Raskausdiabetes ja arvot kotiseurannassa

Hei! Kyllä vaikuttaa arvoon pelkkä veden juontikin. Kehohan pyrkii pitämään verensokeripitoisuuden vakiona, ja pyrkii ikäänkuin ennakoimaan ruokailutilanteen ja insuliinia erittyy jo heti kun masuun alkaa jotain lappamaan, vaikka sitten pelkkää vettä.

No minun näkökulmastani tuo kuulostaa lähinnä pilkun nussimiselta, kun arvosi kaikin puolin noin hyviä ovat.
onko raskaus alussa vai lopussa? Varmaan sitten loppupuolella kannattaa välillä tarkistaa, etteivät ala nousta ja kaikki ok. Mutta nuohan on terveiden arvoja, että koitahan nauttia raskaudesta hyvillä mielin.

mulla ollut rd kahessa raskaudesta kolmessa ja EN ole koskaan mitannut ennen ruokaa arvoja, vaan ruuan jälkeen arvoja..Näin ohjeistivat diabeteshoitajalla, äitipolilta että ravintoterapeutilta..
ja mullakin just tuon maagisen 0,1 paasto arvo ollut koholla raja-arvosta..

mä taas jouduin mittaamaan myös ennen ruokailuja ja niiden jälkeen arvot.. kun arvot pysy hyvinä sit mittasin enää 2 kertaa viikossa, sitä ennen monet kerrat päivässä..

Mulle annettiin ohje (diabeteskätilöltä), että ennen ruokaa edeltävää mittausta tulisi olla 1,5h syömättä. Mulla pääsi nuo ennen ruokaa otettavat arvot nousemaan, jos edellisestä ruuasta oli kulunut liikaa aikaa - kokeile joku päivä syödä pieni välipala vaikka just 1,5h ennen lounasta, jos sun kohdalla sattuisi olemaan sama homma :) Vaikka kovin yksilöllisiähän nämäkin jutut ovat.

Raskausdiabetes yleistyy - onnistuuko elintapaohjaus?

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2012;128(20):2052-3
Risto Kaaja ja Marja Vääräsmäki
Pääkirjoitus

Raskausdiabetes yleistyy huolestuttavaa vauhtia. Suomessa esiintyvyys lisääntyi vuosina 2006-2010 yli 30 % ja syntyneiden lasten rekisterin mukaan se oli vuonna 2010 jo 11,2 % (M Gissler, henkilökohtainen tiedonanto). Yhdysvalloissa tuoreet tutkimukset kertovat lähes joka viidennen raskaana olevan sairastuvan raskausdiabetekseen (Coustan ym. 2010). Heistä 5-10 %:lla todetaan tyypin 2 diabetes jo pian synnytyksen jälkeen ja 35-60 % sairastuu 10-20 vuoden kuluessa synnytyksestä (England ym. 2009). Myöhemmän diabeteksen riski on erityisen suuri ylipainoisilla raskausdiabeteksesta kärsivillä naisilla (Pirkola ym. 2010).

Suomessa raskausdiabeteksen nopean yleistymisen taustalla on taudin seulonnan tehostuminen vuonna 2008 julkaistun raskausdiabeteksen Käypä hoito suosituksen (2008) mukaan (30 %:sta 50-60 %:iin raskaana olevista) sekä väestön lihominen ja synnyttäjien korkeampi ikä (Kaaja ym. 2008). Raskausdiabeetikoiden lapsilla metabolisen oireyhtymän osatekijöiden esiintyvyys on lisääntynyt. Heillä on myös suurempi vaara sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen (Hillier ym. 2007, Pirkola ym. 2010). Voidaanko tätä noidankehää pysäyttää?

Tärkeimmät riskiryhmille suoritetut interventiotutkimukset (Finnish Diabetes Prevention Study, FDPS, Diabetes Prevention Program, DPP) ovat osoittaneet hyvin, että elintapamuutoksilla, metformiinilla ja liikunnan lisäämisellä on mahdollista vähentää diabetesvaaraa huomattavasti (58 %) (Tuomilehto 2001, DPP 2002). DPP:n seurantatutkimus osoitti, että tulos säilyy intervention jälkeenkin, sillä diabeteksen esiintyvyys oli tutkimuksen aikana laihtuneilla vielä kymmenen vuoden kuluttua vähäisempi kuin verrokeilla (Knowler ym. 2009). Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa perusterveydenhuollon elintapaohjauksella onnistuttiin vähentämään diabetesriskiä runsaassa vuodessa 69 %:lla, jos henkilö pudotti vähintään 5 % painostaan (Saaristo ym. 2010).

Miten elintapaohjaus sitten toteutuu ja miten se tehoaa raskausdiabetekseen? Vaikka kohortti- ja seurantatutkimusten perusteella ravinnolla ja liikunnalla näyttää olevan yhteys raskausdiabeteksen ilmaantuvuuteen, ovat interventiotutkimukset toistaiseksi tuottaneet pettymyksen. Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella aloitettu satunnaistettu interventio (NELLI-tutkimus) ei näytä vähentävän raskausdiabetesta, mutta vastasyntyneiden paino oli interventioryhmässä pienempi kuin verrokkiryhmässä (Luoto ym. 2011). Tulos oli samanlainen myös toisessa vastikään julkaistussa satunnaistetussa suomalaistutkimuksessa (Korpi-Hyövälti ym. 2011). Tuoreessa meta-analyysissa todettiin ruokavalioneuvonnan ja liikunnan lisäämisen johtavan vaatimattomiin tuloksiin (Oostdam ym. 2011). Vaikka raskaus on otollista aikaa terveysneuvonnalle, ei tuona lyhyenä ajanjaksona voida oleellisesti vaikuttaa äidin terveyteen.

