Vanhan koiran eutanasia

AP. luultavasti suree nyt jo,ja hän on ainoa joka koiransa terveydentilan tietää. Ja varannut eläinlääkäriajan selvittääkseen. Jos joutuu nukuttamaan vanhan koiransa,ovat varsinkin nämä mummovertaukset hyvinkin asiattomia. Oman koirani jouduttuani viemään piikille,olin surusta sekaisin kauan,kauan,kauan. Asiaa ei auttanut silloisen "ystäväni" neuvo,että sehän oli vain koira. Suutuin niin,että räjähdin! Ikävöin koiraani vieläkin,kaikkia nukkuneita/nukutettuja koiriani vieläkin,uuden pystyin ottamaan vasta vuosien päästä. AP.,päätös on sinun ja ell:n. Voimia,joka tapauksessa.

Mitä mummoihin tulee, on järkyttävää, ettei parantumattomasti syöpäsairas kovista kivuista kärsivä vanhus halutessaan saa eutanasiaa. Jotkut matkustavat sitä varten ulkomaille.

Sikäli koirien tilanne on parempi. Mutta muuten tällä ei ole mummojen kanssa mitään tekemistä.

Laura Johanna kirjoitti:

AP. luultavasti suree nyt jo,ja hän on ainoa joka koiransa terveydentilan tietää. Ja varannut eläinlääkäriajan selvittääkseen. Jos joutuu nukuttamaan vanhan koiransa,ovat varsinkin nämä mummovertaukset hyvinkin asiattomia. Oman koirani jouduttuani viemään piikille,olin surusta sekaisin kauan,kauan,kauan. Asiaa ei auttanut silloisen "ystäväni" neuvo,että sehän oli vain koira. Suutuin niin,että räjähdin! Ikävöin koiraani vieläkin,kaikkia nukkuneita/nukutettuja koiriani vieläkin,uuden pystyin ottamaan vasta vuosien päästä. AP.,päätös on sinun ja ell:n. Voimia,joka tapauksessa.

Lue lisää

Mummovertaus ei todellakaan ole asiatonta!!!! vaan kuvastaa enemmän realistisuutta vanhuuden vaivoihin.!! Asiatonta on puhua romantisoidusti asiasta niinkuin se olisi karkin viemistä hampaattomalta koiralta. Lopettamiseen pitää suhtautua tasan niinkuin tekisi päätöksen mummonsa lopettamisesta sillä elämä kun kerran veidään ei se miksikään enään muutu. Ja jos samasta syystä ei lopettaisi mummoaan niin miksi sitten koiransakaan..? Elämä on samaa kaikille yhtä tärkeää ja vanhuuden oireet samoin.

Jokainen joutuu jossain vaiheessa asian eteen ja itse kaksi koiraa lopettaneena (syövän ja munuaisten takia) tiedän asian myös kuten moni muukin. Ap varasi ajan lopetukseen ei terveystarkastukseen eikä koira omaa kroonista kiputilaa vaan lähinnä vanhuusoireita.

Moni lopettaa turhaan koiransa ja moni pitkittää liikaa kumpikin on väärin. Eläinlääkärit on ainoita jotka tietää kärsiikö koira vai ei. Ja usein kannattaa vielä keskustella useammankin eläinlääkärin kanssa..tärkeintä on että päätös on oikea jos siihen on mentävä kuten usein joutuu. :(

puurot ja vellit kirjoitti:

Mitä mummoihin tulee, on järkyttävää, ettei parantumattomasti syöpäsairas kovista kivuista kärsivä vanhus halutessaan saa eutanasiaa. Jotkut matkustavat sitä varten ulkomaille.

Sikäli koirien tilanne on parempi. Mutta muuten tällä ei ole mummojen kanssa mitään tekemistä.

Lue lisää

Tekisitkö oikeasti päätöksen tavallisen vanhuudenoiereisen mummon eutanasiasta..? Usein vanhukset on masentuneita ja päätös nojautuisi siihen. Nyt ei ole syöpäsairas koira vaan vanha koira..siinä on eroa!!!

Syöpäsairas jonka kipulääkitys ei enään toimi pitäisi saada aktiivisen eutanasian nykyään eutanasia ihmisen kohdalla toimii niin että on elvytyskielto.

Koiran eutanasia ei eroa lopulta yhtään ja omistaja ei ole useinkaan kykenevä siihenkään päätökseen vaan el.lääkärit..

