Olen 47v lapseton nainen enkä ole koskaan ollut avo- tai avioliitossa enkä kihloissa. Olen asunut kimppa- ja soluasunnoissa nuorempana mutta pääasiassa kuitenkin aina yksin. Seurustelusuhteita on ollut useita, pisin yli 8v ja joitakin 1-5v. Nyt olen ollut 5v yksin. Seurustellessa asuttiin aina omissa asunnoissamme.
Onko muita kaltaisiani? Välillä törmään ihmettelyihin etenkin miesten taholta. En ole mitenkään suunnitellut elämää näin, se vain meni näin. En kylläkään ole mitenkään erityisesti kaivannut ns.normimeininkiä ja lapsiakaan en ole koskaan halunnut.
Joskus tulee mieleen, että millaistahan se yhdessäasuminen kumppanin kanssa on ja millaista perhe-elämä. Sitä toki koin lapsuuden perheessä mikä oli tavallinen perhe. Onko muita samanlaisia? Vai olenko ainoa Suomessa ikäluokassani? Lisäksi olen vielä ainoa lapsi.
Jos on muita niin oletteko tälläinen vastentahtoisesti vai omasta halusta?
Onko muita kaltaisiani? Välillä törmään ihmettelyihin etenkin miesten taholta. En ole mitenkään suunnitellut elämää näin, se vain meni näin. En kylläkään ole mitenkään erityisesti kaivannut ns.normimeininkiä ja lapsiakaan en ole koskaan halunnut.
Joskus tulee mieleen, että millaistahan se yhdessäasuminen kumppanin kanssa on ja millaista perhe-elämä. Sitä toki koin lapsuuden perheessä mikä oli tavallinen perhe. Onko muita samanlaisia? Vai olenko ainoa Suomessa ikäluokassani? Lisäksi olen vielä ainoa lapsi.
Jos on muita niin oletteko tälläinen vastentahtoisesti vai omasta halusta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
No et ole ainut.Se elämä vaan menee rataansa,ei sitä loputtomiin pysty suunnittelemaan.Meitä yksineläjiä on paljon.Osa varmaan on omastakin halustaan,minä jo kaipaisin kaveria vierelle.
Sitä ei vaan jaksa enää baareissa pyöriä.
tv.m45
Itse olen myös 47-vuotias (mies), ja en ole koskaan ollut missään vakavammassa suhteessa. Minulla ei ei ole lapsia. Nautin täysin rinnoin sinkkuudesta, enkä edes haaveile minkäänlaisesta parisuhteesta. Luonteeltani olen hyvin dominoiva, joten sekin lienee jo este toimivalle ja tasavertaiselle parisuhteelle, jollaista ihmiset kaiketi yleensä etsivät suhteestaan. Tosin, jos joku haluaa tulla parisuhteessa alistetuksi (ei seksuaalisesti) ja mukautetuksi ajattelumaailmaani niin mikäs siinä...
"En ole mitenkään suunnitellut elämää näin, se vain meni näin. En kylläkään ole mitenkään erityisesti kaivannut ns.normimeininkiä ja lapsiakaan en ole koskaan halunnut."
Samat sävelet täälläkin. Olen 45v. mies, enkä minäkään ole koskaan ollut avo- tai avioliitossa kihloista puhumattakaan. Olen ollut jo 7v. yksin ja en ainakaan tällä hetkellä osaa ketään sen kummemmin kaivatakaan elämääni. Pärjäilen näinkin.
Mutta mistä sen tietää, kuinka kohtalokkain seurauksin tulen vielä johonkin naiseen törmäämään.