Tilanne ei näytä parantuvan myöskään synnytyksen jälkeen. Tanskalaistutkimuksen mukaan raskausdiabeteksen sairastaneista vain 18 % oli laihduttanut raskauden jälkeen ja 33 %:lla paino oli noussut (Stage ym. 2004). Erityisesti synnytyksen jälkeisestä elämäntapaohjauksesta kaivataan kunnollisia interventiotutkimuksia, joissa pureudutaan perusteellisesti laihduttamisen ja ruokavalion laadullisen parantamisen ohella myös liikuntaan. Olisi tärkeää vaikuttaa erityisesti ensisynnyttäjien elämäntapoihin, sillä raskausdiabetes uusiutuu yli 40 %:lla siihen kerran sairastuneista (Getahun ym. 2010).

Raskausdiabeteksen seulonta on lisääntynyt Suomessa oleellisesti uuden suosituksen myötä. Tuoreen tutkimuksen mukaan raskausdiabeteksen seulonnan kustannustehokkuus perustuu kuitenkin ensisijaisesti myöhemmän diabeteksen ilmaantuvuuden vähenemiseen tässä ryhmässä (Werner ym. 2012). Myöhempää diabetesta voidaan vähentää ainoastaan tehokkaalla raskauden jälkeisellä ohjauksella ja seurannalla. Laadukkaat kotimaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että meillä on tietoa ja taitoa riskiryhmien ohjaukseen ja että tulokset tästä ovat olleet lupaavia. Taitotiedon vieminen väestötasolle on kuitenkin vielä kesken. Tehtävä ei ole helppo, ja saman ongelman kanssa painiskellaan myös muualla (Pierce ym. 2011). Keskeistä olisi alkajaisiksi sitouttaa synnyttäjät hoitamaan itseään ja ottamaan itse vastuu seurannastaan. Se on haaste neuvolatyöntekijöille. Seurannan voisi ainakin jossain määrin sitoa lapsen neuvolaseurannan yhteyteen. Puitteiden ja hoitopolun järjestämien perusterveys- ja työterveyshuollossa jää sitten meidän tehtäväksemme."

Eli yksinkertaistettuna: Aikuinen tarvitsee hyvää rasvaa ja proteiinia n. 80 grammaa päivässä sekä vähintään 500 grammaa kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja). Kaikissa kasvikunnan tuotteissa on kuituja, joten sitä kansallisruokaamme "ruisleipää" EI kukaan tarvitse kuidun takia.

D-vitamiinin puute on yleinen ja se liittyy raskausajan diabeteksen riskiin, osoittaa uusi Bostonin yliopiston tutkimus.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2355


Äidin D-vitamiinin puute raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä ja voi altistaa syntyvän lapsen muun muassa autoimmuunitaudeille, kuten ykköstyypin diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin.

D-vitamiinin puute on maailman yleisin ravitsemuksellinen puutos.

Normaalina pidetään sitä, mitä auringosta saa kesällä keskipäivällä ja se on yli 100 nmol/l. Tähän tarvitaan keskimäärin 100µg D-vitamiinia päivässä.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon siinä missä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Terveyskeskukset kieltäytyvät mittaamasta D-vitamiinitasoja, joten kukaan ei siten tiedä missä mennään omalla kohdalla. Tätä kutsutaan tieteelliseksi lääketieteeksi (Evidence Based Medicine).


"D-vitamiinin vaikutukset ihmisen terveyteen saattavat olla huomattavan laajat, Oxfordin yliopiston geenitutkimus vihjaa. Sen mukaan D-vitamiini vaikuttaa mm. MS-tautiin, nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin liittyviin geeneihin sekä yli 2000 muuhun geeniin.

Genome Research -lehdessä tutkijat kertovat DNA-sekvensoinnin avulla löytäneensä ihmisen genomista 2 776 paikkaa, joihin D-vitamiinin reseptoriproteiini sitoutuu, ja havaitsivat niiden kasautuvan monien autoimmuunitauteihin liittyvien geenien lähettyville. Havainto viittaa siihen, että D-vitamiini saattaa vaikuttaa mm. SLE-taudin (systeeminen lupus erythematosus), nivelreuman ja useiden syöpien syntyyn.

Tutkijat havaitsivat lisäksi D-vitamiinin vaikuttavan huomattavasti 229 geenin aktiivisuuteen, joista mm. IRF8-geeni on yhdistetty MS-tautiin ja PTPN2 nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin.

D-vitamiini vaikuttaa hyvin monien sairauksien kehittymiseen."

LÄHDE: Uutispalvelu Duodecim


Muuttuiko mikään uusien D-vitamiinisuositusten myötä?
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf


D-vitamiinia myydään ruokakaupoissa, apteekeissa, verkkokaupoissa (iHerb) sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita.