilleni ja eteenpäin. Kun olen saavuttanut päämääräni, toimitan asian
i ja sen jälkeen palaan takaisin.
Menemstä ei voi loputtomasti jatkaa, eikä se tarpeettomana ole järkevääkään. Ajatelkaa loputonta menoa eteenpäin aina ja ikuisesti. Ei tule mitään vaan käännös on tehtävä tai kuolema kohtaa ja pysäyttää.
Liikuttaessa jalan voidaan tihentää askelta, jolloin syntyy juoksu. Juoksussa otetaan kädetkin avuksi ikäänkuin rytmittämään ja vaudittamaan juoksua.
Kädet ovat hyvin käyttökelpoiset raajat jalkojen tavoin. Kädet pidetään tavallisesti pytysuorassa sivuilla. Kädethän voidaan kohottaa sivuille vaakasuoraan. Kulku tällaisessa käsiasennossa on kuitenkin muita häiritsevää kun muut kulkijat häiriintyvät. Myös metsässä kulkiessa on syytä pitää kädet pystyasennossa sillä kulku
tieheässä metsässä käy hankalaksi.
Liikkuminen on tärkeää, mutta vain oikein suoritettuna.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ohoh Ruuneperi, sinähän alat uusia aluevaltauksia tehhä, absurdia rationalismia-ko. Hyvä, mut varo kompastumasta....varsinkaan kädet ylhäällä !
Sitä on pakko yrittää jotain muuta kun nuo tavanomaiset eivät pure.
Sinun ja monen muunkin palstalaisen, joilla on tietoa, taitoa ja koulutusta, voisitte syytää tänne enemmän poikkeavaaa ja hyvää tekstiä.
Oikein hyvä aloitus. Sellainen , joka pysäyttää ajattelemaaan. Minä sain piston sydämeeni, sillä liikunta kesäaikaan jää hyötyliikunnan varaan.
Kävelylle ei tule lähdettyä.
Seuraavan kerran kun menen metsätielle lenkille ,kokeilen noita Ruuneperin vinkkejä esm. käsien käytöstä kävellessä, juoksuun pyrähtelykin saattaa onnistua kun kukaan ei näe, samoin takaperin kävely. Eihän kävelyn tarvitsekaan välttämättä olla tylsää, millaiselsena minä olen sen kokenut.
ilmojen viiletessä metsätielle lenkille, mutta voivatkohan kävelysauvat olla non akrobaattisessa liikuntamuodossa mukana.
Ruune perää. Hyvät kirjoittajat ei helmiään tämän nälvittäviksi tuhlaa
.
Mitä on akropatia?
Mietippä sitä, kun menet "asoillesi"! Googlaa tultuasi akrobatia, niin näet uusia temppuja.
Saivartelija ja siivellä ajattelija, ;-)) voi tuota
Jo vain 35, sitä hän on. Heti on "vastakysymys", jos toiselle tulee kirjoitusvirhe ja se minua ärsytti, joten vastasin puolestasi.
Nyt saapuu sitten tämä arvailija, joka taatusti tietää meistä, kumpi on kumpi, ...ei, vaan hän tietää, että siinähän se sitten itselleen vastailee ja hänen tuutorinsa kyllä selvittää asian, joten ootellaan, ootellaan, koska kutsu tulee poliisilaitokselle!!
Mutta ollaan me vaan, niin kuin ei oltaiskaan. Mitään ei tunnusteta, eikä mitään paljasteta.
Palsta alkaa muistuttamaan niitä vanhan ajan kotimaisia elokuvia, joissa "sentraalisantra" tiesi "kaiken", tai melkein? Kuinka voisi lahjoittaa sieltä keittiön puolelta jotain lihanpalaa, kuten Niskavuorella tehtiin, että tuo "tietäminen" ja uteliaisuus loppuisi?
Mikään enää kelpaa, ei saa omaa näkemystään sanoa, pitää arvata mitä kärtyis
ä ukko tarkottaa oudoilla alotuksillaan. Naiset aina saa pään silittäjiksi kun kerjää sääliä. Missä olleet miehet luuraa ?
ruunelle ei
Ei todellakaan kelpaa mikään, vaikka nyt on jo "kulmiaan" hionut siitä entisestään kun minäkin tälle palstalle kurkkasin.
Nyt joku peesaaja kertoo, että hänellä on joku "vamma"?, joten ymmärtää pitäisi, mutta koskaan en ole kuullut, että ilkeyskin on joku vamma?
Kaikkien pitäisi kaikki tietää kirjoittajista ja meitä "puskia" nimitellään aika ilkein sanoin milloin mitenkin, mutta paras oli se tuutorin uhkailu. Vapiskaa! Ei, kun se olikin; "vapise Tero"!!!!
Kun katselen 8,5 kuukautista pojanpojan tytärtä olohuoneeni lattialla, näen kävelyä ennakoivia harjoituksia, tuosta se alkaa. Tyttö on vatsallaan kuin napa kiven päällä kaikkia raajoja sätkytellen. Liikkeissä on jo tarkoituksenmukaisuutta, pitää kurkottautua helisevää lelua kohti, jotta saisi sen maistettavaksi, kaikkeahan pitää tuossa iässä maistaa. Pitäisi päästä eteenpäin.
Voikin käydä ensin niin että liike ohjaakin suunnan taaksepäin, kunnes tulee pöydän tai tuolin jalka vastaan joka jää jalkojen väliin ja tulee stoppi.
Ensimmäinen vaihe pystyasentoon nousussa ja kävelyyn on konttaus. Kovasti pieni peppu nousee ylöspäin, joka on ensimmäinen vaihe konttaukseen. Napa on ensin saatava irti lattiasta.
Liikunta tuottaa alusta alkaen mielihyvää, syitä on monia. Niitä ajattelee vasta kun kyky kävelyyn huononee tai sen menettää.
Ollessamme lähellä kahdeksaa kymppiä, emme enää olekaan nuoria varsoja kedolla kirmaamassa. Kun aloitimme neljällä jalalla, kahdella jalalla kävelystä siirrymmekin vähitellen kolmella ja lopulta neljälläkin jalalla liikkuviksi. Voipa jalkoihin ilmestyä pyörätkin.
Spagaattiasentoon voi vieläkin joutua yllättäin ainakin talviliukkailla. Eri asia sitten on miten siitä ylös pääsee.
Kävelysauvat ovat suositut lisä kävelyyn, ainakin kuntokävelyyn. Nordic walking on sitä sauvakävelyä. Vuosia sitä harrastaneena olen huomannut sillä semmoisen sivuvaikutuksen, että kun liikun ilman sauvoja tasapainon pito on huonontunut, tulee sivuaskeleita.
En ole kysynyt muilta, ovatko tämmöistä huomanneet.
En nyt ajatellut onko minulla tietoa, taitoa ja koulutusta tarpeeksi kun viestin näpyttelin tänne luettavaksenne. Rohkeutta se kuitenkin vaati ja toivon ettei käy kuten ennenkin.
Tulin juuri sisään (etenpäin kävellen). Luin erinomaisen viestisi ja olen ihan kiitollinen, että näin aiheeseen liittyen joku kirjoitta. Tuohan oli kuin eräänlainen pakina.
Mistä sivistyksestä sinä puhut? Sinullahan sitä on. Keron nyt sukulaispoikani kävelyyn lähdön. Poika oli vikkeläliikkeinen, mutta ei vielä kävellyt 9 kuukautisena.
Kerran tämä pieni kiharapää seisoi tuoliin nojaten ja sitten se tapahtui. Poika irrotti kätensä tuolista tempautui ihan huimaan juoksuun. Sanoin silloin, että tuosta pojasta tulee suomeen juosumaineeen pelastaja. Vähältä piti. Kun poika oli ylilahjakas niin valmentajat hänet pilasivat. Muutama Suomen mestaruus ja maaotteluja kuitenkin.
Aika hyvä silmä piti olla nähdäkseen noin pienellä nuo motoriset mahdollisuudet!
Aloituksen kun luin, tuli kuin kuva tinasotilaasta, joka kulki lähes abstraktin puhtaasti, milloin mitenkin kaavamaisesti.
Takaperin liikkumista voisi todella harjoitella kivasti,...kyynärvarret vuoroin estäen törmäilyjä rytmikkäässä kävelyssä.
Vaikka, mitäpä pienistä törmäilyistäkään, ei niin kovaa vauhtia tarvitsekaan pitää.
Kordinointikykyä ylläpitävää se ainakin olisi:)
Jos joku nainen tekisi noin typerän aloituksen, kukaan ei vastaisi.
Ruuneperi on huomannut, ettei kovin tieteellis/teknistä aloitusta kannata laittaa. Emme me , ainakaan minä, ymmärtäisi mitään, haistattelisin vain kiukuspäissäni.
Toisaalta Ruuneperimme ei ollut tietävinään mikä on akrobaatti.
Otahan nyt tuosta naantalilaisherrasta selvää!
En nyt lähde takaperin kävelemään, muuten kyllä, mutta kun en ole nyt lähdössä mihinkään, vaan menen kohta nukkumaan tuohon lähellä olevaan sänkyyn. Muuten on varmaan eduksi tasapainolle ja huomiokyvyn kannalta esteiden varomista siinä joutuu kehittämään .
Nyt on muutenkin huomiokyky lujilla kun ei ole normaalihiiri käytössä niin kirjoituksiinkin tulee ylimääräisiä kirjaimia kun en aina muista painaa tuota ykköspainiketta niin kirjain tulee väärään kohtaan. En välitä jaksaako kukaan lukea tätä, mutta kun menen tonne pihanperälle yöllä käymään kävelen sinne ja takaisin takaperin.
Hahh, purskahti spontaani nauru, siellähän sitä on tilaa treenata:D
Kaikkea on hyvä yrittää, ja ne ylimääräiset liikkeet työstä vapaat, saattaa tehdä hyvääkin! Ainakin hauskasempaa pelleillä huvikseen. Katleijahan se on neuvonut vaikka minkälaisia polvenkohotuksia, enkä lannistunut pienestä harhapotkustakaan:D
Talvihan se rajoittaa lumisohjollaan minulla vapaata menemistä., kiva on sisälläkin leikitellä eri liikkeillä, tasapainollekin tekee hyvää:D moikka,,, älä kellahda nurmikolle:D
Minä kun haluaisin osata kävellä käsilläni. Naapurin setä lapsuudessa oli eto siinä hommassa.
Eikä sekään riittäisi, jos voisin, kuin soisin. Haluaisin lennellä, kuin taivaan lintu. Pois maan marrolta, korkealle, siivilläni siintämään, kiitämään, pois maailman pahuudesta, pikkumaisuudesta, ilkeydestä, itsekkyydestä.
Kuin taivaan lintu, joka ei sure, ei murehdi huomista.
Tärkeintä, minusta, on pitää aivonsa ajattelevina, uudistuvina, ystävällisinä.
Silloin ne eivät pinty pahaan, itsekkyyteen, itseironian puutteeseen.
Silloin ihmisen mieli on kevyt, kuin linnun höyhen.
Silloin ihminen voi lentää mielikuvituksessaan irti maallisista rajoistaan.
Ihanaa lukea,...nyt sinä jo lensit, sait muutkin mukaasi,.... yli kaiken turhan ja....
Kiitos kauniista liidosta, mitkä siivet !!!