Puuro ja velli on aikaslailla samaa. :(

itse jouduin koirani kanssa hankalaan tilanteeseen koiralla oli vahva elämänhalu mutta kroonisesti kipeä..luovuttanut ei ja onneksi ei ollut kipujakaan mutta lääkitys ja kohtauksia..eläinlääkärien kanssa juteltiin ja päädyttiin seuraamaan tilannetta..ei todellakaan eroa eutanasia ihmisenkään tilanteesta lopulta. On vaikeaa lopettaa koira jos elämänhalua on sairastelusta huolimatta. Ja minulle koirat on perheenjäseniä joita ei vain lopeteta enkä lopettaisi mummoakaan vanhuuden oireiden takia kivut eri asia..en vaikka pyytäisi koska voisi olla masentunut mutta se ero on ihmisellä että kipuja ihmisillä ei ole kun koiralla on ..kipulääkitys eri mikäli se toimii. :(

Eutanasia on sama kaikilla elävillä.

gjhhioiölöölö kirjoitti:

Tekisitkö oikeasti päätöksen tavallisen vanhuudenoiereisen mummon eutanasiasta..? Usein vanhukset on masentuneita ja päätös nojautuisi siihen. Nyt ei ole syöpäsairas koira vaan vanha koira..siinä on eroa!!!

Syöpäsairas jonka kipulääkitys ei enään toimi pitäisi saada aktiivisen eutanasian nykyään eutanasia ihmisen kohdalla toimii niin että on elvytyskielto.

Koiran eutanasia ei eroa lopulta yhtään ja omistaja ei ole useinkaan kykenevä siihenkään päätökseen vaan el.lääkärit..

Puuro ja velli on aikaslailla samaa. :(

itse jouduin koirani kanssa hankalaan tilanteeseen koiralla oli vahva elämänhalu mutta kroonisesti kipeä..luovuttanut ei ja onneksi ei ollut kipujakaan mutta lääkitys ja kohtauksia..eläinlääkärien kanssa juteltiin ja päädyttiin seuraamaan tilannetta..ei todellakaan eroa eutanasia ihmisenkään tilanteesta lopulta. On vaikeaa lopettaa koira jos elämänhalua on sairastelusta huolimatta. Ja minulle koirat on perheenjäseniä joita ei vain lopeteta enkä lopettaisi mummoakaan vanhuuden oireiden takia kivut eri asia..en vaikka pyytäisi koska voisi olla masentunut mutta se ero on ihmisellä että kipuja ihmisillä ei ole kun koiralla on ..kipulääkitys eri mikäli se toimii. :(

Eutanasia on sama kaikilla elävillä.

Lue lisää

Miksi masentuneet eivät ole oikeutettuja eutanasiaan? Minä ainakin lähtisin klinikalle heti.

yuiuiuoo kirjoitti:

Mummovertaus ei todellakaan ole asiatonta!!!! vaan kuvastaa enemmän realistisuutta vanhuuden vaivoihin.!! Asiatonta on puhua romantisoidusti asiasta niinkuin se olisi karkin viemistä hampaattomalta koiralta. Lopettamiseen pitää suhtautua tasan niinkuin tekisi päätöksen mummonsa lopettamisesta sillä elämä kun kerran veidään ei se miksikään enään muutu. Ja jos samasta syystä ei lopettaisi mummoaan niin miksi sitten koiransakaan..? Elämä on samaa kaikille yhtä tärkeää ja vanhuuden oireet samoin.

Jokainen joutuu jossain vaiheessa asian eteen ja itse kaksi koiraa lopettaneena (syövän ja munuaisten takia) tiedän asian myös kuten moni muukin. Ap varasi ajan lopetukseen ei terveystarkastukseen eikä koira omaa kroonista kiputilaa vaan lähinnä vanhuusoireita.

Moni lopettaa turhaan koiransa ja moni pitkittää liikaa kumpikin on väärin. Eläinlääkärit on ainoita jotka tietää kärsiikö koira vai ei. Ja usein kannattaa vielä keskustella useammankin eläinlääkärin kanssa..tärkeintä on että päätös on oikea jos siihen on mentävä kuten usein joutuu. :(

Lue lisää

Tuota noin...itse olen aloittajan puolella. Minusta on huono verrata mummoon, mummot ei saa eutanasiaa vaikka haluaisivat, usko huvikses moni vanhus kaipaa hautaan.

Ethän sinä tiedä ap tilannetta? Miten voit sanoa ajattele koiraasi..kun tilanne ei ole sama kuin sinun koirallasi!!

Itsekin olen lopettanut kaksi koiraani erinäisistä syistä joihin hoidot ei auttanut..mutta vain eläinlääkärit voi sanoa noin ja jokainen tilanne on yksilöllistä.

Asiassa tulee ensimmäisenä miettiä koiraa, onko sen elämä laadukasta sokeana ja kuurona sekä muitakin oireita löytyy, puhumattakaan kivuista joista et tiedä. Sinä tilanteen parhaiten tiedät. Et voi kuitenkaan pitää koiraa vain siitä syystä että luopuminen on niin raskasta. Kirjoittamasi tekstin perusteella päästäisin koirasi parempaan elämään tuolla puolen.

Mummovertaus on mielestäni ihan asiallinen. Olen ystävieni kanssa puhunut esimerkiksi vakavasta loukkaantumisesta ja meitäkin on monta, jotka haluaisivat eutanasian olevan mahdollinen, kuitenkin tapaus kerrallaan mietittynä.

Voimia toivotellaan täältäkin.

Näin juuri tippa linssissä. Kerrankin joku sanoo että katsokaa tilanne ja päätös sen mukaan. :)

Silloin ei tarvitse kokea syyllisyyttä eikä miettiä tekikö oikean ratkaisun.

Kivut määrittelee asian.

ghytuiyiyiu kirjoitti:

Näin juuri tippa linssissä. Kerrankin joku sanoo että katsokaa tilanne ja päätös sen mukaan. :)

Silloin ei tarvitse kokea syyllisyyttä eikä miettiä tekikö oikean ratkaisun.

Kivut määrittelee asian.

Lue lisää

Koiran nukuttaminen on eutanasiaa,niinkun AP. otsikossaan jo mainitsi. Siinä suhteessa eläimet ovat etuoikeutettuja,toisin kuin ihmiset. Mummovertaus,oli nyt sitten asiallinen tai asiaton juuri k.o. kirjoittajan mielipiteessä,on monessa muussa viestissä hyvä vertailupohja. Kuurona,sokeana,tasapainohäiriöisenä ja mahdollisesti kivuissa tulisin varmasti toivomaan eutanasiaa omalle kohdalleni. Tiedän tapauksen,että syöpään kuoleva ihminen ei saanut riittävää kipulääkitystä,ettei tule riippuvaiseksi... Todellapa inhimillistä!
Vain AP ja hänen koiransa ovat tilanteen tasalla,vain AP voi osata tulkita koiraansa,onko sillä kipuja,elämänhalua,onko vielä koiramaisen iloinen,syökö enää,tuleeko vahinkopissoja.
Eläinlääkäri osaa kertoa koiran kivuista,mahdollisesta neurologisesta sairaudestakin. Mainitsiko AP varanneensa ell-ajan vain lopettaakseen koiransa? Näin täällä väitettiin. Ell voi myös todeta,että koira pärjää vielä vaikka kuukauden ilman tuskia,mutta jos sillä tuskia jo on,on armollisinta nukuttaa koira pitkittämättä sen kärsimyksiä. Kaiken tämän ajan voi AP käyttää pitämällä koiraansa hyvänä,ja aivan varmasti niin tekeekin.
Koirasta on joskus luovuttava,ja se aika on ennen kuin koiran elämä on yhtä tuskaa. Koira ei voi sitä itse,ihmisten kielellä kertoa,se on omistajan ja ell:n tulkittava.
Päätös on raskas,raastava. Kuten jo kerroin,olin oman koirani kuoleman jälkeen surusta sekaisin,en ollut osannut varautua tarpeeksi,päätös oli tehtävä niin nopeasti. Sitä ennen olin seurannut kuinka eräs tuttu koira kärsi valtavissa syöpäkivuissa,omistajat syöttivät kaikki mahdolliset kipulääkkeet,joista ei juurikaan apua ollut. Koira sinnitteli ja kärsi aivan tarpeettoman kauan,läähätti kuin höyryveturi,katse oli kääntynyt sisäänpäin,ei enää syönyt juuri mitään. Monta kertaa pyysin,että parantumattomasti sairaan koiran olisivat päästäneet jo koirien taivaaseen,mutta ei,eivät halunneet luopua. Joka kerta itkin kuinka koira oli mennyt huonompaan kuntoon,mutta omistajat väistelivät ja väittivät sen ehkä vielä toipuvan. Vasta puoleen painostaan laihduttua koira pääsi pois,eikä enää päässyt omin avuin autoon.
Esimerkeilläni yritän,anteeksi toistelu,että koiralle on suotava hyvä elämä alusta loppuun ilman kärsimystä. Jos koiralla on kipuja,ne eivät noin vanhalla enää parane.
Voimia AP!!!!!!!

Laura Johanna kirjoitti:

Koiran nukuttaminen on eutanasiaa,niinkun AP. otsikossaan jo mainitsi. Siinä suhteessa eläimet ovat etuoikeutettuja,toisin kuin ihmiset. Mummovertaus,oli nyt sitten asiallinen tai asiaton juuri k.o. kirjoittajan mielipiteessä,on monessa muussa viestissä hyvä vertailupohja. Kuurona,sokeana,tasapainohäiriöisenä ja mahdollisesti kivuissa tulisin varmasti toivomaan eutanasiaa omalle kohdalleni. Tiedän tapauksen,että syöpään kuoleva ihminen ei saanut riittävää kipulääkitystä,ettei tule riippuvaiseksi... Todellapa inhimillistä!
Vain AP ja hänen koiransa ovat tilanteen tasalla,vain AP voi osata tulkita koiraansa,onko sillä kipuja,elämänhalua,onko vielä koiramaisen iloinen,syökö enää,tuleeko vahinkopissoja.
Eläinlääkäri osaa kertoa koiran kivuista,mahdollisesta neurologisesta sairaudestakin. Mainitsiko AP varanneensa ell-ajan vain lopettaakseen koiransa? Näin täällä väitettiin. Ell voi myös todeta,että koira pärjää vielä vaikka kuukauden ilman tuskia,mutta jos sillä tuskia jo on,on armollisinta nukuttaa koira pitkittämättä sen kärsimyksiä. Kaiken tämän ajan voi AP käyttää pitämällä koiraansa hyvänä,ja aivan varmasti niin tekeekin.
Koirasta on joskus luovuttava,ja se aika on ennen kuin koiran elämä on yhtä tuskaa. Koira ei voi sitä itse,ihmisten kielellä kertoa,se on omistajan ja ell:n tulkittava.
Päätös on raskas,raastava. Kuten jo kerroin,olin oman koirani kuoleman jälkeen surusta sekaisin,en ollut osannut varautua tarpeeksi,päätös oli tehtävä niin nopeasti. Sitä ennen olin seurannut kuinka eräs tuttu koira kärsi valtavissa syöpäkivuissa,omistajat syöttivät kaikki mahdolliset kipulääkkeet,joista ei juurikaan apua ollut. Koira sinnitteli ja kärsi aivan tarpeettoman kauan,läähätti kuin höyryveturi,katse oli kääntynyt sisäänpäin,ei enää syönyt juuri mitään. Monta kertaa pyysin,että parantumattomasti sairaan koiran olisivat päästäneet jo koirien taivaaseen,mutta ei,eivät halunneet luopua. Joka kerta itkin kuinka koira oli mennyt huonompaan kuntoon,mutta omistajat väistelivät ja väittivät sen ehkä vielä toipuvan. Vasta puoleen painostaan laihduttua koira pääsi pois,eikä enää päässyt omin avuin autoon.
Esimerkeilläni yritän,anteeksi toistelu,että koiralle on suotava hyvä elämä alusta loppuun ilman kärsimystä. Jos koiralla on kipuja,ne eivät noin vanhalla enää parane.
Voimia AP!!!!!!!

Lue lisää

Olipa kamala tarina tuo ihmisten itsekkyyttä kumpuava juttu, eivät varmasti oikeasti uskoneet enää parantumiseen, vaikka niin sanoivat :(
Tai siis tosi kamala tapaus, hyvä kun kerroit, ap:llekin avuksi tämä.

Onneksi ell on sen verran ulkopuolinen ja tietysti myös ammattilainen arvioimaan koiran elämänlaatua, tai sen puutetta.
Ap:n kannattaa uskoa ell tässä asiassa.

Onneksi koiralle eutanasia suodaan, itse olen katsonut läheiseni poismenoa sairasvuoteella, lopussa kivut oli jo niin kovat että morfiinipöllyssä ei tiennyt liki mistään mitään, kunnes onneksi nukkui pois. :'(

Laura Johanna kirjoitti:

Koiran nukuttaminen on eutanasiaa,niinkun AP. otsikossaan jo mainitsi. Siinä suhteessa eläimet ovat etuoikeutettuja,toisin kuin ihmiset. Mummovertaus,oli nyt sitten asiallinen tai asiaton juuri k.o. kirjoittajan mielipiteessä,on monessa muussa viestissä hyvä vertailupohja. Kuurona,sokeana,tasapainohäiriöisenä ja mahdollisesti kivuissa tulisin varmasti toivomaan eutanasiaa omalle kohdalleni. Tiedän tapauksen,että syöpään kuoleva ihminen ei saanut riittävää kipulääkitystä,ettei tule riippuvaiseksi... Todellapa inhimillistä!
Vain AP ja hänen koiransa ovat tilanteen tasalla,vain AP voi osata tulkita koiraansa,onko sillä kipuja,elämänhalua,onko vielä koiramaisen iloinen,syökö enää,tuleeko vahinkopissoja.
Eläinlääkäri osaa kertoa koiran kivuista,mahdollisesta neurologisesta sairaudestakin. Mainitsiko AP varanneensa ell-ajan vain lopettaakseen koiransa? Näin täällä väitettiin. Ell voi myös todeta,että koira pärjää vielä vaikka kuukauden ilman tuskia,mutta jos sillä tuskia jo on,on armollisinta nukuttaa koira pitkittämättä sen kärsimyksiä. Kaiken tämän ajan voi AP käyttää pitämällä koiraansa hyvänä,ja aivan varmasti niin tekeekin.
Koirasta on joskus luovuttava,ja se aika on ennen kuin koiran elämä on yhtä tuskaa. Koira ei voi sitä itse,ihmisten kielellä kertoa,se on omistajan ja ell:n tulkittava.
Päätös on raskas,raastava. Kuten jo kerroin,olin oman koirani kuoleman jälkeen surusta sekaisin,en ollut osannut varautua tarpeeksi,päätös oli tehtävä niin nopeasti. Sitä ennen olin seurannut kuinka eräs tuttu koira kärsi valtavissa syöpäkivuissa,omistajat syöttivät kaikki mahdolliset kipulääkkeet,joista ei juurikaan apua ollut. Koira sinnitteli ja kärsi aivan tarpeettoman kauan,läähätti kuin höyryveturi,katse oli kääntynyt sisäänpäin,ei enää syönyt juuri mitään. Monta kertaa pyysin,että parantumattomasti sairaan koiran olisivat päästäneet jo koirien taivaaseen,mutta ei,eivät halunneet luopua. Joka kerta itkin kuinka koira oli mennyt huonompaan kuntoon,mutta omistajat väistelivät ja väittivät sen ehkä vielä toipuvan. Vasta puoleen painostaan laihduttua koira pääsi pois,eikä enää päässyt omin avuin autoon.
Esimerkeilläni yritän,anteeksi toistelu,että koiralle on suotava hyvä elämä alusta loppuun ilman kärsimystä. Jos koiralla on kipuja,ne eivät noin vanhalla enää parane.
Voimia AP!!!!!!!

Lue lisää

"Mainitsiko AP varanneensa ell-ajan vain lopettaakseen koiransa? "

Kyllä. Hän varasi ajan lopetukseen.

Elämänhalu ratkaisee myös ja kaikki tilanteet on yksilöllistä..omat kaksi koiraani tosiaan jouduin lopettamaan ja harkitsin sitä pitkään molemmilla etenevä sairaus jolle ei voinut mitään. Ekan koiran kanssa päätös oli helppo koira luovutti ja omasi kipuja. Mutta kakkonen ei omannut kipuja eli kuin sissi elämänhalun siivittämänä toisinaan horjuen vaappuen lähes kuurona ja sokeana tunto ja hajuaisti toimi..ei silloin voi tehdä päätöstä. Vain seurata milloin elämänhalu hyytyy ja koira luovuttaa tai tulee kipuja.
Lopulta tuli päivä jolloin päädyin lopetukseen..sairaus oli edennyt siihen pisteeseen että olo alkoi olemaan tukala koiralla..ja pystyin hyväksymään asian koirani kanssa.

Mutta tiedän eräänkin tapauksen jossa omistaja hätiköi en puhu ap:sta enkä viittaa häneen ollenkaan vaan yleisesti eläimen lopettamisesta koira sai kohtauksen ja omistaja pelästyi ja lopetti koiran..asiaa ei tutkittu oliko myrkytystila vai mikä oli syy kohtaukseen..eli asia on jokainen tilanne on yksilöllinen ja siitä pitää keskustella eläinlääkärin kanssa ja päätöstä pitää harkita kunnolla. Myöhemmin hän katui nopeaa päätöstään.

Jotkut ei kestä laisinkaan vanhuutta ja lopettaa koiran automaattisesti ennen kuin mitään tulee eli 12v ja yhden kanssa keskustelin niin sanoi lopettavansa koiran heti jos sairastuu ja kysyin tarkemmin niin riittää kuulemma ihan mikä sairaus vaan sairasta koiraa ei hoida.(ei koske ap:Ta edelleenkään)

"kyllä jokainen koiranomistaja,joka koiransa tuntee,tietää justiin milloin se aika on"

Niin sitä luulisi. :( Mutta näin ei ole..tunteet sekoittaa asiaa ja koiraa ei lopeteta vaikka on kipuja ja toisinkin pelätään vanhuuttaa ja sen tuomia vaivoja ja lopetettaan liian varhain.

Eläinlääkärit hyvät sellaiset osaa painottaa asioita omistajalle ja silloin on helpompi realistisesti katsoa koiran vinkkelistä mitä se haluaa..ja jos perusterve pienine vaivoineen niin valitsee elämän kuten kaikki elollinen.

Olen törmännyt moneen erilaiseen suhtautumiseen koiraan ja koiran vanhuuteen..miten se hyväksytään..

Ja tosiaan helppo päätös oli ekan koiran kanssa kakkosen kanssa ei niinkään ja sopivan ajankohdan löytyminen oli hankalaa koska oli ns.hiljaa etenevä sairaus..ja koska liian varhain lopetus on eettisesti väärin ja en olisi kestänyt sitä henkisestikään ja liian myöhä sama juttu..aina se ei todellakaan ole helppo päätös ajankohdan puolesta ja silloin turvauduin monen lääkintäpuolen arvioon ja myös tutkin ihmisen samaa sairautta ja miten he kokevat sen onko kipuja jne. Lääkeruualla menimme vuoden eteenpäin kunnes ratkaisu tuli. :(

Näistä asioista on hyvä puhua koska jokainen näihin auttamattomasti törmää ellei lopeta vain vanhuuden takia tietyn ikäisenä..tai anna peräti pois kun vanhuus alkaa kolkuttamaan ovea. :(
Ap:ta tämä ei tietenkään edelleenkään koske.vaan puhun yleisesti

Kyllä saa ja pitääkin kyseenalaistaa mikäli koira lopetetaan heppoisin perustein..vaikka kun koira tulee tiettyyn ikään, koiraa ei kouluteta mutta lopetetaan sen takia että ei pärjätä sen kanssa, koiraa ei hoideta kun sairastuu vaan lopetetaan suoraan, koira lopetetaan kun lapsi tulee tai muutto tai ero jne..

Ja jälleen ei koske ap:ta joka on huolehtinut koirastaan jo 14v ajan .

Kuulostaa samoilta oireilta kuin omallani ja tuo munuaisten vajaatoiminta on ikävä kyllä huono juttu.. :(
Se hiipuu pikkuhiljaa ja koirille ei ole dialyysia..me saimme lääkeruuan munuaisia varten koska oli suht ok..mutta vuosi meni ja jouduin lopettamaan(tosin pitkä elänmänkaari myös)..ikävää mutta tosiaan taitaa olla aika..mutta sinun on oltava siihen valmis jotta pystyt hyväksymään asian.

El.lääkäri sanoi ettei tuo aiheuta niinkään kipuja mutta koirasta tulee sekava kun munuaiset ei suodata elimistöstä myrkkyjä pois. Eli voit katsoa hieman tilannetta kunnes olette valmiita...

Surullista.. voimia tulet tarvitsemaan mutta ajattele että olet hoitanut koirasi kunniallisesti ja hyvin loppuun asti. :(

veriarvot kertoo paremmin tuloksen. :(

Väistämätöntä se on aina. Vaikka ei haluaisi. AP.,olethan jo varautunut siihen,että koiran aika päästä koirien taivaaseen on ehkä huomenna? Surutyö jo ennen nukutusta on todella tärkeää. Aikaisemmissa viesteissäni kerroin,kuinka puun takaa oman koirani kuolema tuli. Olisin voinut ajatella etukäteen paljon enemmän,huomasinhan koirassani jo jotain outoja oireita,pari kertaa se kakkasi kävellessään,kyykkimättä,ei huomannut koko kakkaa. Kiistin asian,vaikka olihan koirani jo iällä,13. Leikkisä kuin pentu,siksi kai torjuin että mitään vikaa olisi. Puolen vuoden päästä nukutuspäätös oli tehtävä siinä paikassa. Surutyö oli raskasta,vieläkin ikävöin,enkä ole haudalle mennyt,torjun omaa ikävääni,olisin taas yhtä verillä,yhtä syyllisyydentunnoissa. Nuori olin,nyt vanhempi ja viisaampi.
AP,olet suora ja realistinen,vaikka tunnemyllerryksesi uskon olevan valtava. Ell auttaa sinua päättämään,on ammattilainen ja tietää mitä tehdä. Sitten kun se aika on,tee koirallesi kaunis hauta,siellä voit muistella sitä,viedä kukkia syntymäpäivänä. Säilytä koirasi panta,ruokakuppi,leluja,mutta älä pidä niitä esillä. Torjuessani,siis yrittäessäni torjua suruani heitin kaikki sen tavarat pois,paitsi hihnan,jonka annoin ystäväni koiralle. Niin kadun sitä impulssia,että kirjoittaessani tätä alkaa itkettää... Muistona on iso kasa valokuvia sekä muutama piirtämäni muotokuva.
Jokainen suree ja toimii tavallaan,tarkoituksenani ei ollut ohjeistaa sinua,lähinnä jälkiviisaana ohjeistin itseäni kuinka olisin voinut toimia toisin. Koirani ajatteleminen nosti tunteet pintaan,ja tuloksena sekavaa tekstiä,ja koska sitä tänne kirjoitan,huomaan kuinka asiasta täytyy vieläkin päästä puhumaan. Ja heti tämän jälkeen päästä paapomaan kahta nykyistä koiraani. Puhu ystäviesi kanssa,tunnet heidät,he tuntevat sinut. Suruaan ei tarvitse käsitellä yksin. Voimia sinulle ja koirallesi,olen mukana täällä bittiavaruuksissa.

Laura Johanna kirjoitti:

Väistämätöntä se on aina. Vaikka ei haluaisi. AP.,olethan jo varautunut siihen,että koiran aika päästä koirien taivaaseen on ehkä huomenna? Surutyö jo ennen nukutusta on todella tärkeää. Aikaisemmissa viesteissäni kerroin,kuinka puun takaa oman koirani kuolema tuli. Olisin voinut ajatella etukäteen paljon enemmän,huomasinhan koirassani jo jotain outoja oireita,pari kertaa se kakkasi kävellessään,kyykkimättä,ei huomannut koko kakkaa. Kiistin asian,vaikka olihan koirani jo iällä,13. Leikkisä kuin pentu,siksi kai torjuin että mitään vikaa olisi. Puolen vuoden päästä nukutuspäätös oli tehtävä siinä paikassa. Surutyö oli raskasta,vieläkin ikävöin,enkä ole haudalle mennyt,torjun omaa ikävääni,olisin taas yhtä verillä,yhtä syyllisyydentunnoissa. Nuori olin,nyt vanhempi ja viisaampi.
AP,olet suora ja realistinen,vaikka tunnemyllerryksesi uskon olevan valtava. Ell auttaa sinua päättämään,on ammattilainen ja tietää mitä tehdä. Sitten kun se aika on,tee koirallesi kaunis hauta,siellä voit muistella sitä,viedä kukkia syntymäpäivänä. Säilytä koirasi panta,ruokakuppi,leluja,mutta älä pidä niitä esillä. Torjuessani,siis yrittäessäni torjua suruani heitin kaikki sen tavarat pois,paitsi hihnan,jonka annoin ystäväni koiralle. Niin kadun sitä impulssia,että kirjoittaessani tätä alkaa itkettää... Muistona on iso kasa valokuvia sekä muutama piirtämäni muotokuva.
Jokainen suree ja toimii tavallaan,tarkoituksenani ei ollut ohjeistaa sinua,lähinnä jälkiviisaana ohjeistin itseäni kuinka olisin voinut toimia toisin. Koirani ajatteleminen nosti tunteet pintaan,ja tuloksena sekavaa tekstiä,ja koska sitä tänne kirjoitan,huomaan kuinka asiasta täytyy vieläkin päästä puhumaan. Ja heti tämän jälkeen päästä paapomaan kahta nykyistä koiraani. Puhu ystäviesi kanssa,tunnet heidät,he tuntevat sinut. Suruaan ei tarvitse käsitellä yksin. Voimia sinulle ja koirallesi,olen mukana täällä bittiavaruuksissa.

Lue lisää

Huonohampainen koira useinkin kärsii kovista hammaskivuista, mutta koira ei näytä kipujaan. Ei niin iäkkään koiran hampaita enää ruveta hevillä hoitamaan, kärsii siitäkin. Usein sanotaan et parempi hieman aiemmin, kuin sitten kun koira kärsii.
Itse olen saman asian edesssä. Koira 13-v jalat kipeät, näkö huonontunut, ulkonakin seisoo tyhjä katse silmissään, sairastaa epilepsiaa ja hampaiden ja ikenien takia useita lääkekuureja. sillä niiden hoitaminen vaatisi nukutusta ja se on liian riskitekijä tälle rakkaalle koiralleni. Yli vuosi sitten otettiin 1 isompi ja muutama pienempää hammasta pois ja koira oli erittäin sairas toimeenpiteen jälkeen, jolloin päätettiin ettei kiusata sillä enää. On vaikea ja tuskaisa ratkaisu, mutta kohta on se päivä jolloin saatan rakkaani pois kärsimyksistä. Koira on isokokoinen, joten tämä ikä on jo aika korkea koiralle.

sydän itkee kirjoitti:

Huonohampainen koira useinkin kärsii kovista hammaskivuista, mutta koira ei näytä kipujaan. Ei niin iäkkään koiran hampaita enää ruveta hevillä hoitamaan, kärsii siitäkin. Usein sanotaan et parempi hieman aiemmin, kuin sitten kun koira kärsii.
Itse olen saman asian edesssä. Koira 13-v jalat kipeät, näkö huonontunut, ulkonakin seisoo tyhjä katse silmissään, sairastaa epilepsiaa ja hampaiden ja ikenien takia useita lääkekuureja. sillä niiden hoitaminen vaatisi nukutusta ja se on liian riskitekijä tälle rakkaalle koiralleni. Yli vuosi sitten otettiin 1 isompi ja muutama pienempää hammasta pois ja koira oli erittäin sairas toimeenpiteen jälkeen, jolloin päätettiin ettei kiusata sillä enää. On vaikea ja tuskaisa ratkaisu, mutta kohta on se päivä jolloin saatan rakkaani pois kärsimyksistä. Koira on isokokoinen, joten tämä ikä on jo aika korkea koiralle.

Lue lisää

Kyllä huolehtiva ihminen huolehtii myös vanhuksen hampaista. Yllätyin kun näin vanhan koiran (lähemmäs 15v) eläinlääkärissä hampaiden huollossa..teetti säännöllisen hammaskivipuhdistuksen sen koko elämän ajan nyt tarkistutti vain koska ei uskaltanut nukuttaa ellei ihan pakko. Ja vieläpä rotu joka ei yleensä elä noin pitkään rodussa piilevien sydänongelmien vuoksi.

gjjjjh kirjoitti:

Kyllä huolehtiva ihminen huolehtii myös vanhuksen hampaista. Yllätyin kun näin vanhan koiran (lähemmäs 15v) eläinlääkärissä hampaiden huollossa..teetti säännöllisen hammaskivipuhdistuksen sen koko elämän ajan nyt tarkistutti vain koska ei uskaltanut nukuttaa ellei ihan pakko. Ja vieläpä rotu joka ei yleensä elä noin pitkään rodussa piilevien sydänongelmien vuoksi.

Lue lisää

Tarkoitin hampaiden poisottoa, tietysti hammaskivet täytyy puhdistaa säännöllisesti koirilta kuin kissoiltakin. Olemme säännöllisesti hoidattaneet koiramme hammaskiven poistot. Myös muissa ongelmissa ollaan yhteydessä omaan eläinlääkäriin.
Kuinka moni jättää kurkkaamatta eläimen suuhun ja antaa poloisen kärsiä kivuista.
Meillä on kolme iso koiraa, kaikki aika iäkkäitä, mutta tällä yhdellä vain hampaita jouduttu poistamaan. Ellei olisi muita oireita ja sairauksia, ei lopetusta harkittaiskaan, mutta jatkuvat kipulääkkeet kipeisiin lonkkiin ja ientulehduslääkkeet jo parin vuoden aikana, epilepsia, kaihi silmissä ja selvä dementoituminen. Eläinlääkäri antoi vuosi sitten elinaikaennusteen joka nyt mennyt jo ohi, mutta kun selvästi huomaa rakkaalla ystävällä olevan vaikeuksia nousta makuulta ylös ja käydä makuulle, sekä öisin jatkuvaa kävelyä - ahdistaa ja sattuu. Sehän se on kun ei tahtoisi luopua ja ei haluaisi pitkittää eläimen kipuja. Kunpa osaisikin tehdä oikealla hetkellä oikean ratkaisun.

sydän itkee kirjoitti:

Tarkoitin hampaiden poisottoa, tietysti hammaskivet täytyy puhdistaa säännöllisesti koirilta kuin kissoiltakin. Olemme säännöllisesti hoidattaneet koiramme hammaskiven poistot. Myös muissa ongelmissa ollaan yhteydessä omaan eläinlääkäriin.
Kuinka moni jättää kurkkaamatta eläimen suuhun ja antaa poloisen kärsiä kivuista.
Meillä on kolme iso koiraa, kaikki aika iäkkäitä, mutta tällä yhdellä vain hampaita jouduttu poistamaan. Ellei olisi muita oireita ja sairauksia, ei lopetusta harkittaiskaan, mutta jatkuvat kipulääkkeet kipeisiin lonkkiin ja ientulehduslääkkeet jo parin vuoden aikana, epilepsia, kaihi silmissä ja selvä dementoituminen. Eläinlääkäri antoi vuosi sitten elinaikaennusteen joka nyt mennyt jo ohi, mutta kun selvästi huomaa rakkaalla ystävällä olevan vaikeuksia nousta makuulta ylös ja käydä makuulle, sekä öisin jatkuvaa kävelyä - ahdistaa ja sattuu. Sehän se on kun ei tahtoisi luopua ja ei haluaisi pitkittää eläimen kipuja. Kunpa osaisikin tehdä oikealla hetkellä oikean ratkaisun.

Lue lisää

Niinhän se on vähän joka asiassa jotkut hoitaa hyvin ja toiset huonosti..itse jouduin poistattamaan koiraltani pari hammasta sen elinaikana.

Ja tosiaan tuota pitäisi toitottaa eläinlääkärien ja kennelllitonkin kautta että katsokaa välillä koiranne suuhun. Toisaalta kun hakee rokotuksia voisihan sitä sanoa eläinlääkärille samalla että katsoisitko hampaat onko ne reilassa ..