Käristetään kristitty.

Kristityt nyt tekevät evankeliumistakin kärsimysnäytelmän.

" Eikö se ole juuri Jumalan vika, että hän on päätynyt tuollaisiin vaihtoehtoihin"

On ja täysin onkin. Tilanne vastaa täysin mafioson ja mafioson uhrin tilannetta jossa mafioso painaa aseen uhrin ohimolle ja sanoo "rahat tai henki". uhri saa tehdä valinnan joista tietenkin valitsee antaa rahansa että saa pitää henkensä. Kukaan ihminen ai valitsisi itselleen ikuista kärsimystä. Me emme tahdo kestää kunnolla edes hammassärkyä olimmepa millaisia ihmisiä tahansa, puhumattakaan ikuisesta kärsimyksestä.

Taivas voisi olla taivas vielä paremmin jos suurinta osaa ihmisistä ei laitettaisi kadotukseen. Jumala voisi antaa heidän vain kuolla ja lakata olemasta. Tuskin kukaan taivaassa alkaisi vaatia että hei, noita epäuskoisia pitää kiduttaa ihmisesti. ( tai no, kyllä jotkut voisi)

Jos hellvetti on tarkoitettu vain saa-tanalle, niin jumala on se taho joka sinne sitten ihmisiä päättää asettaa.

Olet oikeassa ettei helvvetti edes palvele mitään tarkoitusta. Jos rankaisun tarkoitus on auttaa ihmistä ymmärtämään väärät valintansa, niin ikuisuus rankaisuna ei täytä tätä päämäärää. Ketää ei hyödytä mitenkään ikuinen kärsimys.

Asiassa on sekin kiero puolensa että useimmat ihmisetkin antaisi anteeksi viimeistään tuhannen vuoden jälkeen hellvetissä kärsineen teot ja vapauttaisi hänet edes kuoleman tilaan, jos ei ihan taivaaseen asti. Vain sadisti kykenisi katsomaan toisen ikuista piinaa. Mutta kristinuskon Jumala tähän kuitenkin kykenee. Kysymyksessä on siis Jumala jolta puuttuu kyky empatiaan. Se tietysti näkyy maailmassa muutoinkin siten ettei Jumalaa paljoa kiinnosta auttaa pieniä viattomia lapsiakaan.

Jos kaikilla on taivaassa ihanaa niin miten pirussa se voi olla oikein että toiset kärsii epäuskon vuoksi ikuisesti samaan aikaan vaikka uskovien ja ateistien teot voivat olla ihan samaa luokkaa. Kukaan moraalinen tai täysipäinen ihminen ei tätä asiaa voi olla ihmettelemättä. Jumalalle merkitsee paljon enemmän se, että hän saa uskoa ja palvontaa, kuin se miten ihminen elää elämänsä tekoineen.