Kemiantekniikka vai laboratoriala?

Kumpi olisi parempi vaihtoehto: kemiantekniikka vai laboratorioala?
Kummassa olisi parempi työllistymismahdollisuus?
Kiitos jo etukäteen vastauksista.
Ilmoita


Kemiantekniikassa valmistuu insinööriksi, laboratorioalalla laboratorioanalyytikoksi, joka on hiukan insinööriä alempi tutkinto.
Ellei sitten siinäkin ole nykyään insinöörinimike jo käytössä?
Ei kai Suomessa enää nykyään kemian alalla työllisty mitenkään helposti.
Kemiantekniikassa on tietysti perinteisesti enemmän työpaikkoja kuin laboratoriossa, sillä laboratorioon riittää muutama työntekijä kun taas prosessinvalvojia tarvitaan useita.
Ilmoita
No niin, joku jo vastailikin omia arvelujaan: "Ei kai Suomessa enää nykyään kemian alalla työllisty mitenkään helposti" ... - Tässä vähän tietoa.

Tällä hetkellä tosiaan kemiantekniikan insinöörikoulutus on pienoisessa kriisissä, koska kemian alan insinööreistä varsin suuri osa on sijoittunut paperiteollisuuteen ja paperiteollisuus ja teollisuusalat yleensäkin ovat vähentäneet toimintoja Suomessa tosi paljon. Moni kemiantekniikan insinööriksi valmistuva on lähtenyt yliopistolle lukemaan kemiaa tavoitteena valmistua kemian opettajaksi, mutta niistäkin on tällä hetkellä ylitarjontaa. Jos ala kuitenkin houkuttaa, niin ehkä se on silloin sopiva. Osa kuitenkin työlistyy, ja ulkomaillekin voi lähteä töihin.

Laboratorioalalla sen sijaan työpaikkoja on paljon muuallakin kuin paperi- tai kemianteollisuudessa. Laboratorioanalyytikoista varsin iso osa menee lääketeollisuuteen ja kosmetiikkateollisuuteen, joissa on isoja tuotekehityslaboratorioita. Analyytikko on yleensä työnjohtaja tai vastaa menetelmien valinnasta tai kehittämisestä. Lisäksi analyytikkoja työskentelee tullilaboratoriossa, elintarvikevalvonnassa ja lääketiteteen tutkimuslaboratorioissa. Toisin kuin insinööri, analyytikkohan voi valita erikoistumisen myös biotieteisiin. Laboratorioanalyytikot työllistyvät hyvin.

Laboratorioanalyytikon tutkinto on 210 op ja kemiantekniikan insinöörin (AMK) tutkinto on 240 op. Laboratorioanalyytikoksi valmistuu siis n. 3,5 vuodessa ja insinööriksi n. 4 vuodessa, mutta tutkinnot ovat samantasoisia. (Myös esim. merikapteenin (AMK) ja muusikon (AMK) koulutukset ovat samantasoisia, vaikka ovat 270 op). Molemmat tutkinnot ovat siis AMK-tutkintoja ja vastaavat tasoltaan myös alempaa korkeakoulutukintoa, (bachelor-taso). Molemmista voi jatkaa opintoja YAMK-opintoihin tai yliopistoon maisteriopintoihin.

Tämän vuoksi laboratorioanalyytikon koulutus on ehdottomasti parempi, jos ajattelee parempaa työllistymistä. Tärkeintä olisi kuitenkin ajatella omia taipumuksiasi: oletko mieluummin pikkutarkka, kärsivällinen analyytikko vai luova ja nopeita tuloksia tekevä insinööri? Harvoin insinööri-tyyppi pärjää analyytikkona tai päin vastoin. Joku tietysti ehkä voi olla tyyppinä niin siltä väliltä, että taipuu molempiin hommiin yhtä lailla.
Ilmoita
Laboratorioalalta työllistyi 88% ensimmäisen vuoden aikana.

Kemiantekniikan insinööreistä työllistyi 45% ensimmäisen vuoden aikana, mutta samassa tilastossa on mukana paperi, tekstiili ja pintakäsittelyalan insinöörit myös.

Yleensä insinöörillä on vähän parempi palkka kuin laboratorioanalyytikolla. Mutta jos ei saa ollenkaan töitä niin ... :-(

Ei sua sattumalta yhtään rakennustekniikka kiinnosta? Sillä alalla on töitä aina. Rakentaminen ei lopu koskaan!
1 VASTAUS:
Surullisia tilastoja ja pitänevät paikkansa. Kun muistelen millainen olin itse niin työttömäksi olisin kanssa jäänyt. Prosessinhoitajana haaveilin kotikylän tehtaan työnjohtajan hommista. Ajan kuluessa haaveet vaihtuivat ja opinnoista on ollut hyötyä. Ymmärrys miten asiakkaiden prosessit toimivat on tärkeää.

Työnsaantia helpottaa että insseillä kuitenkin on enemmän työmahdollisuuksia kuin laoratorioalalla.
+Lisää kommentti
Kiitoksia viesteistä. Minut on hyväksytty molempiin aloihin. Olen hakenut eri yhteishaussa. Nyt pitäisi miettiä kumpaan menisin. Nimimerrki Itsellesi sopivampi valaisi asiaa hyvin. Molemmat alat kyllä kiinnostaa mutta pitää varmaan valita se, josta työllistyy paremmin.
Ilmoita
Laboratorioala voi olla myös helpompi jos kemiantekniikan matematiikka osoittautuu sittenkin turhan hankalaksi. Laboratorioalalla voi opiskella biojuttuja joissa ei tarvita suuria matemaattisia kykyjä. Kemiantekniikka on raakaa laskentaa.
1 VASTAUS:
Joopa joo, sieltä tuli kunnon insinöörilogiikalla esitetty näkemys. Insinöörihän tietää, että matikka on vaikeaa, niin kaikki muu kuin matikka on silloin helppoa XD.

Ihan oikeasti, ne "biojutut" eli mikro- ja molekyylibiologia on todella vaativia, ei sovi sille, joka haluaa helppoa. Helpommalla pääsee jos syventyy kemialliseen analytiikkaan.

Kaikella kunnioituksella, sillä mikäänhän ei ole niin vaikeaa kuin AMK-insinöörien matikka XD.
+Lisää kommentti
AMK insinöörien matematiikka on ihan pelleilyä. DI matematiikka on oikeasti vaikeaa. No minunhan on varmaan turha verrata kumpi AMK tutkinnoista olisi vaikeampi, kemiantekniikka vai laboratorioanalytiikka. Mutta kemiantekniikassa vaaditaan aika rankkaa matematiikkaa ammattiaineissa DI tasolla ja koska samoja aineita on myös AMK:n puolella niin luulisin ettei ne sielläkään voi olla ihan helpoimmasta päästä. Tai oikeastaan se vaatii enemmänkin fysiikan tajuamista, mutta onhan siinäkin paljon laskemista. Kemiantekniikassa joutuu opiskelemaan esimerkiksi lämmönsiirtoa ja virtaustekniikkaa.
1 VASTAUS:
KEmian puolella matematiikkaa ja fysiikkaa tarvitaan lähes jokaisessa ammattiaineessa. Teoreettisuus ei ole aivan samaa tasoa kuin yliopistolla. Itse olen ammattikoulupohjalla, alle seiskan peruskoulun päättötodistuksella opiskellut kaksi inssitutkintoa uskoisin monen muunkin siitä suoriutuvan. Muistan luokalla yhden tytön joka ensimmäisen tentin jälkeen totesi ettei hänen tarvitse osata matematiikkaa kun on tyttö. Hän sitten lopettikin joulun jälkeen ja vaihtoi talouskouluun. En tiedä mitä hänelle kuuluu nykyisin.
+Lisää kommentti
Minulla on kemiantekniikan AMK-insinööri tutkinto v.1999 ja valmistuneista luokkakavereista pääosa päätyi operaattorihommiin eri tehtaille tai jatkoivat opintoja yliopistolla tai LTY:llä TTY:llä. Jos halua on niin toki ovat uralleen edenneet tuotannon vastaavan tehtäviin, laatu-, logistiikka-,suunnittelu tms. tehtäviin. Itse opiskelin päälle vielä koneinsinöörin tutkinnon mikä osoittautui hyväksi. Valmistuin kolmessa vuodessa kiitos vapautuksien yhteisistä aineista. Päädyin teollisuuden suunnitteluhommien kautta alan koneita valmistavan pörssiyhtiöön.

Yhdessä vaiheessa elämääni seukkasin laboratorioanalyytikoksi opiskelevan tytön kanssa ja hänen mukaansa koulutus oli sellainen premium laborantti koulutus. Työtehtävät eivät eroa laborantin koulutustason tehtävistä mitenkään. Enempi lab.analyytikko valmentaa kemian teoreettisiin opintoihin yliopistolla. Esimiesasemiin tarvitaan monesti maisterin tutkinto.

Inssinä puollan tietysti inssitutkintoa. Kehoitaisin kuitenkin jo nyt miettimään mitä tekisit isona. Tehtaiden varaan ei kannata laskea. Mieluummin kolmivuotinen prosessin hoitajan tutkinto ammattikoulusta. Kun suunta on alusta pitäen nouseva harjoittelun suhteen myös koulutusta vastaava työpaikka saattaa löytyä helposti. Itse panostaisin energiatuotantoon ja koneoppiin jos tällä kokemuksella aloittaisin opinnot uudelleen. Silloin prosessinhoitajan ammattikoulupohjalla haaveena oli työnjohtajan paikka kotikylän tehtaassa. Onnea opinnoille!
1 VASTAUS:
"Työtehtävät eivät eroa laborantin koulutustason tehtävistä mitenkään."

- On siinä ero. Ei kannattaisi kirjoitella tänne "tietona" jotain 90-luvun entisen tyttöystävän sanomisia.

- Laboratorioanalyytikko valitsee tai tarvittaessa kehittää menetelmän, millä saadaan tarvittava tieto, ja sen jälkeen suorittaa tutkimuksen tai antaa sen laborantin tehtäväksi. Se, että tekekö itse vai tekeekö laborantti, riippuu mm. labran koosta, henkilöstötilanteesta ja siitä oliko menetelmä vasta uusi ja testausvaiheessa.

- Laborantille "joku" kertoo menetelmän ja sen jälkeen laborantti suorittaa mittauksen tai kokeen ja laittaa tuloksen muistiin.

- Kun tulokset ovat selvillä, laboratorioanalyytikko laatii raportin, tulkitsee tulokset ja osallistuu tuotekehitysryhmän kanssa pohdintaan siitä mitä seuraavaksi tapahtuu.
+Lisää kommentti
Kiitos taas uusista viesteistä. On vielä aikaa valita kumpaan menen. Mutta kyllä se todennäköisesti kallistuu kemiantekniikkaan.
Ilmoita
Jos työnantajan pitää valita joko laboratorioanalyytikko tai inssi, se valitsee inssin, koska työnantaja ei tiedä mikä analyytikko on. Tämä tulee muuttumaan vasta kuin tämänhetkiset työnjohtajat, jotka ovat vasta n. viiskymppisiä siirtyvät eläkkeelle.
Ilmoita
Vanha ketju, mutta siltikin.
Olen vanhan ajan opistolaborantti sekä laboratorioanalyytikko. Analyytikko-opinnot eivät juurikaan eronneet kemian laborantin opinnoista.
En tunne yhtään laboratorioanalyytikkoa, joka toimisi vähänkään paremmissa tehtävissä. KAIKKI tekevät ihan normaaleja laborantin töitä.
Alkuperäinen ajatus oli, että analyyytikko oli jotenkin parempi tutkinto, jossa henkilö sijoittuisi työelämässä johonkin laborantin ja tutkijan välimaastoon. Tämä osoittautui kuitenki utopiaksi, koska ohjelma lobattiin huonosti elinkeinoelämälle ja todellisuudessa varsinkin lääketehtaat palkkasivat mielellään laborantin töihin(laborantin palkalla) näitä uuden tutkinnon omaavia.
Laboratorioanalyytikko on paranneltu ja päivitetty versio laborantista-ei sen enempää.
Ilmoita
Ei pääse töihin kaikki laitokset kuten VERIFIN JA Helsingin yliopisto eivät pysty ottamaan ketään kun sanovat palkkaavansa vain irtisanomiaan henkilöitä. Aika huono juttu julkiselta laitokselta. Älä opiskele tähän ammattiin jäät työttömäksi. Terveisin laboratorioanalyytikko jengi.
Ilmoita
Yliopistoon et ainakaan pääse työkokeiluun omaan ammattiisi sillä sain seuraavanlaisen sähköpostiviestin:

"Kiitos nopeasta vastauksestasi. Luin lauseen "Irtisanomiset tai lomautukset

eivät ole esteenä työkokeilun järjestämiselle myöskään silloin, jos

työkokeilun järjestävällä työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota työtä

irtisanomalleen tai lomauttamalleen työntekijälle". Koska käsitykseni mukaan

nyt tällainen on tilanne HY:llä, että jos jossakin yksikössä on joku henkilö

irtisanottu, meillä on ensisijainen velvollisuus palkata näitä henkilöitä.

Valitettavasti en voi edistää asiaasi.

Kiitokset kiinnostuksestasi.

Terveisin

Paula Vanninen "
Ilmoita
Bio puolen laboratorioanalyytikot tutkivat eläinten käyttäytymistä (seksuaalikemiaa) kuten videosta näkyy https://www.youtube.com/watch?v=iaYUIduHlbo
Ilmoita
bio puolen laboratorioanalyytikot testailivat välineiden kestävyyttä. https://www.youtube.com/watch?v=jW1yB6JY4xE
Ilmoita

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmoita
Melissakin tienaa enemmän kuin labra ala yhteensä https://www.youtube.com/watch?v=ppvDdwuIMeE
Ilmoita
Sykerö käyttää näytöllistä koneavustetta https://www.youtube.com/watch?v=vFKJckR220k
Ilmoita
Luokaa niitä työpaikkoja laboratorioanalyytikoille, Ei oo muuta sanottavaa tohon. Alalla on tosi kova kilpailu työpaikoista. Ammattibarometrin mukaan labra alalla ylitarjontaa ollut. Niin se vain on.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Kemiantekniikka vai laboratoriala?

Kumpi olisi parempi vaihtoehto: kemiantekniikka vai laboratorioala?
Kummassa olisi parempi työllistymismahdollisuus?
Kiitos jo etukäteen vastauksista.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta