uros nylkyttää, ei komentoa!!

Musta tuntuu että sun uroskoirasi on niin gay että muut urokset alistaa sen panopuukseen. Kokeile jos saisit sen eheytettyä heteroksi niin loppusi pukkiminen.

Mä en ainakaan komenna lopettamaan. Kaksivuotias leikattu uros yrittää aina silloin tällöin alistaa toista urosta, samoin toinen yrittää nylkyttää meidän urosta. Niin eihän siinä ole mitään väärää. Se on koirien tapa keskustella ja etsiä paikkaa. Uskon, että koiralle on enemmän pahaa se, että omistaja huutaa koko lopeta, ei saa, noniin lopetas nyt. Jos leikit menevät agressiiviseksi ja toista selvästi pelottaa niin leikki pitää heti lopettaa. Ja jos koko ero on suuri, mutta silloin myös toinen omistaja on tullut väärään aitaukseen. Ja samoin minusta on hyvä, jos uros yrittää pökkiä narttua, ja narttu ärähtää siitä. Se on juuri oikeaa käyttäytymistä. Koiran pitää itse osoittaa ettei se halua, se ei ole ihmisen tehtävä. Paitsi tietenkin tilanteissa, jotka näyttävät vaaralliselta.

Mulla on kanssa tullut monta kertaa koirapuistossa vastaan uroksia joiden omistajat eivät millään tapaa puutu toisten koirien nylkyttämiseen mikä on mielestäni hyvin ärsyttävää. Miksikö?

Satunnainen, koetteleva nylkyttäminen on ok, koira etsii vain paikkaansa mutta dominoivan koiran kaikkien muiden (etenkään pentujen) alistamisen salliminen ei ole mielestäni hyväksyttävää puhumattakaan pakkomielteisistä nylkyttäjistä jotka eivät osaa lopettaa vaikka toinen koira selvästi ahdistuu tilanteesta. Kyllä, ideaalisessa maailmassa jokainen koira olisi sosiaalisesti taitava ja kaikki tulisivat keskenään toimeen mutta maailma jossa elämme ei kuitenkaan ole ideaalinen eikä hyvin erilaisiksi jalostettujen koirien sujuva keskenäinen kommunikointi ole itsestään selvyys.

Itselläni oli aikaisemmin hyvin alistuva, kaikkia mielistevä leikattu narttukoira joka jostain syystä herätti monissa uroksisa nylkyttämishalun. Oli hyvin ikävää katsoa koirapuistossa kuinka toinen koira tunkee omani päälle yhä uudestaan ja uudestaan vaikka toinen hyvin selkeästi alistuu ja pelkää tätä. Tämä tapahtui aina saman kaavan mukaan. Uros alkaa nylkyttää, narttu yrittää paeta mutta uros seuraa sitkeästi perässä, narttu haukahtaa (liian kiltti narttu ei osaa kunnolla ärähtää), uros ei huomio tätä vaan jatkaa nylkyttämistä, minä huomautan asiasta uroksen omistajalle ja pyydän häntä komentamaan koiraansa, saan vastaukseksi "antaa nylkyttää, kyllä ne koirat selvittää asian keskenään" tai "tolle urokselle tekee vaan hyvää että joku narttu ärähtää sille" ja lopulta joudun itse menemään komentamaan toisen koiraa jotta se tajuaa jättää nartun rauhaan. Pahimmissa tapauksissa vieras uros ei minua uskonut ja kun nostin omani syliin jotta saisin sen vietyä pois puistosta niin uros alkaa hyppimään minua vasten ja näykkimään samalla kun omistaja huutelee kaukaa että päästää vaan se koira alas, kyllä se ärähtää jos se ei tykkää!

Toivon todella että muutkin koiranomistaja oppisivat vielä joku kaunis päivä sisäistämään sen ettei koiran pidä antaa toimia juuri niinkuin se haluaa juuri silloin kun se haluaa edes koirapuistossa. Jotkut urokset eivät vaan osaa lopettaa alistamista vaikka toinen koira alistuisikin ja läheskään kaikki nartut eivät osaa pitää puoliaan päsmäröivää urosta vastaan. Puhumattakaan siitä toisesta ääripäästä eli koirista jotka eivät vain ärähdä jos toinen yrittääkään hypätä selkään vaan iskevät suoraan hammasta.

Ei siinä mitään, jos uros kerran tai pari yrittää nousta narttuni selkään ja luopuu sitten toivosta kun narttu ärähtää ja näyttää hampaansa. Mutta toisinaan koko puistossa oloajan joku uros vaan vonkaa ja vonkaa ja kun itse sitten mainitsen uroksen omistajalle asiasta, vastauksena on tosiaan aina se sama:"tolle urokselle tekee vaan hyvää että joku narttu ärähtää sille"

Molemmat olemme jo nähneet että narttu on ärähtänyt useamman kerran. Itse kuitenkin toivoisin, ettei koirani koskaan purisi tai edes yrittäisi purra toista koiraa. Narttukoiratkin tulevat puistoon juoksemaan, nuuskimaan ja sosiaalistumaan, ei kiemurtelemaan urosten alta pois. Joten ei sitten taaskaan voitu muuta kun poistua, kun siellä oli se "Meidän adhd-Äijä" niin kuin uros ylpeänä esiteltiin.